Kunnan talous ja palveluverkkoselvitys

Palveluverkkoselvitys palautettiin valmisteluun kaikissa lautakunnissa. Tämä on selvä signaali siitä, että selvitystä ei pidetty onnistuneena monestakin syystä. Selvitys ei noudattanut valtuuston linjausta, eikä kunnan strategiaa.

Kunnan talouden hoitaminen on pitkäjänteistä työtä, jonka tulee piirtää kuvaa pitkälle tulevaisuuteen. Nykyinen selvitys hakee lyhytaikaista ratkaisua velkaantumisen pysäyttämiseen ilman kattavaa vaikutusarviota.

On hyvinkin kyseenalaista, tuoko esitys todellista säästöä, koska esitetyt toimet vaikuttavat kunnan imagoon, ihmisten hyvinvointiin sekä houkuttelevuuteen asuinpaikkana.

Peräänkuulutin aiemmassa kirjoituksessani tarvetta tuottavuusohjelman laatimiselle, joka todellisuudessa on ainoa keino tervehdyttää talous pitkällä aikavälillä. Ohjelman tulisi myös sisältää suunnitelman yritysten houkuttelemiseksi alueelle.

NURMIJÄRVEN sijainnista johtuen kunnalla on valtava muuttopotentiaali kuten olemme saaneet lehdistä lukea. Kunnalta vaadin toimia mahdollistaa omakotitalojen rakentamisen kylissä ja haja-asutusalueilla. Rakentaminen haja-asutusalueella ei vaadi kunnalta infra investointeja, vaan rakentaja huolehtii tästä itse. Siitä syystä rakentamista tulisi helpottaa merkittävästi vaikkapa luopumalla suunnittelutarveratkaisuista sekä tonttien kokovaatimuksista.

Tällainen muutto ei ole pelkästään riskitöntä vaan myös erityisen tuottavaa kunnalle. Vuokra-asuntojen rakentamista taajamiin on vaikea perustella talouden näkökulmasta.

SELVITYKSEN ehkä kyseenalaisimpia asioita oli listata kyläkouluja, jotka mahdollisesti lakkautettaisiin myöhemmin väestöennusteen mukaisesti, sekä oppipolun rikkominen 6.- luokkalaisten osalta. Muistuttaisin, että väestöennuste perustuu siihen, että kunta ei tee mitään alueen elinvoiman kehittämiseksi. Samoin selvityksessä ei otettu mitenkään huomioon kehätien valmistumista ja sen tuomia mahdollisuuksia kaavoitukseen.

Kunnalla on omissa käsissään kehittää kuntaa sekä taloutta joten itseään toteuttavat ennusteet oppilasmäärän pudotuksesta ovat käsittämättömiä.

VALTUUSTON tulisi tehdä pikaisesti päätös, että yhtään kyläkoulua ei suljeta. Se mahdollistaa positiivisen väestökehityksen, kylien elinvoimaisuuden ja kehittämisen pitkälle tulevaisuuteen. Samoin tuottavuusohjelman laatiminen tulisi aloittaa nyt, kun velankorot ovat vielä matalalla.

Nurmijärven uutiset 17.10.2020

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/3136916

Missä on kunnan kannattavuusohjelma?

Nurmijärven uutiset 9.9.2020

Nurmijärven kunnassa kuten muissakin kunnissa haetaan säästöjä heikentyneen taloustilanteen vuoksi. Tämä on tietysti tärkeä toimenpide lyhyellä aikavälillä jolla vältetään liiallinen velkaantuminen, mutta saman aikaisesti tulisi huolehtia, että kuntalaisia kohdellaan yhdenvertaisesti riippumatta asuinpaikasta tai väestöryhmästä. Pelkästään ei lakisääteisistä palveluista karsiminen johtaa helposti yhdenvertaisuuskäsitteen rikkomiseen. Haja-asutusalueiden ja kyläläisten elämisenkuluja on lisätty mm. kiinteistöveronkorotuksella ja teiden yksityistämisellä. Budjettiesityksessä esitetään kulujen karsintaa jotka kohdistuvat tähän asukasryhmään. Kunnan strategian mukaisesti kylät pidettäisiin elinvoimaisina, mutta kohtuuttomat elinkustannukset sekä kyläkouluihin kohdistuva lopetusuhka kurjistavat kylissä asuvia tai sinne haluavia.

Olemme saaneet lukea uutisista, että 41% suomalaisista haluaisi muuttaa maalle, jos se olisi mahdollista. Etätöiden lisääntyminen tarjoaa tähän monelle mahdollisuuden, jos kunnassa on kohtuuhintaisia tontteja ja asuntoja tarjolla. Monet suomalaiset haluaisivat myös isoja tontteja jotka olisivat mahdollisia kylissä ja haja-asutusalueella, jos kunnan maanhankinta ja kaavoitus toimisi tehokkaammin. Useat indikaattorit osoittavat, että Nurmijärvi on haluttu kunta muuttaa, jos tarjoamme siihen mahdollisuuden. Nurmijärven asukasmäärän kasvu ja syntyvyys on suurinta Helsingin seudun kehyskunnissa.

Nurmijärvi ei selviä talouden haasteista vain kuristamalla taloutta vaan tarvitsemme veropohjan kasvattamista etenkin pidemmällä aikavälillä. Edellytyksiä veropohjan kasvulle ei pidä rajoittaa Nuuka ohjelmalla tarpeettomasti vaan kylät on edelleen syytä pitää elinvoimaisina. Nurmijärven tekee ainutlaatuiseksi kaunis luonto ja elinvoimaiset kylät.

Petri Kolmonen

Hyvinvointilautakunta 

Toimet alhaisen syntyvyyden korjaamiseksi

Lasten oikeudet ry yhtyy Väestöliiton huoleen syntyvyyden laskusta joka on samalla tasolla nälkävuosien kanssa. Syntyvyys on niin alhainen, että se vaarantaa hyvinvointiyhteiskuntamme perustan ja sen palvelut. Maamme tulevaisuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hallitus käynnistää välittömästi toimet syntyvyyden laskun pysäyttämiseksi. https://yle.fi/uutiset/3-11528495?fbclid=IwAR2CvtiWkJ3DVT-DWyTwh9SX3vNekgAw8kiBKsOEFWh9K8A8vk2tSx4agRY

Lasten oikeudet ry on perustamisvuodestaan alkaen pyrkinyt tasoittamaan tietä eriarvoisuuden poistamiselle ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Lapsen ja vanhemman syrjintä erotilanteessa tulee kalliiksi yhteiskunnalle sekä suorina, että välillisinä kuluina. Eriarvoisuus myöskin koetaan riskinä lapsen hankinnalle. Erityisesti isät kokevat, että heitä syrjitään ja eron sattuessa heille tarjotaan vain maksajan roolia joka ei kannusta lapsen hankintaan.

Sekä Euroopan neuvoston resoluutio 2079 (2015), että vuoroasumistutkimukset mm. Malin Bergströmin Elvis projekti jossa tutkittiin kokonaisia ikäluokkia (172.000 lasta) tai Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi kannustavat lainsäätäjiä ottamaan vuoroasumisen erolapsen ensisijaiseksi asumismuodoksi. Nykyinen malli, jossa toista kotia tuetaan (asuminen) ja toista köyhdytetään (tapaaminen) koetaan räikeästi eriarvoistavaksi, josta on syytä luopua pikemmiten.

Lasten oikeudet ry esittää seuraavia toimia syntyvyyden laskun katkaisemiseksi:

* Lapsenhuolto ja tapaamisoikeuslakia muutetaan siten, että erolapsen ensijainen asumismuoto on vuoroasuminen, josta poiketaan vain painavista näyttöön perustuvista syistä kuten lapseen kohdistunut väkivalta (esim. vieraannuttaminen) tai laiminlyönti. Tällainen laki on mm. Belgiassa ja Yhdysvaltojen osavaltioissa.

* Eriarvoistavista termeistä lähivanhempi ja etävanhempi luovutaan ja siirrytään puhumaan luonaoloajasta.

* Kaikissa lapseen kohdistuvissa asioissa kunnioitetaan perhe-elämää ja lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa.

* Erolapsella on kaksi virallista kotia ja tuet jaetaan tasapuolisesti

* Elatustuesta luovutaan kokonaan

* Kaikessa viranomaistoiminnassa tulee kunnioittaa perhe-elämää ja syrjivistä käytännöistä on luovuttava.

* Lapsen oikeudet ja ihmisoikeudet tulee paremmin huomioida

Lasten oikeudet ry on vakuuttunut, että ylläolevilla toimilla vaikutetaan positiivisesti sekä syntyvyyteen, että vanhempien ja lasten hyvinvointiin. Erityisesti toimet kannustavat rohkeasti lasten hankkimiseen.

Kannustavin terveisin

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry pj

Lasten oikeudet ry uutiskirje 8.9.2020

https://mailchi.mp/57f44816c157/toimet-syntyvyyden-laskun-pysyttmiseksi

Suomi tasa-arvon kärkimaaksi?

Hallituksen tasa-arvo ohjelmassa 2020-2023 kerrotaan, että Suomi olisi tasa-arvossa lähellä maailman kärkeä. Väite on paikkansapitämätön, jos tasa-arvon mittaamiseen otetaan myös miehet ja pojat mukaan. Tässä tilastossa Suomi on vasta sijalla 72 (BIGI, 2019). Muutenkin ohjelma painottuu liiaksi naisten sekä tyttöjen ongelmiin osin kyseenalaisin lähtötiedoin. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään yhtenä suurimpana ihmisoikeusongelmana. Kaikenlainen väkivalta on toki tuomittavaa, mutta tilastokeskuksen tilastoista selviää, että miehet kokevat hieman enemmän törkeää parisuhdeväkivaltaa, kuin naiset. Sairaalahoitoa vaativista parisuhdeväkivallan uhreista miehiä on kaksi kertaa enemmän, kuin naisia josta voi päätellä, että miesten ilmoittamiskynnys on naisia korkeampi.

Korona nähtiin ennenkaikkea naisiin kohdistuvana ongelmana vaikka Koronaan kuolleista miehiä on enemmistö.

On tärkeää, että samasta työstä maksetaan sekä naisille, että miehille samaa palkkaa. Kuitenkin palkkaero muodostuu pääosin työelämän segregaatiosta joten on tärkeää kannustaa sekä miehiä, että naisia hakeutumaan aloille jossa kyseinen sukupuoli on vähemmistönä. Ohjelmassa ei ole myöskään otettu huomioon miesten lyhyempää elinikää joka pienentää valtion eläkemenoja.

Eikö kukaan pidä outona, että Tasa-arvolain mukaisesti valtion-,kuntien- ja valtio omisteisten yhtiöiden on noudatettava sukupuolikiintiöitä jota nyt halutaan laajentaa pörssiyhtiöiden hallituksiin, mutta itse tasa-arvoa edistävät toimijat kuten STM Tasa-arvoyksikkö tai THL Tasa-arvotiedon keskus koostuu lähes yksinomaan naisista?

Hyvää ohjelmassa on perhevapaauudistus 6+6+6 joka toivottavasti myös lisää isyyden arvostusta. Vaikka isät eivät käytä perhevapaita täysimääräisesti on Suomi kuitenkin ainoa maa maailmassa, jossa isät viettävät aikaa lasten kanssa enemmän, kuin äidit (OECD). Samoin kiitosta saa huomio, että köyhyysriski on suurin yhden vanhemman perheissä joka on kolminkertainen verratessa kahden vanhemman perheisiin. Kiitosta saa myös huomio poikien ja tyttöjen oppimiserosta joka on OECD maiden suurin.

Ohjelmassa todetaan, että vuoroasumisesta olisi niukasti tietoa on totaalisen väärä. Otetaan vaikkapa Phd. Malin Bergström joka on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172.000 lasta tai Professori Linda Nielsen joka on koostanut meta-analyysin 60 eri vuoroasumistutkimuksesta. Vuoroasuminen on ylivoimaisesti paras vaihtoehto lapsen hyvinvoinnnille sekä vähentää psykosomaattisia oireita. Eriarvoistavista termeistä tulisi luopua, sillä käräjäoikeuden ensikäsittelyissä lapsenhuollosta päätettäessä lähivanhemmuus annetaan äidille 87% ja etävanhemmuus isälle 13%, kun pitäisi puhua luonaolosta (Palo-Repo tilastoanalyysi, Optula).

Miksi uusi lapsenhuoltolaki joka astui voimaan 1.12.2019 sivuutti täysin Euroopan Neuvoston suosituksen vuoroasumisesta eron jälkeisenä lähtökohtana (resoluutio 2079, 02.10.2015). Euroopan Neuvosto kuuli laajasti asiantuntijoita ja suositteli kaikille jäsenmaille tekemään vuoroasumisesta ensisijaisen asumismuodon erolapsille. Yksikään jäsenmaa ei vastustanut.

Jos Suomi todella haluaisi olla tasa-arvon kärkimaa tulisi ohjelmassa keskittyä tasapuolisesti sekä miesten, että naisten ongelmiin.

Lähde:

https://stm.fi/documents/1271139/20825107/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf/abc3b771-8611-8b85-937d-34531e90f712/Valtioneuvoston_periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_hallituksen_tasa-arvo-ohjelma_2020-2023+.pdf?t=1593156652563&fbclid=IwAR2Kv9nwcNY778YWLCuAQWnck17ZA2BuXQ0l_ucOA63lS48JolX7ioL7tyg

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry pj

Onko pakkoa koulujen avaamiselle?

 

Valtioneuvoston periaatepäätökseen koulujen sulkemiselle ei sisälly erilaisten vaihtoehtojen punnintaa. Valtioneuvosto linjasi myös, että lähiopetukseen on turvallista palata, kunhen se toteutettaisiin tartuntataudin torjunnan kannalta tarpeellisin mukautuksin. Kouluthan suljettiin käyttäen tartuntalain pykälää 58. Perusopetuslaki mahdollistaa terveysperusteisesti yksittäisen oppilaan opetuksen kotiin vietävänä opetuksena. Kunnilla on kuitenkin suuri autonomia päättää opetuksen järjestämisestä, jolloin kuntien tulisi pohtia kykenevätkö koulut torjumaan viruksen leviämistä ja turvata koululaisille turvallinen oppimisympäristö. Jos tähän ei kyetä ja oppilaat sairastuvat, niin käsitykseni mukaan oikeudellinen vastuu siirtyy kunnille.

PERUSOPETUSLAIN mukaisesti oppilaille on turvattava turvallinen oppimisympäristö, joten kuntien on tätä asiaa pohdittava ennnenkuin päätöksiä koulujen avaamisesta tehdään. Peräänkuulutankin vaihtoehtoa, jossa päätökset tehtäisiin koulu- sekä yrityskohtaisesti, koska siellä on paras tietämys paikallisesta tilanteesta. Hallitus voisi asettaa kriteerit ja AVI valvoisi kriteerien toteutumista. Pitäisin jopa vastuuttomana avata koulua, jossa on korkea oppilastiheys ja sosiaalisten kontaktien välttäminen mahdotonta.

MUUTTUNEESSA normaalissa, jossa virusten uhka on jatkuva yritykset voisivat kriteerit täytettyään mainostaa itseään turvallisena asiointipaikkana. Tämä vauhdittaisi rajoitusten purkamista niillä alueilla ja elinkeinoissa, jossa rajoitukset eivät ole välttämättömiä. Kyseenalaistan tällä nykyisen joko/ tai politiikan jossa yritykset tai koulut ovat kaikki auki tai kiinni.

SOSIAALINEN ja taloudellinen paine on kova rajoitusten purkamiselle. Kiitän hallitusta nopeasta reagoinnista ja rajoituksien asettamisesta, mutta nyt tarvitaan yhtä nopeaa ja hallittua reagointia rajoitusten purkamiseksi, jossa tulee ottaa huomioon alueiden ja elinkeinojen eri tarpeet rajoituksille.

Nurmijärven uutiset 6.5.2020

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/1685365?fbclid=IwAR1BgkZUQN3xdODWDxLMzpcFfhEpmkwM_X2KzQFo3WzuWenyXew9rkzvg_o

 

 

Kaupungistumisen megatrendi vastatuulessa (Nurmijärven uutiset 1.4.2020)

Kaupungistumisen megatrendi vastatuulessa

Elämme poikkeuksellisen kovia aikoja johtuen maailmalla levinneestä Corona viruksesta. Tietoa sairastuneista, oireista ja leviämisestä on ollut viranomaisilla kuukausia saatavilla, mutta asiaan ei ole reagoitu sen edellyttämällä vakavuudella. Jälkipyykki aiheesta tulee olemaan valtaisa, mutta nyt sen aika ei ole.

Erityisesti kriisien aikana aletaan keskustelemaan maan omavaraisuudesta. Jo pandemian alkuvaiheessa Ruotsi on tiedustellut Suomelta mahdollisuutta saada ruoka-apua, koska Suomen ruokatuotannon omavaraisuus on 80%, kun Ruotsissa vain 50%. Tästä meidän on kiittäminen kotimaisia ruoantuottajia jotka ovat myös kovina aikoina omasta elannostaan tinkimällä ylläpitänyt tuotantoa.

Suomalaisista 41% suunnittelee muuttavansa maalle tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. Tämä on selkeä indikaatio siitä, että Nurmijärvi tulee myös jatkossa pysymään muuttovoitto kuntana kunhan pidetään huoli siitä, että meillä on riittävästi kohtuuhintaista tontti- sekä asuntotarjontaa. Suomalaisista palkansaajistaa 43% tekee työtä, joka ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua. Jotta ihmiset voisivat tehdä etätyötä liikenneyhteydet tulee olla kunnossa ja mukana suunnittelussa, kun uusitaan olemassa olevaa kunnaninfraa kuten vesi-, jäte- tai sähkölinjoja. Mielikuva maaseudusta on muuttunut myös positiivisempaan suuntaan jota varmuudella entisestään parantaa nyt käynnissä oleva epidemia. Kukapa ei haluaisi turvallista ja rauhallista asuinpaikkaa omalle perheelleen?

Kaupungistumista on usein perusteltu ilmastonmuutoksen torjunnalla, mutta onko asia niin? Jos maaseutu tyhjennettäisiin niin kuka huolehtisi ruoantuotannosta sekä tärkeistä hiilinieluista kuten nurmet ja metsät? Tiedämme, että vanha metsä luovuttaa hiiltä maatuessaan, kun taas hyvin hoidettu metsä sitoo sitä tehokkaasti. Nurmijärven kasvihuonepäästöt ovat Suomen pienimmät tarkasteltaessa maan 50 suurimman kunnan päästöjä. Tämä selittyy pääosin kaukolämmössä käytettävistä uusiutuvista raaka-aineista, mutta seikka ei ole suinkaan vähäpätöinen. Jotta asuminen olisi vaivatonta, ympäristöystävällistä ja työllisyyttä tukevaa tulisi hallituksen tehdä päätöksiä raideyhteyksien laajentamisesta eri kuntiin mukaanlukien Nurmijärvelle. Aluepolitiikka on tullut kovaa vauhtia takaisin.

Ihmisille tulee antaa vapaus valita asuinpaikkansa ja asumismuotonsa.

Lopuksi haluan korostaa kuinka tärkeää on, että epidemian aikana pysyttelemme kotona ja vältämme ihmiskontakteja jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää kriisin aikana. Selviämme tästäkin kriisistä voittajana ja toivottavasti yhtenäisempänä ja ihmisyyttä kunnioittavampana.

Voimia kaikille!

Petri Kolmonen

Nurmijärven Hyvinvointilautakunnan jäsen

 

Ehdolla HOK-Elannon vaaleissa numerolla 543

Corona virus pandemian vuoksi koen, että nyt ei ole aika sen kummemmin kampanjoida näissä vaaleissa, mutta ajattelin, että jotain voisin kirjoittaa. Viime päivät olen ollut kiireinen johtuen Coronasta sekä huomiseen puheeseen valmistautumisesta. Alunperin minun piti matkustaa Tanskan parlamenttiin, mutta pandemian vuoksi pohjoismainen tapahtuma järjestetään eConferenssina (http://worldparents.org/blog/new-nordic-2020-online). Paikalla satoja kuulijoita ja 1677 kansainvälistä tutkijaa.

Äänestää voi S-ryhmän asiakasomistajat (se vihreä kortti lompakossa) kaikki 15 vuotta täyttäneet. Vaalikone avataan äänestäjille 24.3.2020 osoitteessa http://osuuskauppavaalit.fi/hok-elanto.

Kevään 2020 vaaleissa voit äänestää joko sähköisesti tai postitse. Äänestysaika on 26.3.-6.4.2020. Äänestyslipuke ja äänestysohjeet postitetaan HOK-Elannon äänioikeutetuille jäsenille viikon 13 aikana.

Hauska sattuma, että numeroni 543 on sama, kuin Nurmijärven kiinteistötunnus!

https://www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/osuuskauppavaalit

Päätöksiäni ohjaavat seuraavat arvot:

  • Vastuullisuus
  • Hyvinvointi
  • Tasa-arvo
  • Eettisyys

Vastuullisuus

Vastuuhenkilönä tärkein tehtävä on kuunnella asiakasomistajaa ja huolehtia, että tämä tieto näkyy päätöksenteossa. Suuri koko luo myös suurempaa vastuuta yhteiskunnasta ja sen kansalaisista. Tämä näkyy siten, että tuetaan lasten, nuorten, aikuisten ja ikääntyneiden hyvinvointia ja antamalla takaisin sitä hyvää mitä on asiakkailta saatu. Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että tuetaan vammaisten tai vaikeasti työllistyvien ihmisten työllistymistä. Vastuullisuus tarkoittaa myös tuotteiden valinnassa käytettäviä kriteerejä; kotimaisuus, monipuolinen hinta/ tuote valikoima, tuoteketjujen seurattavuus ja saavutettavuus. Vastuullisuus tarkoittaa myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista ja työssäjaksamisen tukemista. Onhan kyseessä ennenkaikkea palveluala joka heijastuu suoraan palvelunlaatuun ja asiakaskokemukseen. Yrityksen kehittämisen kannalta on tärkeää, että asiakaspalaute on jatkuvaa ja helposti tehtävissä jotta ongelmiin voidaan nopeasti reagoida. Vastuullisuus tarkoittaa myös ruokahävikin minimoimista ja tuotteet joiden parasta ennen päivä on lähellä tulisi jakaa järjestöille ja ihmisille joille ruoka on elintärkeä lisä arjessa selviytymiseen. Vastuullisuutta on myös suosia tuotteita joiden tuottamisessa on toimittu eettisesti sekä toimittajia jotka noudattavat samoja vastuullisuuden periaatteita.

Hyvinvointi

Yrityksen arvokkain voimavara on sen omat työntekijät. Hyvinvoivat työntekijät ovat tehokkaampia, iloisempia ja vastuullisempia joka näkyy suoraan asiakaspalvelussa sekä sairaspoissaolojen määrässä. Hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä tulee olla riittävästi. Hyvinvointi koostuu kuuntelemisesta, kommunikaatiosta, huomioimisesta sekä arvokkaaksi tuntemisesta. Henkilöstön hyvinvointi takuu varmasti lisää myös asiakkaiden hyvinvointia.

Tasa-arvo

Asiakkaiden tasa-arvoa tulee edistää siten, että myyntikanavia on riittävästi ja monipuolisesti, jolla varmistamme saavutettavuuden. Kauppa kuuluu ihmisten peruspalveluihin joten kauppaverkosto täytyy olla riittävän laaja jotta etäisyys kauppaan ei ole liian suuri. Samoin sähköisiä palveluja tulee edelleen kehittää jotta myös vammaiset tai liikuntarajoitteiset voivat helposti saada tarvitsemansa tuotteet omalle kotiovelleen. Keräilystä ja toimituksesta tulevia kustannuksia tulisi pyrkiä alentamaan tai tarjoamaan niitä maksutta erityisryhmille. Kaupassa asiointi tulee olla sujuvaa kaikille väestöryhmille ja varmistaa, että liikuntarajoitteiset voivat kaupassa helposti asioida. Mikään väestöryhmä ei tule jäädä kaupan palvelujen ulkopuolelle.

Eettisyys

Yritys on vastuussa sekä omasta-, että toimittajien henkilöstöstä. Tämä tarkoittaa sitä, että toimittajille on oltava selkeät pelisäännöt joita tulee noudattaa. Työaikalakia tulee noudattaa tiukasti ja perheellisille on annettava joustoja. Ruoka tulee olla eettisesti tuotettua. Kaupan tulee suosia tuotteita ja toimittajia jotka ovat kotimaisia, hankintaketju on avoin, pitää huolta henkilöstöstä, tarjoaa työtä vaikeasti työllistyville ja toimii muutenkin vastuullisesti. Kaupan tuotteiden asettelussa kotimaiset- sekä sesonkituotteet täytyy asetella näkyvästi. Tuotteen valmistamiseen käytetty Co2 päästö tulee laittaa näkyväksi asiakkaille, jolla ohjaamme kuluttajaa tekemään vastuullisia ostopäätöksiä.

Olen listannut asioita jotka tulevat arvomaailmastani ja joita pidän tärkeinä. Päättäjänä olen vastuullinen ja huolellinen joka näkyy siinä, jos tulen valituksi, että tutustun ensin huolella yrityksen toimintaan jonka jälkeen vasta ehdotan muutoksia/ parannuksia. On siis ennenaikaista kertoa yksityiskohtia joita en vielä tiedä. Näyttöä onnistumisista löytyy IT alan johtotehtävistä sekä johtoryhmistä. Olen myös Lasten oikeudet ry puheenjohtaja.

Suomalaiset elävät tällä hetkellä yhtä suurinta kriisiä elämässään. Muistakaa pitää etäisyyttä toisiinne fyysisesti, mutta olkaa lähellä henkisesti. Toivon, että tämän kriisin jälkeen Suomi nousee entistä yhtenäisempänä ja vahvempana, kuin koskaan ennen. On ollut hienoa seurata kuinka yhteisöllisyys ei ole mihinkään kadonnut vaan ihmiset ovat valmiita auttamaan toisiaan hädän keskellä. Toivon, että tämä tunne ihmisillä säilyy vahvana ja pitkään!

Paljon voimia kaikille kanssa sisarukset ja veljet!

Petri

Isien syrjimisessä ei ole mitään järkeä

Isien syrjiminen ei ole pelkästään perustuslain ja ihmisoikeussopimuksien vastaista vaan yksinkertaisesti järjetöntä. Mikään tutkimus ei osoita, että isän merkitys lapselle olisi vähäinen vaan päinvastoin se on aivan oleellinen.

Tästä osoituksena on vaikkapa Yhdysvalloissa kerättyjä tilastoja lapsista, joilla ei ole isää. Itsemurhan tehneistä nuorista 63 % on isättömiä, kodittomista 90 % on isättömiä, käytöshäiriöisistä lapsista 85 % on isättömiä, raiskaajista 80 % on isättömiä, lukion keskeyttäneistä 71 % on isättömiä, huumeiden käyttäjistä 75 % on isättömiä ja nuorisovankilassa olevista 85 % on isättömiä. (Law Enforcement Today 18.11.2019)

Kasvatustieteen professori Linda Nielsen on koostanut tutkimuksia isättömyyden tai vähäisen isäajan vaikutuksesta tyttöihin. Näistä tutkimuksista selvisi, että tytöillä, jotka eivät ole eläneet isän kanssa varhaisina lapsuusvuosina, on 7-8 kertainen riski tulla raskaaksi teini-ikäisenä. Riski seksin harrastamiseen nuorella iällä on nelinkertainen.

Nielsenin lainaamien tutkimusten mukaan isättömillä tytöillä on myös huonompi itsetunto, huonommat arvosanat koulussa, suurempi riski tippua lukiosta, suurempi riski rikoksiin sekä suurempi riski päihdeongelmiin. Näillä tytöillä on myöskin enemmän psyykkisiä ongelmia ja masentuneisuutta.

Suomessa käräjäoikeus määrää 87 %:ssa ensikäsittelyistä lähivanhemmuuden äidille, ja melko normaali käytäntö on määrätä isälle vain joka toinen viikonloppu.

Oikeuskäsittelyihin on yleisimmin syynä se, että lapsiinsa kiintynyt isä koittaa turvata yhteytensä lapsiin, kun taas äiti vastustaa isän laajaa läsnäoloa. Äideistä yli puolet hakee oikeudelta yksinhuoltajuutta.

OTT Anja Hannuniemi viittasi lakivaliokunnan kuulemisessa amerikkalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan 80 % pitkittyneistä huoltajuusriidoista johtuu toisen vanhemman vieraannuttamispyrkimyksistä. Omassa tutkimuksessaan hän havaitsi, että kaikissa pitkittyneissä huoltajuuskiistoissa vieraannuttaminen oli nähtävissä ja näistä 75 %:lla vain toinen vanhemmmista osoitti niitä, kun lopuissa 25 prosentissa myös vastapuoli oli provosoitunut. Jokaisessa tapauksessa riidan aikaansai vain toinen vanhemmista.

Asiasta on puhuttu kymmeniä vuosia ilman todellisia parannuksia isien ja lasten asemaan. Vaadimme päättäjiltä ja viranomaisilta vastausta kysymykseen, miksi järjettömyyden annetaan jatkua.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj

Julkaistu Kalevassa 1.10.2020

Suomella ollut vaikeuksia noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.

Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.

”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.

Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.

Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Lastenoikeudet ry

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/suomella-ollut-vaikeuksia-noudattaa-lapsen-oikeuksien-sopimusta/830394/

Lapset tarvitsevat isää

Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan 1.12.2019 ja isillä oli kovat odotukset, että vanha yli 30 vuotta vanha laki perusteellisesti uusittaisiin vastaamaan paremmin tämän päivän olosuhteisiin ja laajaan tutkimustietoon, mutta niin moni isä joutui katkerasti pettymään. Erittäin tarpeellisia uudistuksia olisi ollut vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla. Kaikki nämä erittäin tarpeelliset muutokset jäivät tekemättä. Vastaavanlainen lakimuutos on tehty kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa jonka seurauksena huoltajuuskiistat-, kustannukset- ja väkivaltasyytökset vähenivät sekä lasten ja perheiden hyvinvointi paranivat. Nyt vastaavanlaista lakimuutosta suunnitellaan 20.ssa osavaltiossa.

Tiedämme rikostilastoista, että isättömyys johtaa rikoksiin, aggressiivisuuteen ja suoranaisiin hirmutekoihin. Vaikuttaisi siltä, että päättäjämme eivät ole tietoisia kuinka massiivisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse, kun rakenteellisesti syrjimme isiä. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa syntyvyys on historiallisen alhainen ja jopa pienten lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet tulisi isät ottaa mukaan tasavertaisina vanhempina.

Ei ole olemassa tieteellistä perustetta isien syrjimiseen vaan vanhakantaisia ennakkoluuloja ja myyttejä. Oikeudessa on yleistä valehtelu ja vanhemman mustamaalaaminen, koska siitä ei koidu seuraamuksia. Edes kiintymyssuhdeteoria ei tue isien syrjintää. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan lapset ovat hieman enemmän kiintyneitä omaan isäänsä, kuin äitiinsä (Van Ijzendoornja de Wolff, 1997) ja suomalaiset isät viettävät eniten aikaa lasten kanssa koko maailmassa jopa äitejä enemmän (OECD).

Olkaamme ylpeitä suomalaisista isistä ja hyvää isänpäivää kaikille korvaamattomille iseille! 

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj