”Lapsiperheiden riitaisten erojen pitäisi olla yhteiskunnan asia”

Isät eivät pidä huoltajasopimuksia aina lapsen edun mukaisina. Tutkimuksetkin osoittavat, että viranomaistahot suosivat äitejä huoltajuuspäätöksissä. Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen kertoo, että hän on itsekin käynyt läpi kovan avioeromankelin. Kolmosta syytettiin ”kaikesta mahdollisesta”, mutta omalla kohdallaan hän pystyi todistamaan väitteet vääriksi. Kolmosen mielestä oli raskasta todistaa yhteiskunnalle, että hän on hyvä isä.

–Käytännössä olin meillä se vanhempi, johon lapsi oli kiintynyt eniten ja joka vastasi kasvatustyöstä. Kun huoltajuusasioita käsiteltiin paikallisen sosiaalitoimiston kanssa, sanoo Kolmonen, että isänä häntä arvioitiin puolueellisesti. –Tietenkin tämä on paikkakuntakohtaista ja työntekijäkohtaista, mutta myös tutkimusten valossa viranomaiset kohtelevat isiä eri tavoin kuin äitejä.

KOLMONEN KOKI, että huonot asiat kirjattiin hänen kohdallaan herkemmin papereihin kuin äidin kohdalla. Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutussuhteen laatu kirjattiin virheellisesti olosuhdeselvitykseen, mutta se korjattiin uudella arviolla, vaikkakaan hovioikeus ei tätä huomioinut omassa ratkaisussaan. Tutkimustulokset viittaavatkin, että asiakirjoihin tehdään paljon oikaisuja jälkikäteen isien kohdalla.

Kolmonen itse kantoi lapsen kasvatuksesta päävastuuta, mutta tieto saatiin korjattua sosiaalitoimiston papereihin myöhemmin. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia isistä saa käräjäoikeuden ensipäätöksissä huoltajuuden, mutta kun tehdään uusintakäsittely, huoltajuusprosentti nousee isien kohdalla 27 prosenttiin. Kolmonen sanoo, että jo luvut kertovat, että äitejä suositaan.

–Mari Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

KOLMONEN PITÄÄ lukuja tarpeettoman huonoina, ja ne kertovat nykyisestä tilanteesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että isän roolissa on tapahtunut erityisesti tämän vuosituhannen puolella iso muutos.

– Ennen ajateltiin isää elättäjänä ja äitiä kasvattajana, kun nyt molemmat jakavat näitä rooleja. Silti tuntuu, että sosiaalitoimistossa ei ole päästetty näistä rooleista vielä täysin irti.

Kolmosen mielestä ongelma on siinä, että laki hakee voittajaa, ja häviäjä jää maksumieheksi.

–Huoltajapäätös tehdään nykyisin kriisin keskellä, onko se edes hyvä hetki päättää lapsen koko elämästä?

ISÄT LASTEN asialla ry sai viime vuonna lähes 700 puhelua, määrä tuplaantui vuodessa. Koska yhdistyksen näkyvyyteen ei ole panostettu aikaisempaa enempää, epäilee Kolmonen, että todellisia ongelmia on enemmän. Yksi syy puhelumäärän kasvuun saattaa olla Kolmosen mukaan, että isät ovat paremmin tietoisia mahdollisuudesta osallistua lasten elämään eron jälkeen, kun aiheesta on keskusteltu enemmän mediassa.

–Eron tullessa tai uhatessa isät eivät usko, että viranomaiset noudattavat perustuslain yhdenvertaisuuspykälää 6. Isät tietävät olevansa heikommassa asemassa viranomaisten edessä. Kriisissä on kuultu puolisolta uhkailuja, että viedään lapset toiselle puolelle Suomea tai sanotaan, että et näe heitä koskaan. Osa isistä kokee vieraannuttamista ja perättömiä väitteitä. Kolmonen harmittelee, että tällaisen ison kriisin keskellä ei vieraannuttamistilanteessa ole saatavilla systemaattista palvelua. Hän muistuttaa, että erotukipalveluita käyttävät ne vanhemmat, jotka jo lähtökohtaisesti haluavat sopimukseen.

–Täytyy muistaa, että on paljon vanhempia, jotka ajattelevat lapsen etua. Toisaalta on myös niitä tapauksia, joissa toinen vanhemmista vieraannuttaa lasta, vaikka se on vakavaa henkistä väkivaltaa. Niitä osapuolia ei nykyisessä järjestelmässä saada sovittelun piiriin, jotka eivät halua sovitella.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, kun yhteydenpito lapseen on estynyt ja vaikeutunut.

Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia lapsista vieraantuu toisesta vanhemmasta. Luku nousee 37 prosenttiin, kun lähivanhemmalle tulee uusi kumppani. Lähivanhemmalla on Kolmosen mielestä paljon valtaa, jos hän haluaa käyttää sitä väärin.

–Tämän ei pitäisi olla edes sukupuoliasia, on paljon äitejä, jotka kertovat samaa ja joilla on samanlainen hätä. Tosiasia kuitenkin on, että edelleen isät kärsivät eniten lapsesta vieraantumisesta.

KOLMOSEN KOKEMUKSEN mukaan kriisipuheluissa on nähtävissä, että riitoihin erotilanteissa johtavat erilaiset arvot, erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta tai kulttuurierot.

–Eroa ei saisi edes myöntää ennen kuin lapsiasiat on sovittu, se olisi lasten ja vanhempien etu, Kolmonen toivoo.

Riitaisat erot lapsiperheissä ovat Kolmosen mielestä myös yhteiskunnan asia: Köyhyys iskee pahiten yksinhuoltajien lapsiin. Erolapsilla on selvästi enemmän hyvinvoinnin ongelmia. Kun ydinperheiden lapsilla niitä on 12 prosenttia, erolapsilla niitä on 20-25 prosentilla lapsista.

– Huonosti hoidetuilla asioilla on kansantaloudellisestikin iso rooli.

ISÄT LASTEN asialla tarjoaa vertaistuki puhelinapua, sinne voi soittaa esimerkiksi aviokriisin keskellä. Yhdistys järjestää myös vertaistukitapaamisia ja avioerotukipalveluita. Kriisipuheluissa kuullaan paljon surullisia tarinoita. Hankalat tilanteet ovat johtaneet sairaslomille, varhaiseläkkeelle ja aiheuttaneet itsemurha-ajatuksia. Myös lapsille tämä ajanjakso voi olla raskas.

–Isät erittävät yhtä paljon oksitosiinia, rakkaushormoonia, kuin äiditkin, kun lapsi on heidän lähellään, Petri Kolmonen sanoo.

Uusi yhdistys lasten ja molempien vanhempien asialla

Petri Kolmonen on ollut mukana perustamassa uutta yhdistystä. Lasten Oikeudet Ry perustettiin viime vuoden itsenäisyyspäivänä ja tammikuussa oli ensimmäinen kokous. Yhdistykselle puuhataan kevääksi uusia sivuja ja asiasta tiedotetaan kevään mittaan enemmän.

–Tuore sukupuolineutraaliyhdistys haluaa äiditkin mukaan ajamaan lastenoikeuksia, kertoo Petri Kolmonen yhdistyksen taustoista.

Vuoroasumisen järjestelyt nytkähtämässä eteenpäin

Laki ei tunne Suomessa vuoroasumista, vaikka vuoroasuminen on yleistynyt. Esimerkiksi Tanskassa lapsella voi olla kaksi rekisteröityä ja tuettua osoitetta. Tanskassa uusi laki tulee voimaan 1.4.2019. Sen myötä lapsi voi olla kirjoilla kahdessa kodissa, jolloin sosiaalietuudet jaetaan. Lain myötä kaikki yhteiskunnalliset lapsiasioita hoitavat toimijat, myös sosiaalityöntekijät ja tuomarit, lähetetään täydennyskoulutukseen.

Ruotsissakin eroperheen lapsen kohdalla vuoroasumista pidetään hyvinvoinnin kannalta parhaana järjestelynä.

Uudessa lapsenhuolto ja tapaamisoikeuslaki esityksessä vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehto-

na, vaikka se on Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan laajan tutkimustiedon mukaisesti ylivertaisin järjestely ydinperheen jälkeen.

SUOMESSA PERHE- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työryhmä esitti viime vuonna uudistuksia käytäntöihin, työryhmä muun muassa kannatti, että vuoroasumisesta tulisi väestötietojärjestelmään merkintä. Saarikon työryhmä uudistaisi myös yleisen asumistuen käsitettä, jotta lapsi voitaisiin katsoa pysyvästi asuvaksi kahdessa asunnossa. Samoin uudistuksia tehtäisiin elatustukilakiin, sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen rakenteisiin, jotta niitä voidaan tarvittaessa maksaa molempiin koteihin.

Työryhmän esityksistä etenee parhaillaan valtioneuvoston selvityshanke (VN-TEAS) lasten vuoroasumisen nykytilasta sekä vuoroasumisen vaikutuksista palvelu- ja etuusjärjestelmään. Menossa on hankesopimuksen tarkennukset hanketoteuttajan kanssa.

–Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä lainsäädäntöuudistus (OM) on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Siinä säädettäisiin lapsen asuinpaikan uudenlaisesta kirjaamisesta väestötietojärjestelmään vuoroasumistilanteessa, josta vanhemmat ovat tehneet sopimuksen, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosasto Lapset ja nuoret –tulosryhmän johtaja Kari Ilmonen.

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että vuoroasumisen pitäisi olla lähtökohtainen asumisjärjestelynä erotilanteessa.

–Tällä voitaisiin taata ennen kaikkea lapselle oikeus viettää aikaa tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa. Tutkimustiedon mukaan lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkein yksittäinen tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde, Petri Kolmonen sanoo.

Lähde:

Terveys ja Talous lehti – 26.2.2019

https://mediasepat.fi/Tt012019/#/article/6/page/1-1

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s