Nurmijärven ajo- sekä kevyenliikenteen väylät

Olen mielenkiinnolla seurannut kuntalaisten keskustelua aiheesta ja tehnyt omia havaintoja. On aivan kestämätön tilanne, että Klaukkalantie on ruuhkautunut ja autoilijat sydänkurkussa yrittävät löytää välin johon pujahtaa ruuhkassa. Toinen juttu johon olen kiinnittänyt huomion niin riittämättömät kevyenliikenteen väylät sekä alikulut.

Mielestäni nämä on asioita jotka tulee saada kuntoon niin pian, kuin mahdollista. Pitäähän ihmisten saada mennä kotiinsa sujuvasti ja turvalllisesti puhumattakaan niistä lapsista ja vanhemmista jotka joutuvat vaarallisiin tilanteisiin huonojen ja turvattomien liikenneratkaisujen vuoksi (tai niiden puuttumattomuuden vuoksi).

Kuntalaisten määrä toki on kasvanut kovaa vauhtia, mutta käsittääkseni ongelma on ollut jo pitkän aikaa. Olen kuullut monenlaista syytä miksi asioita ei ole saatu eteenpäin. Siinä tapauksessa pitää poistaa ne esteet. Nykyinen tilanne on aivan kestämätön!

Nurmijärvi on mahtava kunta, mutta liikennejärjestelyt on surkeat.

Sitten loppuun myös positiivista Nurmijärvestä.

  • Mahtavia yrittäjähenkisiä ja ystävällisiä ihmisiä
  • Upea luonto ja luonto aktiviteetit
  • Monipuoliset palvelut jotka tosin vaatisivat parempaa kaavoitusta
  • Monipuolinen kulttuuritarjonta
  • Järvet ja uimarannat

Olen kysynyt Facebookissa kuntalaisilta mitä he suosittelevat ulkopuolisille Nurmijärvestä ja sain todella pitkän listan jotka on omalla ToDo listalla. Haluan aidosti oppia tuntemaan ihmisiä täällä, kuunnella ja oppia ymmärtämään kuntalaisten huolia.

Laitetaan asiat kuntoon ja tehdään Nurmijärvestä maailman paras paikka asua!

Petri

 

 

Kyläkoulut ja lasten hyvinvointi

Olen seurannut keskustelua siitä kuinka pieniä kyläkouluja lakkautetaan ja lapsia siirretään isompiin yksiköihin. Joissain yksittäisissä tapauksissa tuo voi olla ainoa looginen ratkaisu, mutta tavoitteena pitää olla pienemmät yksiköt eikä isot laitosmaiset koulut vaikkakin sieltä ehkä löytyy parempi jumppasali tai luokkahuoneet.

Pieniä kouluja lakkautetaan, kun ajatellaan (ei siis tiedetä), että koulussa ei tulisi olemaan riittävästi koululaisia. Yhdistämisen ajatuksena on saada säästöjä, mutta se ei ole ainoa mittari. Olen ollut työtehtävissä määrittelemässä mittareita isoille yrityksille ja todennut, että mittareita tarvitaan paljon ja pitää olla hyvin tarkka siitä, että ne mittaavat asioita yksiselitteisesti.

Millaisia mittareita tarvitaan rahan lisäksi?

  • Oppilaiden, vanhempien ja opettajien tyytyväisyys
  • Onko koulussa rauhallista vai rauhatonta
  • Voiko koulussa rauhassa keskittyä opiskeluun
  • Koulun etäisyys kodista
  • Lasten koulumenestys (iso vs. pienikoulu)
  • Häiriö tilanteiden määrä

Yleisesti tiedetään, että kaikissa ikäluokissa pahoinvointi on lisääntynyt. On aika tehdä retrospekti (kuten yritysmaailmassa) ja katsoa mitä on tehty aiemmin oikein, mitä on tehty väärin ja miten tilanne korjataan. Vihoviimeinen virhe on luoda ympäristö, jossa kaikki voivat huonosti ja syrjäytyminen lisääntyy. Väittäisin, että luomalla lapsille turvallinen ja rauhallinen oppimis-, asuinympäristö myös syrjäytyminen ja häiriöt kunnassa vähentyy. Tämä on alue, jossa näen valtavasti tehtävää jotta nykyisenlainen trendi saadaan ensin katkaistua ja sen jälkeen tilanteen korjaaminen.

Ei tehdä pahaa lapsille vaan tarjotaan paras mahdollinen kasvu- ja oppimisympäristö.

Petri

 

Julkinen hallinto ja tehokkuus ajattelu

Olen toiminut kansainvälisesti yksityisten yritysten johtotehtävissä ja tottunut toimimaan kaikessa tehokkaasti. Olen myös konsultoinut asiakasyrityksiä miten tehokkuutta lisätään sekä toiminut muutosjohtajana. Osa asiakkaista ovat olleet julkisen puolen asiakkaita kuten ministeriöitä, verohallitusta, opetushallitusta jne. Ikävä kyllä yksityisellä ja julkisella puolella tehokkuudessa on valtaisa ero.

Mitä hyvä tehostaminen sitten tarkoittaa?

  • Suunnitelmallisuutta
  • Prosessi- ja menetelmäkehitystä
  • Johtajuutta
  • Organisoimista
  • Työroolien selkeyttämistä
  • IT hankkeiden kehittäistä (itsepalvelu, automatisaatio)
  • Työntekijöiden parempaa jaksamista
  • Työn mielekkyyden ja motivaation kasvattamista
  • Kustannussäästöä
  • Keskittymistä oikeasti tärkeisiin asioihin (ei häröilyä)

Mitä tehostaminen EI tarkoita?

  • Työtaakan lisäämistä
  • Työnvaatimusten lisäämistä
  • Työssä uupumista

Ymmärrän sen huolen, että resursseja ei riitä tehtävien suorittamiseen ja osa tehtävistä on toki sellaisia joissa nyt ja aina tarvitaan käsipareja, mutta kysymys onkin siitä mihin asioihin käsipareja käytetään. Hyvin toimiva organisaatio toimii tehokkaasti ja mielekkäästi jolloin aikaa jää vaikka lasten tai vanhusten kuulemiseen.

Itse aloittaisin työni katsomalla ensin miten nyt toimitaan. Voiko toimintaa järkeistää ja vasta sen jälkeen mitoittaa riittävät resurssit. Kuten aiemmassa kirjoituksessa kerroin niin olen ryhmäkokojen kasvattamista vastaan sekä varhaiskasvatus, että koulutuspuolella.

Aurinkoista kevätpäivää

Petri