Huoltajuuspäätöksiä annetaan löysin rantein

YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomea siitä, että lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan huonosti eikä lapsen etua pidetä ensisijaisena ratkaisuperusteena. Samoin moitetta on tullut lapsen kuulemisesta joka on ollut puutteellista.

Myös korkein oikeus on omissa ratkaisuissaan kiinnittänyt ongelmaan toisinaan huomiota ja todennut, että alioikeuksien valmistelutyö on ollut puutteellista eikä lapsen oikeuksia ja ihmisoikeuksia ole riittävästi huomioitu. Vuoden 2015 väitöskirjassaan OTT Anja Hannuniemi kirjoittaa, että hyvin paljon lapsia annetaan väärälle vanhemmalle osin riittämättömien selvitysten, osin esimerkiksi uskomusten takia.

Sanna Koulu puolestaan kertoo väitöstutkimuksessaan 2014, että vaikka lapsen etu näkyy esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisuissa fraasitasolla, päätöksiä tehdään rutiininomaisesti huomioimatta sitä. Koulu kutsuu vanhemman hoivaa lasta kohtaan oikeuksien sokeaksi pisteeksi, vaikka hoiva vaikuttaa lapsen kehitykseen oleellisesti. Siksi ennen huoltajuuspäästä tulisi pyrkiä selvittämään miten paljon lapsi on saanut vanhemmalta aikaa ja huomiota, onko vanhempi läsnäoleva vanhempi joka kuuntelee, lohduttaa, leikkii sekä huomioi lapsen tarpeet. Tätä tarkoitusta varten tulisi myös lasta kuulla asiantuntevasti. Sanna Koulun väitöskirjan johtopäätöksiin kuuluu lisäksi, että lapsen etua tulisi avata laissa ja kirjata erityisesti hoivan merkitys lakiin. Toisaalta voisi myös kysyä onko lapsenetu ainoa oikea ratkaisuperuste, kun tutkitusti lapselle on tärkeää säilyttää hyvä suhde molempiin vanhempiin. Lapsenedun löyhä tulkinta sekä lähihuoltajuuden korostaminen johtaa väistämättä kilpailutilanteeseen joka ei ole lapsenedun mukainen. Osalla vanhemmista saattaa myös olla väärä motiivi saada lapsen lähihuoltajuus, koska vanhempi hyötyy siitä taloudellisesti.

Jos oikeus on päätynyt väärään ratkaisuun on sitä hyvin vaikeaa saada korjattua suomalaisessa kulttuurissa. Helsingin hovioikeus muuttaa vain nelisen asumisratkaisua vuodessa. Tämä johtaa turhiin, pitkittyneisiin ja kalliisiin huoltajuusriitoihin joka kaikki on poissa lapsen hyvinvoinnista.

Yksiselitteisempi laki, joka huomioisi molempien vanhempien tärkeyden lapsen elämässä ja joka pohjautuisi laajoihin tutkimuksiin vuoroasumisesta, voisi tätä epäkohtaa korjata. Tutkitusti lapsen hyvinvoinnille tärkein tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde sekä vanhemman osallisuus lapsen arjessa. Jos aika jakautuu epätasaisesti lapsen ja vanhempien välillä on riski siihen, että lapsen ja vanhemman välinen suhde kärsii ja vanhempi ei pääse osalliseksi lapsen arjessa. Nämä tekijät tulisi tuomareiden paremmin huomioida, kun uusi lapsenhuolto ja tapaamisoikeus laki astuu voimaan 1.12.2019. Uudessa laissa sentään huomioidaan vuoroasuminen, mutta painotetaan tutkimustiedon vastaisesti, että vanhempien tulisi olla erityisen sopuisia tai vuoroasuminen ei sopisi pienille lapsille.

Professori Edward Kruk on todennut, että lain tulisi olla yksiselitteinen ja lähtökohtaisesti tulisi pyrkiä maksimoimaan lapsen aika molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisesta voitaisiin poiketa vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Yleisin väkivallan muoto lasta kohtaan on laiminlyönti joka korostaa Sanna Koulun havaintoa hoivan merkityksestä. Samoin voitaisiin poiketa, jos on olemassa muita konkreettisia syitä jotka eivät mahdollista vuoroasumista. Tällainen voisi olla vaikkapa vanhempien välinen pitkä etäisyys. Laki joka pyrkii maksimoimaan luonaoloajan molempien vanhempien luona löytyy Arizonasta sekä Kentuckysta josta on saatu hyviä kokemuksia mm. vähentyneinä huoltajuusriitoina, -kuluina sekä lisääntyneenä lasten hyvinvointina. Vastaavanlaista lakia suunnitellaan käyttöönotettavaksi 20 osavaltiossa.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta Suomi kuuluu Euroopan heikoimmin suoriutuviin maihin. Tilanteen koheneminen edellyttää tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Päätösten laatua pitäisi myös seurata, kunnes lasten oikeudet ja lapsenetu paremmin huomioidaan oikeuden ratkaisuissa. Ongelman laajuus on mittava, koska lähes puolet avioliitoista päätyy eroon. On sekä kansantalouden, että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että sijoitamme lapsiimme.

Lapsemme ovat meidän tulevaisuutemme, joten miksi heidän tulevaisuutensa pilataan huoltajuuspäätöksillä, jotka pahimmillaan sotkevat koko lapsen elämän?

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

puheenjohtaja

Ei päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta – hyvinvointilautakunta perää lisätietoja jo kunnassa olevien kotoutumisesta

Nurmijärven hyvinvointilautakunta ei vielä tehnyt päätöstä pakolaisten ottamisesta kuntaan vuoden 2019 jälkeen. Asia oli tiistaisen kokouksen esityslistalla, mutta se palautettiin yksimieliseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Samalla lautakunta hylkäsi päätösesityksen, jonka mukaan kunta ottaisi vuoden 2019 jälkeen vastaan 10–15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syynä yksimieliseen päätökseen oli se, että lautakunnan jäsenet kokivat jo kunnassa olevien pakolaisten kotoutumisen etenemisestä esitetyt selvitykset puutteellisiksi.

Kun kunnanvaltuusto vuonna 2014 päätti pakolaisten ottamisesta Nurmijärvelle se edellytti, että ensimmäisen vastaanottoerän jälkeen arvioidaan kotoutumisprosessin onnistumista sekä päätetään kanta tuleviin pakolaiskiintiöihin hyvissä ajoin ennen vuotta 2019.

Vuosi 2019 liittyy kunnan ja Ely-keskuksen sopimukseen, jonka mukaan Nurmijärvelle otettaisiin 20–25 pakolaista myös vuonna 2019. Näin kunnanvaltuusto päättikin marraskuussa 2018.

– Hyvinvointilautakunnan jäsenet ovat nähneet jo aikaisemmin kotoutumisselvityksen puutteelliseksi. Siinä on kysytty henkilöiltä itseltään, miten kotoutuminen on sujunut, eikä siinä ole numeraalista tietoa, kertoo hyvinvointilautakunnan jäsen Petri Kolmonen (kesk.).

Myös Kolmonen itse kaipaa numeraalista tietoa.

– Meidän pitää pystyä perustelemaan kuntalaisille, että pakolaisten vastaanotto tässä taloustilanteessa on järkevää. Kun harkinnanvaraisia palveluja mahdollisesti leikataan ja vähennetään ja kunnassa on meneillään Nuuka-ohjelma, kuntalaisilla on oikeus tietää pakolaisten aiheuttamista kuluista. Avoimuus on tärkeä asia, Kolmonen sanoo.

Hän muistuttaa vielä, että valtio korvaa pakolaisten kolmen ensimmäisen vuoden kotouttamisesta koituvat kustannukset kunnille. Tärkeää Kolmosen mukaan onkin tietää, millaisia kuluja kunnan maksettavaksi näiden alkuvuosien jälkeen tulee.

Kolmonen vaatikin kokouksessa yksilöimätöntä numeraalista tietoa esimerkiksi siitä, ovatko 2015 Nurmijärvelle tulleet pakolaiset nyt työllistyneitä, tukityöllistettyjä vai opiskelijoita sekä mikä heidän suomen kielen taitonsa on.

– Nämä tiedot kertovat siitä, minkälaisella todennäköisyydellä he tulevat saamaan töitä Suomesta. Jos henkilöstatus on heikko, oletusajatus on, että henkilö tulee rasittamaan kunnan taloutta kolmen vuoden jälkeen, Kolmonen sanoo.

Nurmijärven kunnan maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaarakertoo tämän lehden sivulla 7 Lukijan kynästä-palstalla antamassaan vastineessa pakolaisten kotoutumisesta.

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/796313-ei-paatosta-pakolaisten-vastaanottamisesta-hyvinvointilautakunta-peraa-lisatietoja

Vuoroasuminen lisää lapsen hyvinvointia

Ensinnäkin haluan kiittää uutta hallitusta siitä, että se otti hallitusohjelmaan kahden kodin mallin, joka mahdollistaa vuoroasuvan lapsen rekisteröimisen kahteen tosiasialliseen osoitteeseen. Tämä lisää erovanhempien oikeudenmukaisempaa kohtelua sekä vähentää riitoja. Tämä on iso askel kohti tasaveroisempaa vanhemmuutta sekä lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.

Lapsenhuoltolakia uudistettiin, mutta ei riittävästi, jotta lapsen täysimääräinen oikeus molempiin vanhempiin toteutuisi. Kuultaviksi valikoitiin asiantuntijoita, joiden tietämys vuoroasumisesta  oli riittämätöntä. Eräs asiantuntijoista ei ollut edes kuullut alan tutkimuksista. Toinen taas oli varoitellut lasten stressaantumisesta vetomalla tunnetun avioerotutkijan, Mavis Hetheringtonin, nimeen, muttei ilmeisesti tiennyt, että Hetherington oli vasta allekirjoittanut 0-4-vuotiaiden lasten vuoroasumista puoltavan hyvin laajan tutkimuskatsauksen.

Totuus on, että vuoroasumista on tutkittu suhteellisen paljon kansainvälisesti ja tästä todisteena ovat mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset, joissa hän on käyttänyt aineistona jopa kokonaista ikäluokkaa, 170.000 lasta.

Tutkimukset ovat lähes yksimielisiä siitä, että tasapuolinen asuminen molempien vanhempien luona lisää lapsen hyvinvointia sekä vähentää psykosomaattisia ongelmia.

Kriitikot ovat väittäneet, että vuoroasuminen ei soveltuisi tapauksiin, jossa vanhemmat ovat riitaisia tai lapset alle kolmivuotiaita, mutta myös tämän  ovat tutkimukset kumonneet. Eihän vanhempien tarvitse eron jälkeen olla ystäviä, kunhan lapseen liittyvä kommunikointi sujuu vaikka viesteillä. Kiintymyssuhde puolestaan kehittyy seitsenkuisella vauvalla kumpaankin vanhempaan. Kymmenkunta tutkimusta hyvin pienten lasten vuoroasumisesta eivät löydä näyttöä, että lapsi kärsisi saadessaan kehittää ja ylläpitää kiintymyssuhdetta molempiin vanhempiinsa.

Oikeusministeriön työryhmä on määritellyt vuoroasumiseksi tapaukset, joissa lapsi asuu vähintään 40 % ajastaan vanhemmman luona. Tämä eroaa kansainvälisestä määritelmästä, jonka mukaan 35 % luonaoloajasta riittää. Olisi perusteltua, että Suomi kohentaisi perheiden  tilannetta myös niiden osalta, jotka esimerkiksi oikeuslaitos on määrännyt vähän alle 40 prosentin malliin, kuten käytäntönä on ollut erityisen hyvien vanhempien kohdalla (viisi päivää kahdessa viikossa). Muutenhan valtio olisi synnyttänyt omin toimin roppakaupalla käytännössä vuoroasuvia lapsia, jotka se jättäisi edelleen tuen ulkopuolelle.

Lasten oikeudet ry

Petri Kolmonen

https://www.aamulehti.fi/a/64fa479d-7053-4fce-af68-10f4a73c7b4e?c=1536306568605

 

Tuomarin käsityksen anatomia

OTT Anja Hannuniemi on todennut, että lapsioikeus on sekaisin Suomessa. Tähän on helppo yhtyä empiirisen tutkimustiedon mukaisesti. Lain tulisi olla lähtökohtaisesti yksiselitteinen joka jättäisi vähemmän tulkinnanvaraa, jolloin se vähentäisi myös päätösten virhemarginaalia. Tällaiseen johtopäätelmään on päätynyt mm. professori Edward Kruk. YK Lapsen oikeuksien näkökulmasta asia on yksiselitteinen ja lain tulisi ennenkaikkea turvata lapselle oikeus hänen molempiin vanhempiinsa. Jos luonaoloaika toisen vanhemman luona jää lyhyeksi lapsi alkaa vieraantumaan vanhemmasta joka on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta.

Vaikka lapsenetu on määritelty lastensuojelulaissa niin sekin on aikuisten käsitys lapsenedusta. Tämä asetelma jättää tulkinnanvaraa ja muodostaa kilpailutilanteen vanhempien välillä. Tämä on ongelmallista lapsen oikeuksien näkökulmasta ja vaarantaa sopimuksen yleisperiaatteen oikeudesta molempiin vanhempiin. Vain painavista näyttöön perustuvista syistä tasapuolisesta asumisesta voitaisiin poiketa. Näitä syitä voi olla vaikka lapseen kohdistunut väkivalta tai laiminlyönti. Lapsen laiminlyönti on yleisin lapsiin kohdistuva väkivallan muoto. Vakavat syytökset tulisi käsitellä rikosoikeudessa, ei lapsenhuollosta päätettäessä.

Tasapuolinen luonaoloaika yleistyy maailmalla kovaa vauhtia joka on tutkimustiedon mukaista. Viimeisin uutinen kuultiin Missourista jossa tällaista lakia suunnitellaan. Suomen lain vanhoillisuudesta kielii se, että laissa ei ole edes mainintaa tasapuolisesta vuoroasumisesta. Edelleenkin lapsia määrätään hyvin epätasaisin luonaoloajoin vanhemmille. Hannuniemi on myös todennut, että pitkittyneissä huoltoriidoissa vanhemmat tulisi määrätä psykologin arvioitaviksi. Pitkittyneet huoltoriidat yleisesti johtuu lähivanhemman omavaltaisesta käytöksestä kuten vieraannuttamisesta tai huoltokiusaamisesta. Vieraannuttavista vanhemmista noin 60% on personaallisuushäiriöitä jotka vaarantavat lapsen kehityksen sekä oikeuden molempiin vanhempiin.

Tuomarin rooli lapsen asiasta päätettäessä on ongelmallinen, koska tuomarilla on liikaa valtaa tehdä omia käsityksiä tuntematta lasta sekä vanhempia. Tähän lisättynä olosuhdeselvitys joka usein on liian pintapuolinen. Tuomarilla on oikeus pyytää lisää tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista sekä vanhemmista itsestään. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu jolloin tuomari päättää lapsen huoltajuudesta puutteellisin tiedoin. Näin ei tietysti vastuullinen tuomari toimisi, mutta se on yleistä suomen oikeudessa. Kun tietoa ei ole riittävästi oikeus muuttuu teatteriksi, jossa vanhempi joka hallitsee parhaiten teatterilavan on todennäköinen voittaja. Se joka saa tuomarin empatiat puolelleen vaikka valehtelemalla tai vuodattamalla krokotiilin kyyneleitä oikeudessa. Usein myös kausaalisuus puuttuu päätösten perusteluista. On luonnollista, että vanhemman huonoa käytöstä toista vanhempaa tai lasta kohtaan tuodaan esille oikeudessa. Etenkin, jos se on näyttöön perustuvaa. Tätä ei voi tulkita yksioikoisesti siten, että vanhempi suhtautuu negatiivisesti toiseen vanhempaan, koska väitteet ovat tosia. Tällaisella ajattelutavallahan mitä kelvottomampi vanhempi kyseessä sitä paremmat mahdollisuudet voittaa!

Toivoisin, että jatkossa oikeus keskittyisi lapsen ja hänen vanhempiensa suhteen turvaamiseen. Lapsi ei kaipaa kilpailua vaan oikeuden molempiin vanhempiinsa.

Vahvistaaksemme lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa sekä taloudellista oikeudenmukaisuutta tulisi uuden hallituksen ottaa hallitusohjelmaan myös kuntalain muutoksen. Kuntalain muutoksella lapsi voitaisiin rekisteröidä kahteen osoitteeseen. Tämä mahdollistaisi mm. tukien tasapuolisen jakamisen sekä oikeuden koulukyyditykseen kahdesta osoitteesta. Myös Kelan pääjohtaja suhtautuu tähän muutokseen myönteisesti.child-3194977_640

Eduskuntavaalit – Vaalianalyysi

Puolen vuoden urakka on takanapäin ja on aika analysoida omaa kampanjaani ja tulosta.  Puolen vuoden aikana kiersin suurimman osan uudenmaan kunnista ja tapasin satoja ihmisiä. Kokemuksena kampanjointi oli rankkaa, mutta myös opettavaista.

Ennen kampanjoinnin aloittamista asetin kampanjalle seuraavat tavoitteet.

  • Kampanjateemani saa julkisuutta. On tärkeää, että ihmiset tietävät ongelmista jotka liittyvät lapsen oikeuksiin erityisesti lapsen oikeuteen omiin vanhempiinsa.
  • Saan uskottavan äänimäärän
  • Uusi yhdistys Lasten oikeudet saa julkisuutta
  • Kasvatan omaa kontaktiverkostoani

Sain ääniä 404 kpl joista olen syvästi kiitollinen äänestäjille.

Kuitenkin samanaikaisesti olen hieman pettynyt äänimäärään, mutta toisaalta tulee muistaa, että olin ensikertalainen vain €3000 budjetilla. Äänimäärää voi pitää realistisena lähtökohtiin nähden.  Myöskin keskustan romahdus vaaleissa toki vaikutti omaan äänimäärääni.

Kun ajattelee tavoitteita joita asetin kampanjalleni niin melko hyvin toteutuivat kaikkinensa.

Oli myös hienoa, että kotimaan äänestysprosentti oli todella korkea 73,5% (äänestysprosentti 70,7%).

Oma äänimääräni jakautui seuraavasti.

  • Askola 0
  • Espoo 124
  • Hanko 2
  • Hyvinkää 19
  • Inkoo 0
  • Järvenpää 16
  • Karkkila 4
  • Kauniainen 3
  • Kerava 8
  • Kirkkonummi 12
  • Lapinjärvi 0
  • Lohja 18
  • Loviisa 1
  • Myrskylä 0
  • Mäntsälä 8
  • Nurmijärvi (kotikunta) 66
  • Pornainen 3
  • Porvoo 2
  • Pukkila 2
  • Raasepori 4
  • Sipoo 4
  • Siuntio 4
  • Tuusula 13
  • Vantaa 86
  • Vihti 5

Muutin Espoosta Nurmijärvelle vain 2 vuotta sitten jolloin lähdin myös mukaan kunnallispolitiikkaan. Olen siis verrattain uusi kasvo Nurmijärvellä joka näkyy myös äänimäärässä. Sen lisäksi en saa ns. ilmaisia ääniä, koska minulla ei ole juurikaan sukulaisia/ tuttavia paikkakunnalla. En myöskään kuulu sellaiseen yhteisöön, josta saisin noita ilmaisia ääniä. Joudun siis tekemään kovasti töitä jokaisen äänen eteen, mutta ei se haittaa!

Lasten oikeudet yhdistys saa nyt täyden huomioni kunhan saan hetken aikaa hengähtää vaalien jälkeen. Isät lasten asialla hallituksesta jäin kokonaan pois.

Minulla on jo lista nimiä jotka voisivat sopia Lasten oikeudet yhdistyksen hallitukseen joten siltä osin näyttää hyvältä. Tulemme seuraavan kuukauden aikana ilmoittamaan yhdistyksen ensimmäisestä yhdistyskokouksesta jossa valitsemme hallituksen sekä muutamme sääntöjä siten, että yhdistys ei toimi enään tukiyhdistyksenä vaan jatkaa sen tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti.

Vielä kerran paljon kiitoksia äänestäjille! Toivottavasti tulette Lasten oikeudet ry jäseniksi!

Petri Kolmonen

 

 

 

 

 

 

 

Muistakaa äänestää!

 

Ennakkoäänestys alkoi 3.4.2019 vilkkaana yli 10% äänestysinnolla. Muistattehan käydä äänestämässä, koska vain äänestämällä voi vaikuttaa. Olen kiertänyt aktiivisesti uuttamaata tapaamassa ihmisiä ja tekemässä itseäni tutuksi.

Laitetaan lasten ja vanhempien ihmisoikeudet remonttiin Suomessa!

Laitan tähän paikat joista minut voitte löytää sekä etenkin mitä numeroa kannattaa äänestää.

ps. varaan oikeuden tehdä muutoksia aikatauluun tarvittaessa.

Keväisin terveisin

Petri

flyer1210404201906042019110420191304201913042019_1800

Ilmastomuutoksen torjunta vai asevarustelu?

Rakennammeko masentavaa tarinaa Vilmalle 3 v tuleville sukupolville kerrottavaksi, miksi pulkkamäet hävisivät, vaikka hän halusi niiden säilyvän?  Perustellusti tämän päivän nuoriso on turhautunut päättäjien päättämättömyyteen ja tapaan pyrkiä hoitamaan makrotason ongelmaa ilmastonmuutoksesta mikrotason ratkaisuilla.  Päättäjien ajatus ei kohtaa nuorison huolta.  Vastauksena nuorten huoleen nyt pyritään hankkimaan vaalimenestystä päättäjiksi kertomalla, ettei promillen kansan ilmastoteoilla ole globaalia merkitystä, uhkaa torjumaan ostetaan 10 miljardilla hävittäjiä, syyllistetään kansalaisia puilla lämmittämisesstä ja kinataan, montako mottia puita voidaan hakata ja jalostaa.
Vastuullisten päättäjien pitäisi olla pohtimassa, miten globaalisti yhteisesti sopien voitaisiin helpoiten järjestää varoja ja teknologiaa meitä kaikkia uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseeen.  Tällöin voitaisiin keksiä järjettömäksi käyttää rajallisia resursseja kiihtyvällä tahdilla asevarusteluun ajatuksella, että ihminen on toisen ihmisen pahin uhka, kun ilmaston lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen on meidän kaikkien yhteinen uhka.
Tavalliset ihmiset eivät kaipaa sotia ongelmien ratkaisemiseksi.  Miksi niitä kaipaavat päättäjät?  Lähi-Itään pyritään rakentamaan ilmeisesti uutta sotaa terrorismin ja pakolaisuuden levittämiseksi yhä suuremmaksi globaaliksi ongelmaksi.  Länsimaat haluavat täysin unohtaa, että Jesse oli Lähi-Idässä aikoinaan rauhantahtoinen mies.
Ihmisen ja elinympäristömme säilyttämisen kannalta järkevästi ajattelevat ponnistelisivat globaalisti sen eteen, että YKn johdolla järjettömiin mittasuhteisiin kasvaneet varustelumenot jäädytettäisiin nykytasolle ja niitä sovittaisiin alennettavaksi vaikka 10 vuoden ajan 2 %:lla vuodessa aina edelliseen vuoteen verrattuna ja kertyneet varat luovutettaisiin YK:lle käytettäväksi meitä kaikkia uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseen.  Näin kertyisi noin 2000 mrd.dollaria todellisen uhkamme torjumiseen ja samalla loisimme ihmisille turvallisempaa maailmaa ja voisimme kasvaa ajattelemaan sotia eilispäivän keinona ratkaista ongelmia.
Halutessamme voimme vaikuttaa, minkälaisen tarinan Vilma meidän sukupolvesta kertoo, miksi pulkkamäet hävisivät.  Miellä on vain yksi maapallo.  Ajattelussa olisi löydettävä minän sijaan laajasti me.  Nyt kansanedustajiksi on pyrkimässä lukuisa joukko, mutta onko joukossa kansan edustajia?
Halutessaan Suomi voisi näyttää mallia maailmalle, uskaltaen tehdä uusia avauksia.  Tämä voisi näkyä tulevana Suomen EUn pj-kautena auttamaan meitä ryhtymään globaalisti todellisiin tekoihin meidän kaikkien elämää uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  Suomi voisi olla asiassa paljon kokoaan suurempi toimija.