Matin ex-vaimo mustamaalasi häntä järjestelmällisesti voittaakseen huoltajuuskiistan.
Eräänä päivänä Matin (nimi muutettu) perheen postilaatikkoon kolahtaa kirje. Matti avaa sen ja kirjeessä kerrotaan, kuinka vaimo hakee avioliiton purkua ja miehelle välitöntä häätöä.
– Ennen tätä olimme puhuneet, että mennään sopuisasti yhdessä hoitamaan eropaperit. Mutta sitten sainkin huomata, että rouva latasikin yllättäen täyslaidallisen. Sen jälkeen vaimoni alkoi valheellisesti maalata minusta kuvaa väkivaltaisena ja alkoholisoituneena isänä; sekä viranomaisille että omille lapsilleni.
Vuosia Matti koki olleensa huoltajuuskiistassa altavastaajan asemassa, sillä ex-vaimo oli saanut puhuttua sosiaalitoimen puolelleen. Hän ottikin Kaupunkilehteen yhteyttä koska kokee, että edelleen huoltajuuskiistoissa viranomaisten sympatiat ovat helpommin äitien puolella.
Matin ex-vaimo haki perheen lapsille yksinhuoltajuutta, samoin miehelle lähestymiskieltoa.
– Jossain vaiheessa minua syytettiin siitä, että olisin rikkonut lähestymiskieltoa. Mutta kappas, kun asiaa lähdettiin selvittelemään, niin olinkin ”rikoksen” aikaan ollut Turkissa lomalla. Siitä alkoi senkertainen vyyhti purkautua.
Matti joutui myös tekemään lapsistaan lastensuojeluilmoituksia tuona aikana, kun he asuivat äidillään.
– Lapset saattoivat mennä pikkukengissä kouluun talvipakkasilla. Ja koulumenestys oli niin huonoa, että kävimme keskusteluja jo alakoulussa luokalleen jättämisestä.
Huoltajuusoikeudenkäynnissäkäräjäoikeus määräsikin lapset todisteiden valossa isälleen. Matin ex-vaimo valitti päätöksestä hovioikeuteen. Siitä huolimatta, että lasten tilanne alkoi kohentua isällä asuessa. Hovioikeus määräsi lapset äidilleen. Ei mennyt kauankaan, kun tilanne oli jälleen huonontunut. Alaikäiset lapset huostaanotettiin.
– Olivatko päätökset lasten edun mukaisia? Mielestäni eivät. Minua oli mustamaalattu todella järjestelmällisesti. Sen takia mielestäni minuun suhtauduttiin koko ajan varauksella, ja oli kova työ selitellä valheita auki.
Valtakunnallisen Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen tunnistaa tilanteen. Hän sanoo, että isät ovat edelleen monesti altavastaajan asemassa huoltajuuskiistoissa.
– Lapselle kuitenkin molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä, ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin: käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista.
Vaikka tämän jälkeen asia menisikin uusintakäsittelyyn, on se Kolmosen mukaan erittäin laiha lohtu.
– Henkinen kärsimys on kova isälle ja lapselle. Jos lapset määrätään ensin äidille ja vasta uusintakäsittelyssä todetaan, että isä olisikin ollut parempi huoltaja, on se kamalan turhauttavaa. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.
Isät lasten asialla ry ylläpitää myös vertaistukipuhelinta STEA:n tukemana. Sinne soittavat Kolmosen mukaan etenkin isät erojen jälkeisissä tilanteissa.
– Meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka eron jälkeen lähivanhemmaksi määrätty yrittää vieraannuttaa toisen vanhemman, esimerkiksi mustamaalaamalla tätä lapsille. Tämä on lähivanhemmalta vakavaa henkistä väkivaltaa, kun hän pakottaa lapsen valitsemaan puolensa.
Kolmonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan vieraannutetut lapset voivat sanoa vihaavansa toista vanhempaansa.
– Lapsi ei yleensä lähtökohtaisesti tekisi näin. On tutkimuksia, joiden mukaan edes hyväksikäytetyt lapset eivät sano vihaavansa vanhempaansa.
Vuoroasumista toivotaan lähtökohdaksi lakiin
- Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että lakiin tulisi kirjata vuoroasuminen lähtökohtaiseksi asumisjärjestelyksi eroperheen lapsille. Tästä poikettaisiin vain painavin perustein.
- Kolmosen mukaan lapsen etu on maksimaalinen aika molempien vanhempien kanssa.
- Kuopion lastenvalvojat kertovat vuoroasumisen lisääntyneen. Silti edelleen on yleistä, että tapaava vanhempi tapaa lapsiaan noin joka toinen viikonloppu. Ratkaisut ovat kuitenkin räätälöitävissä.
- Kuopiossa lapsista, jotka asuivat vain yhden vanhemman kanssa, 86 prosenttia asui äidin kanssa (Tilastokeskus 2017)
https://www.kaupunkilehti.fi/isat-altavastaajina-huoltajuuskiistoissa/
Petri Kolmonen 