Suomi on saanut toistuvaa kritiikkiä Euroopan neuvostolta riittämättömästä perusturvasta mm. työttömyysturvan osalta jo vuodesta 2012 käsittäen edellisen ja nykyisen hallituskauden. Suomi on kuitenkin ohittanut kritiikin.
Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja oikeuksia kaikkien artikloiden osalta.
Tästä syystä johtuen tuntuu käsittämättömältä miten rahaa tuntuu riittävän kaikkeen muuhun, kuin todelliseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Otan tässä muutamia esimerkkejä joita olisi syytä tarkastella kriittisesti, koska ovat verorahalla tuotettuja palveluilta.
- Aatteelliset yhdistykset kuten naisjärjestöt (miesjärjestöt eivät saa valtiontukea)
- Koulujen järjestämä oman äidinkielen opetus (Espoossa n. 40 eri kielellä)
- Maahanmuuttajien sosiaaliturva tulee olla samalla tasolla, kuin keskimäärin euroopassa joka onnistuu karsimalla kotoutumiseen käytettäviä menoja.
- Kansalaisuuden kriteerejä on tiukennettava mm. siltä osin, että henkilön tulee itse pystyä todistettavasti huolehtimaan omasta toimeentulostaan.
- Kehitysapurahaa on nostettava ja maahan omin toimin saapuneet on rinnastettava kiintiöpakolaisiksi
- Julkisen toimintoja on tehostettava ja karsittava. Työtehtävien/ tittelien listaa on karsittava ja keskityttävä laadukkaaseen perusturvaan.
Asioita joihin tulisi perusturvan lisäksi panostaa.
- Oikeusprosessin kestoa on lyhennettävä
- Oikeusturva tulee olla saatavilla kaikille kansalaisilla tuloista riippumatta
- Ennaltaehkäiseviin sekä varhaisiin palveluihin on panostettava
- Viranomaisten koulutukseen sekä päätösten seurantaan on panostettava
- Lapsiperheiden tukemiseen sekä lapsimyönteisen politiikan edistämiseen
- Omaishoidon tukemiseen
Lähteet:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766087.html
Petri Kolmonen 