Lastensuojelun on puututtava vakavaan henkiseen väkivaltaan

Pitkittyneet huoltoriidat ovat yleistyneet, ja niiden määrä kasvoi huomattavasti vuosina 1995-2005. Sen jälkeen määrä on pysynyt suunnilleen samana. Vuosina 2015-2016 käräjäoikeuksissa käsiteltiin 2 582 riitaista huolto- ja tapaamisasiaa, ja sosiaalilautakunnilta pyydettiin 1 179 olosuhdeselvitystä.

Vieraannuttamista esiintyy noin 10 prosentissa kaikista eroista ja 20-27 prosentissa pitkittyneistä huoltoriidoista. Osassa tapauksista kyse on jo liiton aikana alkaneesta prosessista, mutta useimmissa tapauksissa vieraannuttaminen alkaa eron tapahduttua. Joskus tilanne eskaloituu eron jälkeen taisteluksi, jossa otetaan käyttöön yhä voimakkaampia keinoja (lähde Duodecim).

HUOLTORIITOJA KÄYVISTÄ perheistä 67 prosenttia on lastensuojelun asiakkaita. Vähintään neljä vuotta jatkuneissa kiistoissa asiakkuus on käyt. katsoen kaikilla perheillä. 20 prosenttia lapsista on sijoitettu tai otettu huostaan (OTT Anja Hannuniemen tutkimus 2015).

Koska vieraannuttaminen johtaa ajan oloon otteiden kovenemiseen ja sekä lasten että aikuisten mielenterveyden järkkymiseen, parasta hoitoa on ehkäisy tai ainakin mahdollisimman nopea tilanteeseen puuttuminen. Tämä edellyttää sitä, että oikeusoppineet, lasten mielenterveystyön ammattilaiset ja lastensuojelun työntekijät tuntevat ilmiön ja sen vahingollisuuden. Vanhemmille jo alkuvaiheessa suunnatulla informaatiolla, tietoiskulla, vieraannuttamisen vahingollisista seurauksista lapselle voi olla suuri merkitys, vaikka lapsi ei vielä oireilisikaan.

VIERAANNUTTAMISEN KRIMINALISOINTIA on vaadittu vuodesta 2012, kun kansanedustaja Pauli Kiuru ja Juho Eerola tekivät asiasta lakialoitteen. Pauli Kiurun lakialoitteen allekirjoitti ennätykselliset 142 kansanedustajaa. Vaikka lakia ei lopulta muutettu ei se tarkoita sitä, että vakavaan henkiseen väkivaltaan ei tarvitsisi viranomaisten puuttua.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa toinen vanhempi pyrkii vaikeuttamaan lapsen suhdetta toiseen vanhempaan manipuloimalla lasta eri tavoin ja estämällä tapaamisia sekä yhteydenpitoa. Vieraannuttaminen alkaa tyypillisesti vanhempien eron jälkeen.

VIERAANNUTTAMISTA ESIINTYY arviolta neljäsosassa oikeuteen päätyneistä eroista. Taustalla on usein vieraannuttajavanhemman persoonallisuushäiriö. Vieraannuttamisesta seuraa lapselle pitkäkestoisia psyykkisiä vaikeuksia, kuten syyllisyyttä, masennusta ja kyvyttömyyttä luottaa kehenkään. Siksi ilmiön tunnistaminen ja siihen varhain puuttuminen ovat tärkeitä. Psykologien arvion mukaan vieraannuttaminen ilmiönä on vakavuudeltaan verrattavissa lapsen hyväksikäyttöön tai massiiviseen kaltoinkohteluun.

Vieraannuttamiseen on puututtava suomen lakien, ihmisoikeus- ja lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti. Olen asiassa jättänyt Keusote-valtuustoaloitteen, jotta lapset ja perheet saisivat tarvitsemansa apua.

Aamuposti 16.10.2021

https://www.aamuposti.fi/paakirjoitus-mielipide/4331546

Koko valtuustoaloite luettavissa täältä.

http://www.lastenoikeudet.fi/lastensuojelun-on-puututtava-lapseen-ja-vanhempaan-kohdistuvaan-vakavaan-henkiseen-vakivaltaan-vieraannuttaminen/

Aloitteen esittely 21.10.2021. Kohdassa 1:40:35-1:47:08.

https://m.youtube.com/watch?v=GYPb8gsbpwc&feature=share

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s