Toteutuuko lapsen oikeudet Suomessa?

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Sopimus on juridinen sopimus, joka velvoittaa sopimuksen allekirjoittaneita maita varmistamaan sopimuksen toteutumisen kokonaisuudessaan. Sopimuksella on tarkoitus turvata lapsille heidän perusihmisoikeudet. Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulisi muun muassa taata, että lasta tai hänen vanhempiaan ei syrjittäisi rodun, tai vaikkapa sukupuolen mukaan (artikla 2), lapsella on oikeus sukulaissuhteeseen (artikla 8), lasta ei eroteta heidän vanhemmistaan lapsen tahdon vastaisesti ilman painavaa syytä kuten väkivalta (artikla 9), lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa tai hänen edustajan, tai häntä edustavan toimielimen avustuksella (artikla 12), lasta tulee suojella kaikenlaiselta fyysiseltä tai henkiseltä väkivallalta tai laiminlyönniltä (artikla 19).

Poimin tarkoituksella kyseiset artiklat, koska niiden noudattamisessa Suomella on eniten haasteita, ja lapsen oikeudet eivät näiltä osin toteudu. Suomessa lapsen asiat päättävät vanhempien erotessa sosiaalitoimi ja käräjäoikeus, jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen.

Nykyinen asiantuntemus ei ole riittävä, eivätkä selvitykset ole riittäviä, jotta lapsen etu voitaisiin varmistaa.

Viranomaiset saattavat myös syyllistyä asenteellisuuteen tai omaan käsitykseen lapsen edusta. Lapsen etu, ikävä kyllä usein on, ”tyhjä astia”, johon aikuiset kaatavat omat ennakkoasenteensa, kokemuksensa ja mielipiteensä. Tästä syystä lapsen etu ja sen vastaisuudet tulisi paremmin määritellä, jotta lapset saavat Suomessa yhdenvertaista kohtelua. Lapsen edun varmistamiseen tarvitaan myös lapsen kuulemista, lapsenedunvalvojaa, moniammatillista yhteistyötä ja päätösten seurantaa.

Lapsen edun vastaisesti toimivat viranomaiset tulee saattaa vastuuseen.

Suomi on antanut YK lasten oikeuksien komitealle määräaikaisraportin viimeksi vuonna 2008, koska vuoden 2017 raportti on viivästynyt. Tämäkin on osoitus siitä, että lapsen oikeuksia ei arvosteta Suomessa. Ehdotankin aktiivista yhteistyötä järjestökentällä, jotta toimisimme lasten ensisijaisena edunvalvojana tehokkaammin. Yhdistyksemme lasten oikeudet on tähän valmis.

Petri Kolmonen