Suomi tasa-arvon kärkimaaksi?

Hallituksen tasa-arvo ohjelmassa 2020-2023 kerrotaan, että Suomi olisi tasa-arvossa lähellä maailman kärkeä. Väite on paikkansapitämätön, jos tasa-arvon mittaamiseen otetaan myös miehet ja pojat mukaan. Tässä tilastossa Suomi on vasta sijalla 72 (BIGI, 2019). Muutenkin ohjelma painottuu liiaksi naisten sekä tyttöjen ongelmiin osin kyseenalaisin lähtötiedoin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään yhtenä suurimpana ihmisoikeusongelmana. Kaikenlainen väkivalta on toki tuomittavaa, mutta tilastokeskuksen tilastoista selviää, että miehet kokevat hieman enemmän törkeää parisuhdeväkivaltaa, kuin naiset. Sairaalahoitoa vaativista parisuhdeväkivallan uhreista miehiä on kaksi kertaa enemmän, kuin naisia josta voi päätellä, että miesten ilmoittamiskynnys on naisia korkeampi.

Korona nähtiin ennenkaikkea naisiin kohdistuvana ongelmana vaikka Koronaan kuolleista miehiä on enemmistö.

On tärkeää, että samasta työstä maksetaan sekä naisille, että miehille samaa palkkaa. Kuitenkin palkkaero muodostuu pääosin työelämän segregaatiosta joten on tärkeää kannustaa sekä miehiä, että naisia hakeutumaan aloille jossa kyseinen sukupuoli on vähemmistönä. Ohjelmassa ei ole myöskään otettu huomioon miesten lyhyempää elinikää joka pienentää valtion eläkemenoja.

Eikö kukaan pidä outona, että Tasa-arvolain mukaisesti valtion-,kuntien- ja valtio omisteisten yhtiöiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä jota nyt halutaan laajentaa pörssiyhtiöiden hallituksiin, mutta itse tasa-arvoa edistävät toimijat kuten STM Tasa-arvoyksikkö tai THL Tasa-arvotiedon keskus koostuu lähes yksinomaan naisista?

Hyvää ohjelmassa on perhevapaauudistus 6+6+6 joka toivottavasti myös lisää isyyden arvostusta. Vaikka isät eivät käytä perhevapaita täysimääräisesti on Suomi kuitenkin ainoa maa maailmassa, jossa isät viettävät aikaa lasten kanssa enemmän, kuin äidit (OECD). Samoin kiitosta saa huomio, että köyhyysriski on suurin yhden vanhemman perheissä joka on kolminkertainen verratessa kahden vanhemman perheisiin. Kiitosta saa myös huomio poikien ja tyttöjen oppimiserosta joka on OECD maiden suurin.

Ohjelmassa todetaan, että vuoroasumisesta olisi niukasti tietoa on totaalisen väärä. Otetaan vaikkapa Phd. Malin Bergström joka on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172.000 lasta tai Professori Linda Nielsen joka on koostanut meta-analyysin 60 eri vuoroasumistutkimuksesta. Vuoroasuminen on ylivoimaisesti paras vaihtoehto lapsen hyvinvoinnnille sekä vähentää psykosomaattisia oireita. Eriarvoistavista termeistä tulisi luopua, sillä käräjäoikeuden ensikäsittelyissä lapsenhuollosta päätettäessä lähivanhemmuus annetaan äidille 87% ja etävanhemmuus isälle 13%, kun pitäisi puhua luonaolosta (Palo-Repo tilastoanalyysi, Optula).

Miksi uusi lapsenhuoltolaki joka astui voimaan 1.12.2019 sivuutti täysin Euroopan Neuvoston suosituksen vuoroasumisesta eron jälkeisenä lähtökohtana (resoluutio 2079, 02.10.2015). Euroopan Neuvosto kuuli laajasti asiantuntijoita ja suositteli kaikille jäsenmaille tekemään vuoroasumisesta ensisijaisen asumismuodon erolapsille. Yksikään jäsenmaa ei vastustanut.

Jos Suomi todella haluaisi olla tasa-arvon kärkimaa tulisi ohjelmassa keskittyä tasapuolisesti sekä miesten, että naisten ongelmiin.

Lähde:

https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf/abc3b771-8611-8b85-937d-34531e90f712/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf?t=1593156652563&fbclid=IwAR2Kv9nwcNY778YWLCuAQWnck17ZA2BuXQ0l_ucOA63lS48JolX7ioL7tyg

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry pj

Onko pakkoa koulujen avaamiselle?

 

Valtioneuvoston periaatepäätökseen koulujen sulkemiselle ei sisälly erilaisten vaihtoehtojen punnintaa. Valtioneuvosto linjasi myös, että lähiopetukseen on turvallista palata, kunhen se toteutettaisiin tartuntataudin torjunnan kannalta tarpeellisin mukautuksin. Kouluthan suljettiin käyttäen tartuntalain pykälää 58. Perusopetuslaki mahdollistaa terveysperusteisesti yksittäisen oppilaan opetuksen kotiin vietävänä opetuksena. Kunnilla on kuitenkin suuri autonomia päättää opetuksen järjestämisestä, jolloin kuntien tulisi pohtia kykenevätkö koulut torjumaan viruksen leviämistä ja turvata koululaisille turvallinen oppimisympäristö. Jos tähän ei kyetä ja oppilaat sairastuvat, niin käsitykseni mukaan oikeudellinen vastuu siirtyy kunnille.

PERUSOPETUSLAIN mukaisesti oppilaille on turvattava turvallinen oppimisympäristö, joten kuntien on tätä asiaa pohdittava ennnenkuin päätöksiä koulujen avaamisesta tehdään. Peräänkuulutankin vaihtoehtoa, jossa päätökset tehtäisiin koulu- sekä yrityskohtaisesti, koska siellä on paras tietämys paikallisesta tilanteesta. Hallitus voisi asettaa kriteerit ja AVI valvoisi kriteerien toteutumista. Pitäisin jopa vastuuttomana avata koulua, jossa on korkea oppilastiheys ja sosiaalisten kontaktien välttäminen mahdotonta.

MUUTTUNEESSA normaalissa, jossa virusten uhka on jatkuva yritykset voisivat kriteerit täytettyään mainostaa itseään turvallisena asiointipaikkana. Tämä vauhdittaisi rajoitusten purkamista niillä alueilla ja elinkeinoissa, jossa rajoitukset eivät ole välttämättömiä. Kyseenalaistan tällä nykyisen joko/ tai politiikan jossa yritykset tai koulut ovat kaikki auki tai kiinni.

SOSIAALINEN ja taloudellinen paine on kova rajoitusten purkamiselle. Kiitän hallitusta nopeasta reagoinnista ja rajoituksien asettamisesta, mutta nyt tarvitaan yhtä nopeaa ja hallittua reagointia rajoitusten purkamiseksi, jossa tulee ottaa huomioon alueiden ja elinkeinojen eri tarpeet rajoituksille.

Nurmijärven uutiset 6.5.2020

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/1685365?fbclid=IwAR1BgkZUQN3xdODWDxLMzpcFfhEpmkwM_X2KzQFo3WzuWenyXew9rkzvg_o

 

 

Kaupungistumisen megatrendi vastatuulessa (Nurmijärven uutiset 1.4.2020)

Kaupungistumisen megatrendi vastatuulessa

Elämme poikkeuksellisen kovia aikoja johtuen maailmalla levinneestä Corona viruksesta. Tietoa sairastuneista, oireista ja leviämisestä on ollut viranomaisilla kuukausia saatavilla, mutta asiaan ei ole reagoitu sen edellyttämällä vakavuudella. Jälkipyykki aiheesta tulee olemaan valtaisa, mutta nyt sen aika ei ole.

Erityisesti kriisien aikana aletaan keskustelemaan maan omavaraisuudesta. Jo pandemian alkuvaiheessa Ruotsi on tiedustellut Suomelta mahdollisuutta saada ruoka-apua, koska Suomen ruokatuotannon omavaraisuus on 80%, kun Ruotsissa vain 50%. Tästä meidän on kiittäminen kotimaisia ruoantuottajia jotka ovat myös kovina aikoina omasta elannostaan tinkimällä ylläpitänyt tuotantoa.

Suomalaisista 41% suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. Tämä on selkeä indikaatio siitä, että Nurmijärvi tulee myös jatkossa pysymään muuttovoitto kuntana kunhan pidetään huoli siitä, että meillä on riittävästi kohtuuhintaista tontti- sekä asuntotarjontaa. Suomalaisista palkansaajistaa 43% tekee työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Jotta ihmiset voisivat tehdä etätyötä liikenneyhteydet tulee olla kunnossa ja mukana suunnittelussa, kun uusitaan olemassa olevaa kunnaninfraa kuten vesi-, jäte- tai sähkölinjoja. Mielikuva maaseudusta on muuttunut myös positiivisempaan suuntaan jota varmuudella entisestään parantaa nyt käynnissä oleva epidemia. Kukapa ei haluaisi turvallista ja rauhallista asuinpaikkaa omalle perheelleen?

Kaupungistumista on usein perusteltu ilmastonmuutoksen torjunnalla, mutta onko asia niin? Jos maaseutu tyhjennettäisiin niin kuka huolehtisi ruoantuotannosta sekä tärkeistä hiilinieluista kuten nurmet ja metsät? Tiedämme, että vanha metsä luovuttaa hiiltä maatuessaan, kun taas hyvin hoidettu metsä sitoo sitä tehokkaasti. Nurmijärven kasvihuonepäästöt ovat Suomen pienimmät tarkasteltaessa maan 50 suurimman kunnan päästöjä. Tämä selittyy pääosin kaukolämmössä käytettävistä uusiutuvista raaka-aineista, mutta seikka ei ole suinkaan vähäpätöinen. Jotta asuminen olisi vaivatonta, ympäristöystävällistä ja työllisyyttä tukevaa tulisi hallituksen tehdä päätöksiä raideyhteyksien laajentamisesta eri kuntiin mukaanlukien Nurmijärvelle. Aluepolitiikka on tullut kovaa vauhtia takaisin.

Ihmisille tulee antaa vapaus valita asuinpaikkansa ja asumismuotonsa.

Lopuksi haluan korostaa kuinka tärkeää on, että epidemian aikana pysyttelemme kotona ja vältämme ihmiskontakteja jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää kriisin aikana. Selviämme tästäkin kriisistä voittajana ja toivottavasti yhtenäisempänä ja ihmisyyttä kunnioittavampana.

Voimia kaikille!

Petri Kolmonen

Nurmijärven Hyvinvointilautakunnan jäsen

 

Ehdolla HOK-Elannon vaaleissa numerolla 543

Corona virus pandemian vuoksi koen, että nyt ei ole aika sen kummemmin kampanjoida näissä vaaleissa, mutta ajattelin, että jotain voisin kirjoittaa. Viime päivät olen ollut kiireinen johtuen Coronasta sekä huomiseen puheeseen valmistautumisesta. Alunperin minun piti matkustaa Tanskan parlamenttiin, mutta pandemian vuoksi pohjoismainen tapahtuma järjestetään eConferenssina (http://worldparents.org/blog/new-nordic-2020-online). Paikalla satoja kuulijoita ja 1677 kansainvälistä tutkijaa.

Äänestää voi S-ryhmän asiakasomistajat (se vihreä kortti lompakossa) kaikki 15 vuotta täyttäneet. Vaalikone avataan äänestäjille 24.3.2020 osoitteessa http://osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto.

Kevään 2020 vaaleissa voit äänestää joko sähköisesti tai postitse. Äänestysaika on 26.3.-6.4.2020. Äänestyslipuke ja äänestysohjeet postitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille viikon 13 aikana.

Hauska sattuma, että numeroni 543 on sama, kuin Nurmijärven kiinteistötunnus!

https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Päätöksiäni ohjaavat seuraavat arvot:

  • Vastuullisuus
  • Hyvinvointi
  • Tasa-arvo
  • Eettisyys

Vastuullisuus

Vastuuhenkilönä tärkein tehtävä on kuunnella asiakasomistajaa ja huolehtia, että tämä tieto näkyy päätöksenteossa. Suuri koko luo myös suurempaa vastuuta yhteiskunnasta ja sen kansalaisista. Tämä näkyy siten, että tuetaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden hyvinvointia ja antamalla takaisin sitä hyvää mitä on asiakkailta saatu. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että tuetaan vammaisten tai vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistymistä. Vastuullisuus tarkoittaa myös tuotteiden valinnassa käytettäviä kriteerejä; kotimaisuus, monipuolinen hinta/ tuote valikoima, tuoteketjujen seurattavuus ja saavutettavuus. Vastuullisuus tarkoittaa myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja työssäjaksamisen tukemista. Onhan kyseessä ennenkaikkea palveluala joka heijastuu suoraan palvelunlaatuun ja asiakaskokemukseen. Yrityksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että asiakaspalaute on jatkuvaa ja helposti tehtävissä jotta ongelmiin voidaan nopeasti reagoida. Vastuullisuus tarkoittaa myös ruokahävikin minimoimista ja tuotteet joiden parasta ennen päivä on lähellä tulisi jakaa järjestöille ja ihmisille joille ruoka on elintärkeä lisä arjessa selviytymiseen. Vastuullisuutta on myös suosia tuotteita joiden tuottamisessa on toimittu eettisesti sekä toimittajia jotka noudattavat samoja vastuullisuuden periaatteita.

Hyvinvointi

Yrityksen arvokkain voimavara on sen omat työntekijät. Hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia, iloisempia ja vastuullisempia joka näkyy suoraan asiakaspalvelussa sekä sairaspoissaolojen määrässä. Hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä tulee olla riittävästi. Hyvinvointi koostuu kuuntelemisesta, kommunikaatiosta, huomioimisesta sekä arvokkaaksi tuntemisesta. Henkilöstön hyvinvointi takuu varmasti lisää myös asiakkaiden hyvinvointia.

Tasa-arvo

Asiakkaiden tasa-arvoa tulee edistää siten, että myyntikanavia on riittävästi ja monipuolisesti, jolla varmistamme saavutettavuuden. Kauppa kuuluu ihmisten peruspalveluihin joten kauppaverkosto täytyy olla riittävän laaja jotta etäisyys kauppaan ei ole liian suuri. Samoin sähköisiä palveluja tulee edelleen kehittää jotta myös vammaiset tai liikuntarajoitteiset voivat helposti saada tarvitsemansa tuotteet omalle kotiovelleen. Keräilystä ja toimituksesta tulevia kustannuksia tulisi pyrkiä alentamaan tai tarjoamaan niitä maksutta erityisryhmille. Kaupassa asiointi tulee olla sujuvaa kaikille väestöryhmille ja varmistaa, että liikuntarajoitteiset voivat kaupassa helposti asioida. Mikään väestöryhmä ei tule jäädä kaupan palvelujen ulkopuolelle.

Eettisyys

Yritys on vastuussa sekä omasta-, että toimittajien henkilöstöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajille on oltava selkeät pelisäännöt joita tulee noudattaa. Työaikalakia tulee noudattaa tiukasti ja perheellisille on annettava joustoja. Ruoka tulee olla eettisesti tuotettua. Kaupan tulee suosia tuotteita ja toimittajia jotka ovat kotimaisia, hankintaketju on avoin, pitää huolta henkilöstöstä, tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville ja toimii muutenkin vastuullisesti. Kaupan tuotteiden asettelussa kotimaiset- sekä sesonkituotteet täytyy asetella näkyvästi. Tuotteen valmistamiseen käytetty Co2 päästö tulee laittaa näkyväksi asiakkaille, jolla ohjaamme kuluttajaa tekemään vastuullisia ostopäätöksiä.

Olen listannut asioita jotka tulevat arvomaailmastani ja joita pidän tärkeinä. Päättäjänä olen vastuullinen ja huolellinen joka näkyy siinä, jos tulen valituksi, että tutustun ensin huolella yrityksen toimintaan jonka jälkeen vasta ehdotan muutoksia/ parannuksia. On siis ennenaikaista kertoa yksityiskohtia joita en vielä tiedä. Näyttöä onnistumisista löytyy IT alan johtotehtävistä sekä johtoryhmistä. Olen myös Lasten oikeudet ry puheenjohtaja.

Suomalaiset elävät tällä hetkellä yhtä suurinta kriisiä elämässään. Muistakaa pitää etäisyyttä toisiinne fyysisesti, mutta olkaa lähellä henkisesti. Toivon, että tämän kriisin jälkeen Suomi nousee entistä yhtenäisempänä ja vahvempana, kuin koskaan ennen. On ollut hienoa seurata kuinka yhteisöllisyys ei ole mihinkään kadonnut vaan ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan hädän keskellä. Toivon, että tämä tunne ihmisillä säilyy vahvana ja pitkään!

Paljon voimia kaikille kanssa sisarukset ja veljet!

Petri

Isien syrjimisessä ei ole mitään järkeä

Isien syrjiminen ei ole pelkästään perustuslain ja ihmisoikeussopimuksien vastaista vaan yksinkertaisesti järjetöntä. Mikään tutkimus ei osoita, että isän merkitys lapselle olisi vähäinen vaan päinvastoin se on aivan oleellinen.

Tästä osoituksena on vaikkapa Yhdysvalloissa kerättyjä tilastoja lapsista, joilla ei ole isää. Itsemurhan tehneistä nuorista 63 % on isättömiä, kodittomista 90 % on isättömiä, käytöshäiriöisistä lapsista 85 % on isättömiä, raiskaajista 80 % on isättömiä, lukion keskeyttäneistä 71 % on isättömiä, huumeiden käyttäjistä 75 % on isättömiä ja nuorisovankilassa olevista 85 % on isättömiä. (Law Enforcement Today 18.11.2019)

Kasvatustieteen professori Linda Nielsen on koostanut tutkimuksia isättömyyden tai vähäisen isäajan vaikutuksesta tyttöihin. Näistä tutkimuksista selvisi, että tytöillä, jotka eivät ole eläneet isän kanssa varhaisina lapsuusvuosina, on 7-8 kertainen riski tulla raskaaksi teini-ikäisenä. Riski seksin harrastamiseen nuorella iällä on nelinkertainen.

Nielsenin lainaamien tutkimusten mukaan isättömillä tytöillä on myös huonompi itsetunto, huonommat arvosanat koulussa, suurempi riski tippua lukiosta, suurempi riski rikoksiin sekä suurempi riski päihdeongelmiin. Näillä tytöillä on myöskin enemmän psyykkisiä ongelmia ja masentuneisuutta.

Suomessa käräjäoikeus määrää 87 %:ssa ensikäsittelyistä lähivanhemmuuden äidille, ja melko normaali käytäntö on määrätä isälle vain joka toinen viikonloppu.

Oikeuskäsittelyihin on yleisimmin syynä se, että lapsiinsa kiintynyt isä koittaa turvata yhteytensä lapsiin, kun taas äiti vastustaa isän laajaa läsnäoloa. Äideistä yli puolet hakee oikeudelta yksinhuoltajuutta.

OTT Anja Hannuniemi viittasi lakivaliokunnan kuulemisessa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 % pitkittyneistä huoltajuusriidoista johtuu toisen vanhemman vieraannuttamispyrkimyksistä. Omassa tutkimuksessaan hän havaitsi, että kaikissa pitkittyneissä huoltajuuskiistoissa vieraannuttaminen oli nähtävissä ja näistä 75 %:lla vain toinen vanhemmmista osoitti niitä, kun lopuissa 25 prosentissa myös vastapuoli oli provosoitunut. Jokaisessa tapauksessa riidan aikaansai vain toinen vanhemmista.

Asiasta on puhuttu kymmeniä vuosia ilman todellisia parannuksia isien ja lasten asemaan. Vaadimme päättäjiltä ja viranomaisilta vastausta kysymykseen, miksi järjettömyyden annetaan jatkua.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj

Julkaistu Kalevassa 1.10.2020

Suomella ollut vaikeuksia noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.

Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.

”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.

Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.

Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Lastenoikeudet ry

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/suomella-ollut-vaikeuksia-noudattaa-lapsen-oikeuksien-sopimusta/830394/

Lapset tarvitsevat isää

Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan 1.12.2019 ja isillä oli kovat odotukset, että vanha yli 30 vuotta vanha laki perusteellisesti uusittaisiin vastaamaan paremmin tämän päivän olosuhteisiin ja laajaan tutkimustietoon, mutta niin moni isä joutui katkerasti pettymään. Erittäin tarpeellisia uudistuksia olisi ollut vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla. Kaikki nämä erittäin tarpeelliset muutokset jäivät tekemättä. Vastaavanlainen lakimuutos on tehty kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa jonka seurauksena huoltajuuskiistat-, kustannukset- ja väkivaltasyytökset vähenivät sekä lasten ja perheiden hyvinvointi paranivat. Nyt vastaavanlaista lakimuutosta suunnitellaan 20.ssa osavaltiossa.

Tiedämme rikostilastoista, että isättömyys johtaa rikoksiin, aggressiivisuuteen ja suoranaisiin hirmutekoihin. Vaikuttaisi siltä, että päättäjämme eivät ole tietoisia kuinka massiivisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse, kun rakenteellisesti syrjimme isiä. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa syntyvyys on historiallisen alhainen ja jopa pienten lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet tulisi isät ottaa mukaan tasavertaisina vanhempina.

Ei ole olemassa tieteellistä perustetta isien syrjimiseen vaan vanhakantaisia ennakkoluuloja ja myyttejä. Oikeudessa on yleistä valehtelu ja vanhemman mustamaalaaminen, koska siitä ei koidu seuraamuksia. Edes kiintymyssuhdeteoria ei tue isien syrjintää. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan lapset ovat hieman enemmän kiintyneitä omaan isäänsä, kuin äitiinsä (Van Ijzendoornja de Wolff, 1997) ja suomalaiset isät viettävät eniten aikaa lasten kanssa koko maailmassa jopa äitejä enemmän (OECD).

Olkaamme ylpeitä suomalaisista isistä ja hyvää isänpäivää kaikille korvaamattomille iseille! 

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj

Erolapset voivat huonosti

Elämme maailmassa, jossa vuoroasuminen yleistyy kovaa vauhtia, mutta Suomessa lainsäädäntö ja viranomaisten käytännöt eivät tätä tue. Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista elävät vuoroasumisessa ja Kentuckyn sekä Arizonan osavaltioissa uusilaki lapsenhuollosta jossa lähtökohtana pidetään vuoroasumista on jo nimetty vuoden parhaaksi lakimuutokseksi joka on mm. vähentänyt huoltajuusriitoja, kustannuksia, väkivaltasyytöksiä ja lapset voivat paremmin, kun aika jakaantuu tasapuolisesti vanhempien kesken. Tällä hetkellä 20 osavaltiota on ottamassa käyttöönsä samankaltaisen lainuudistuksen.

Vuoroasumista on tutkittu paljon mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset jossa hän on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172000 lasta. Tulokset ovat selkeitä. Vuoroasuvat lapset voivat parhaiten kaikilla mittareilla mm. kokevat vähiten stressiä, psykosomaattisia oireita, voivat parhaiten fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Samoin heillä on pienin riski mielenterveydenongelmiin.

Jos asiaa tarkastellaan kiintymyssuhdeteorian kannalta, johon tietyt suomalaiset asiantuntijat ovat mieltyneet niin tulokset ovat myös selkeitä. Van Ijzendoornja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45%) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17%, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18% ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20%.

Tutkimuksen mukaan lapsen ensisijainen kiintymyssuhde isään oli hieman äitiä korkeampi. Kun tiedetään, että suomalaiset isät viettävät aikaa lapsen kanssa eniten koko maailmassa jopa äitejä enemmän niin oletus on, että suomessa tilanne on vähintäänkin samanlainen, kuin kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Nämä lapsuuden tapahtumat altistavat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Tästäkin kiintymysuhdetutkimuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että vanhempia tuetaan ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin ja viranomaisten tulisi välttää kaikintavoin tuota suhdetta vahingoittamatta.

Suomessa oikeudenpäätökset ovat täydellisessä ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Suomessa käräjäoikeuden ensikäsittelyssä lähioikeus määrätään äidille 87% ja melko normaali käytäntö on myös antaa tapaamisoikeus vain joka toinen viikonloppu tai parhaassa tapauksessa 5 päivää kahdessa viikossa.

Lasten mielenterveydenongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti ja tämä kehitys on pysäytettävä uudistamalla lainsäädäntöä tutkimustiedon mukaiseksi.

https://www.aamulehti.fi/a/b3647e61-a06e-4411-8299-efa776f45aa4?c=1536306568605

Huoltajuuspäätöksiä annetaan löysin rantein

YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomea siitä, että lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan huonosti eikä lapsen etua pidetä ensisijaisena ratkaisuperusteena. Samoin moitetta on tullut lapsen kuulemisesta joka on ollut puutteellista.

Myös korkein oikeus on omissa ratkaisuissaan kiinnittänyt ongelmaan toisinaan huomiota ja todennut, että alioikeuksien valmistelutyö on ollut puutteellista eikä lapsen oikeuksia ja ihmisoikeuksia ole riittävästi huomioitu. Vuoden 2015 väitöskirjassaan OTT Anja Hannuniemi kirjoittaa, että hyvin paljon lapsia annetaan väärälle vanhemmalle osin riittämättömien selvitysten, osin esimerkiksi uskomusten takia.

Sanna Koulu puolestaan kertoo väitöstutkimuksessaan 2014, että vaikka lapsen etu näkyy esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisuissa fraasitasolla, päätöksiä tehdään rutiininomaisesti huomioimatta sitä. Koulu kutsuu vanhemman hoivaa lasta kohtaan oikeuksien sokeaksi pisteeksi, vaikka hoiva vaikuttaa lapsen kehitykseen oleellisesti. Siksi ennen huoltajuuspäästä tulisi pyrkiä selvittämään miten paljon lapsi on saanut vanhemmalta aikaa ja huomiota, onko vanhempi läsnäoleva vanhempi joka kuuntelee, lohduttaa, leikkii sekä huomioi lapsen tarpeet. Tätä tarkoitusta varten tulisi myös lasta kuulla asiantuntevasti. Sanna Koulun väitöskirjan johtopäätöksiin kuuluu lisäksi, että lapsen etua tulisi avata laissa ja kirjata erityisesti hoivan merkitys lakiin. Toisaalta voisi myös kysyä onko lapsenetu ainoa oikea ratkaisuperuste, kun tutkitusti lapselle on tärkeää säilyttää hyvä suhde molempiin vanhempiin. Lapsenedun löyhä tulkinta sekä lähihuoltajuuden korostaminen johtaa väistämättä kilpailutilanteeseen joka ei ole lapsenedun mukainen. Osalla vanhemmista saattaa myös olla väärä motiivi saada lapsen lähihuoltajuus, koska vanhempi hyötyy siitä taloudellisesti.

Jos oikeus on päätynyt väärään ratkaisuun on sitä hyvin vaikeaa saada korjattua suomalaisessa kulttuurissa. Helsingin hovioikeus muuttaa vain nelisen asumisratkaisua vuodessa. Tämä johtaa turhiin, pitkittyneisiin ja kalliisiin huoltajuusriitoihin joka kaikki on poissa lapsen hyvinvoinnista.

Yksiselitteisempi laki, joka huomioisi molempien vanhempien tärkeyden lapsen elämässä ja joka pohjautuisi laajoihin tutkimuksiin vuoroasumisesta, voisi tätä epäkohtaa korjata. Tutkitusti lapsen hyvinvoinnille tärkein tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde sekä vanhemman osallisuus lapsen arjessa. Jos aika jakautuu epätasaisesti lapsen ja vanhempien välillä on riski siihen, että lapsen ja vanhemman välinen suhde kärsii ja vanhempi ei pääse osalliseksi lapsen arjessa. Nämä tekijät tulisi tuomareiden paremmin huomioida, kun uusi lapsenhuolto ja tapaamisoikeus laki astuu voimaan 1.12.2019. Uudessa laissa sentään huomioidaan vuoroasuminen, mutta painotetaan tutkimustiedon vastaisesti, että vanhempien tulisi olla erityisen sopuisia tai vuoroasuminen ei sopisi pienille lapsille.

Professori Edward Kruk on todennut, että lain tulisi olla yksiselitteinen ja lähtökohtaisesti tulisi pyrkiä maksimoimaan lapsen aika molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisesta voitaisiin poiketa vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Yleisin väkivallan muoto lasta kohtaan on laiminlyönti joka korostaa Sanna Koulun havaintoa hoivan merkityksestä. Samoin voitaisiin poiketa, jos on olemassa muita konkreettisia syitä jotka eivät mahdollista vuoroasumista. Tällainen voisi olla vaikkapa vanhempien välinen pitkä etäisyys. Laki joka pyrkii maksimoimaan luonaoloajan molempien vanhempien luona löytyy Arizonasta sekä Kentuckysta josta on saatu hyviä kokemuksia mm. vähentyneinä huoltajuusriitoina, -kuluina sekä lisääntyneenä lasten hyvinvointina. Vastaavanlaista lakia suunnitellaan käyttöönotettavaksi 20 osavaltiossa.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta Suomi kuuluu Euroopan heikoimmin suoriutuviin maihin. Tilanteen koheneminen edellyttää tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Päätösten laatua pitäisi myös seurata, kunnes lasten oikeudet ja lapsenetu paremmin huomioidaan oikeuden ratkaisuissa. Ongelman laajuus on mittava, koska lähes puolet avioliitoista päätyy eroon. On sekä kansantalouden, että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että sijoitamme lapsiimme.

Lapsemme ovat meidän tulevaisuutemme, joten miksi heidän tulevaisuutensa pilataan huoltajuuspäätöksillä, jotka pahimmillaan sotkevat koko lapsen elämän?

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

puheenjohtaja

Ei päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta – hyvinvointilautakunta perää lisätietoja jo kunnassa olevien kotoutumisesta

Nurmijärven hyvinvointilautakunta ei vielä tehnyt päätöstä pakolaisten ottamisesta kuntaan vuoden 2019 jälkeen. Asia oli tiistaisen kokouksen esityslistalla, mutta se palautettiin yksimieliseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Samalla lautakunta hylkäsi päätösesityksen, jonka mukaan kunta ottaisi vuoden 2019 jälkeen vastaan 10–15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syynä yksimieliseen päätökseen oli se, että lautakunnan jäsenet kokivat jo kunnassa olevien pakolaisten kotoutumisen etenemisestä esitetyt selvitykset puutteellisiksi.

Kun kunnanvaltuusto vuonna 2014 päätti pakolaisten ottamisesta Nurmijärvelle se edellytti, että ensimmäisen vastaanottoerän jälkeen arvioidaan kotoutumisprosessin onnistumista sekä päätetään kanta tuleviin pakolaiskiintiöihin hyvissä ajoin ennen vuotta 2019.

Vuosi 2019 liittyy kunnan ja Ely-keskuksen sopimukseen, jonka mukaan Nurmijärvelle otettaisiin 20–25 pakolaista myös vuonna 2019. Näin kunnanvaltuusto päättikin marraskuussa 2018.

– Hyvinvointilautakunnan jäsenet ovat nähneet jo aikaisemmin kotoutumisselvityksen puutteelliseksi. Siinä on kysytty henkilöiltä itseltään, miten kotoutuminen on sujunut, eikä siinä ole numeraalista tietoa, kertoo hyvinvointilautakunnan jäsen Petri Kolmonen (kesk.).

Myös Kolmonen itse kaipaa numeraalista tietoa.

– Meidän pitää pystyä perustelemaan kuntalaisille, että pakolaisten vastaanotto tässä taloustilanteessa on järkevää. Kun harkinnanvaraisia palveluja mahdollisesti leikataan ja vähennetään ja kunnassa on meneillään Nuuka-ohjelma, kuntalaisilla on oikeus tietää pakolaisten aiheuttamista kuluista. Avoimuus on tärkeä asia, Kolmonen sanoo.

Hän muistuttaa vielä, että valtio korvaa pakolaisten kolmen ensimmäisen vuoden kotouttamisesta koituvat kustannukset kunnille. Tärkeää Kolmosen mukaan onkin tietää, millaisia kuluja kunnan maksettavaksi näiden alkuvuosien jälkeen tulee.

Kolmonen vaatikin kokouksessa yksilöimätöntä numeraalista tietoa esimerkiksi siitä, ovatko 2015 Nurmijärvelle tulleet pakolaiset nyt työllistyneitä, tukityöllistettyjä vai opiskelijoita sekä mikä heidän suomen kielen taitonsa on.

– Nämä tiedot kertovat siitä, minkälaisella todennäköisyydellä he tulevat saamaan töitä Suomesta. Jos henkilöstatus on heikko, oletusajatus on, että henkilö tulee rasittamaan kunnan taloutta kolmen vuoden jälkeen, Kolmonen sanoo.

Nurmijärven kunnan maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaarakertoo tämän lehden sivulla 7 Lukijan kynästä-palstalla antamassaan vastineessa pakolaisten kotoutumisesta.

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/796313-ei-paatosta-pakolaisten-vastaanottamisesta-hyvinvointilautakunta-peraa-lisatietoja