Keski-Uudenmaan Sote kuntayhtymän Keskusta ryhmän valtuustopuheeni 15.12.2022

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut sekä kuulijat,

Haluaisin kiittää koko keski-uudenmaan Sote henkilöstöä venymisestä koronan aiheuttamasta lisätyötaakasta johtuen. Olette jaksaneet tehdä tärkeätä työtänne vaikeassa tilanteessa ja totisesti olette koronakorvauksen siitä ansainneet. Toivotaan, että koronasta johtuva lisätaakka olisi nyt taakse jäänyttä aikaa.

Tämän päivän kokouksessa käsittelemme vuoden 2022 talousarvion muuttamiseksi. Kuntayhtymän oman toiminnan toimintakatteen ylitysuhka on n. 46 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena muutostarve on 58,9 miljoonaa euroa. Tämä lisää jäsenkuntien maksutaakkaa kunnasta riippuen jopa 18,5 miljoonaa euroa. Tiedämme, että kunnilla on tällä hetkellä taloudellisesti tiukkaa ja silti kuntien tulisi huolehtia tärkeistä lakisääteisistä velvoitteista hyvinvoinnin edistäjänä kuten osaamisen ja kulttuurin edistäminen, elinympäristön kehittäminen, kunnan elinvoiman edistäminen, paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen unohtamatta tärkeitä varhaisentuen palveluita, joita tarvitaan välttääksemme kalliilta erikoissairaanhoidon palveluilta.

Jäsenosuuden korotukset väistämättä tarkoittaa kunnissa joko palveluiden heikentymistä tai vaikkapa investointien lykkäämistä koulujen perusparannuksiin. On sanomattakin selvää, että talousarviot tulee jatkossa olla realistisempia ja säästöjä on haettava myös Sote palveluista. Hallintokuluja ja luottamushenkilöiden palkkioiden nostoja tulisi välttää, kun valtiolla ja hyvinvointialueilla on krooninen pula rahasta sekä työntekijöistä. Tämän hetkiset toimet kuten muuntokoulutukset, koulutusvaatimusten alentaminen, koulutuspaikkojen lisääminen, ulkomainen työvoima, digipalvelujen kasvattaminen, palvelujen keskittäminen tai hallinnosta leikkaaminen on vain seurausta pitkään tiedossa olleesta heikentyvästä huoltosuhteesta, joka entisestään heikkenee lähivuosina. Samalla valtio sekä hyvinvointialueet velkaantuvat voimakkaasti nostaen valtion korko menot jo reilusti yli 1 miljardiin euroon. Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD maiden korkeimmat 57,1% ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat. Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. On sanomattakin selvää, että joudumme pakon edessä priorisoimaan yhteiskunnan palveluja. Jos minulta kysyttäisiin niin karsisin peruspalvelujen ulkopuolisia menoja ja keskittäisin rahat laadukkaisiin peruspalveluihin.

Kurjistava kehityskulku on kuitenkin muutettavissa ja laivan suunta käännettävissä vaikuttavalla perhepolitiikalla. Niukkuus rahasta ja työvoimasta on seurausta ei pelkästään heikentyvästä huoltosuhteesta vaan alhaisesta syntyvyydestä. Heikentyvä huoltosuhde on ollut jo vuosikymmeniä tiedossa, mutta toimet syntyvyyden kääntämiseksi kasvuun on jäänyt riittämättömäksi.

Suomen hedelmällisyysluku 1,38 on historiallisen alhainen. Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa 2022 vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa (Tilastokeskus). Suomessa syntyy kaikkein vähiten lapsia pohjoismaissa. Vertailun vuoksi Ruotsissa hedelmällisyysluku vuonna 2020 oli 1,66. Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Aiheesta puhutaan yllättävän vähän vaikka tämä on hyvinvointiyhteiskunnalle elämän ja kuoleman kysymys!

“Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua ja tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle”

Alhaiseen syntyvyyteen on monia syitä kuten rakenteet, raha, tulevaisuudenusko, työelämän joustavuus, arvot ja elämäntapa muutokset. Vaikka syyt ovat moninaiset on välttämättömiin uudistuksiin lähdettävä rohkeasti.

Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa elää yli 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden negatiivisista vaikutuksista tiedämme tutkimuksista, että se lisää lapsen riskiä mielenterveyden ongelmille, päihteiden käytölle, syrjääntymiselle, rikollisuudelle ja alhaiselle koulutustasolle.

Suomessa aviopareista päätyy yli puolet eroon ja tämä on Euroopan korkeimpia lukuja. Noin 30.000 lasta kokee vuosittain vanhempien eron.

Uusimmasta tilastokeskuksen tutkimuksesta selviää, että työssäkäyvät isät viettävät äitejä enemmän aikaa lasten kanssa, joka on jatkoa OECD 2015 tutkimukselle, jonka mukaisesti Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Omassa kyselyssämme, johon tuli vastauksia 3500 kpl selviää, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka tiedämme isien merkityksen lapsen kasvulle ja kehitykselle todella merkittävänä.

Omat suositukseni syntyvyyden lisäämiseksi ovat seuraavanlaiset.

–          Vanhempia kohdellaan yhdenvertaisesti ydinperheissä sekä eroperheissä ja pidetään isät tiiviisti mukana lapsia koskevissa asioissa.

–          Lapsenhuolto- ja tapaamisoikeuslakia tulee muuttaa lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi, josta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien välisellä sopimuksella. Lapselle on mahdollistettava kaksi kotia ja syrjivistä ”etä” ja ”lähivanhempi” termeistä on luovuttava. Jatkossa puhutaan vain luonaoloajasta.  

–          Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on vahvistettava ja palvelujen piiriin pääsemistä on nopeutettava

–          Lapsiperheiden varhaista tukea on lisättävä, lastensuojelun avopalveluja lisättävä ja kalliita lapsen sijoituksia karsittava voimakkaasti.

–          Erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin ja syrjääntymiseen on voimakkaasti panostettava, koska tiedämme syrjääntymisen johtavan lapsettomuuteen. Suomessa miehen koulutustaso korreloi lasten saannin kanssa.

–          Peruskoulun opetuksessa tulee keskittyä perusaineiden opetukseen. Inkluusiota vain, jos on tarpeeksi erityisopettajia luokassa.

Poliittiset päätöksentekijät, virkamiehet, media ja puolueet ovat ensisijaisesti vastuussa siitä millaista tulevaisuuden uskoa luomme suomalaisille. Uskoa siihen, että Suomi on hyvä maa ja tänne kannattaa perustaa perhe ja hankkia lapsia. Uhkakuvilla huoltosuhdetta ja kestävyysvajetta ei saada kohennettua. Toivoisin puolueita ja päättäjiä muistamaan vastuunsa, että minkälaista tulevaisuuden kuvaa Suomesta annetaan kansalaisille.

Haluaisin vielä nostaa esiin viestinnän tärkeyden, kun uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Siteeraan suoraan Mäntsälän Keskusta ryhmän ja Antton Hägglundin valtuustoaloitetta.

<<siteeraus alkaa>>

”Jotta tiedon kulun saantia voitaisiin parantaa kunnassa ja kuntalaisille ja saada ajantasainen tieto sos.-ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta , esitämme että kunnassamme otetaan käyttöön Hyvinvointialueen valtuutettujen kysely- ja keskustelutunti jossa kunnanvaltuutetut voisivat kysyä ajantasaisista ja tulevista sos-ja terveyspalveluiden suunnitelmista alueensa Hyvinvointivaltuutetuilta sekä Hyvinvointialueen virkahenkilöiltä.

Tilaisuus olisi osa julkista valtuuston esityslistaa 1-2x talousarvio vuotena. Tilaisuus olisi julkinen kuntalaisille striimattava osa muuta valtuuston kokousta. Näin mahdollistettaisiin ajantasaisen tiedon kulku myös kuntalaisille ja se antaisi mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun myös niille Hyvinvointialueen kuntamme päättäjille jotka eivät ole kunnan valtuutettuja.”

<<siteeraus loppuu>>

Näin lopuksi haluan kiittää omasta ja Keskusta ryhmän puolesta kuluneesta 1,5 vuodesta viranomaisia sekä päättäjiä. Kapulan vaihto lähestyy ja toivon tuleville hyvinvointialueen päättäjille paljon voimia ja viisautta tehdä hyviä päätöksiä ja muistamaan alkuperäiset Sote uudistuksen tavoitteet turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.

Loppukevennyksenä. Ei syntyvyys nouse synnytyssatasella, synnytystalkoilla tai edes synnytystonnilla vaan aidosti lapsi- ja perhe myönteisellä politiikalla.

Hyvää joulua ja paljon kiitoksia kaikille! 

Youtube

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s