Kävin eilen Metsäkylän koululla kuuntelemassa Matti Vanhasta, Kehitysjohtaja Aarno Konosta sekä Joonas Suomea. Matin esitys liittyi hallituksen jo hyväksymään uuteen kaavoitusmalliin sekä normipurkuisiin. Aarno kertoi yleiskaavoituksesta sekä osakaavoituksesta Nurmijärven historiassa sekä SWOT lähestymistä missä on Nurmijärven vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Joonas puhui kaavoituslautakunnan puheenjohtajan ominaisuudessa eritoten asuinpaikkansa Palojoen asioista sekä huolesta, että väestö ikääntyy ja lapsiperheille ei ole riittävästi tontteja.
Minulle päällimmäisenä tuosta keskustelusta jäi mieleen väistämätön kehitys joka tapahtuu lähes kaikissa kunnissa eli väestö ikääntyy ja lapsiperheiden määrä sekä lapsiluku on laskussa. Aarno kertoi Nurmijärven vahvuuksiksi mm. pääkaupunkiseudun läheisyyden, kylämäisyyden, turvallisuuden ja luonnon. Kun olimme kyläkoululla niin monella paikallaolleella oli päällimmäisenä huolena kyläkoulujen jatkuvuus. Jos haluamme säilyttää kylät elinvoimaisina niin kyläkoulut on säilytettävä, mutta se vaatii sen, että saamme houkuteltua kuntaan lapsiperheitä. Toisaalta nykytilanteessa ei tarjonta kohtaa kysyntää. On varmasti paljon perheitä joita kiinnostaisi ”maalla” asuminen lähellä pääkaupunkiseudun työpaikkaa ja edullisemmin, kuin pääkaupungissa, mutta missä on Tarjonta? Ymmärsin niin, että rakennusoikeuksia on myönnetty isojen tilojen omistajille, mutta vain puolet niistä on käytetty. Miten siis saisimme enemmän tarjontaa ja sisältöä lapsiperheille?
Mikä tilanteessa oli ristiriitaista niin samat ihmiset jotka haluaisivat kyläkoulujen jatkuvan niin eivät ole valmiita jakamaan isoja tiluksia asuintonteiksi. Voisiko kunta tehdä vielä jotain enemmän jotta kaavoitukseen ja rakentamiseen saataisiin lisää vauhtia? Ainakin kunta voisi tehdä asiasta houkuttelevamman tiluksien omistajien näkökulmasta. On varmaa, että tiluksien omistajat tulisivat hyötymään siitä, että kylä pysyy elinvoimaisena, koulut saavat jatkoa ja palvelut säilyvät.
Olen samaa mieltä Aarnon kanssa, että kylämäisyys ja luonto sijainnin lisäksi ovat Nurmijärven vahvuuksia ja meillä on erinomaiset edellytykset erottua muista kunnista ja tehdä kunnasta ilmiö uudestaan. Tarvitsemme siihen yhteistä tahtoa, vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa, kuuntelemista ja ymmärrystä. Onko kunta lähestynyt tiluksien omistajia ja miten? Voisiko asioita saada eteenpäin vain keskustelemalla heidän kanssaan? Mitä enemmän ymmärrystä on jokaisella osapuolella niin sitä enemmän olemme sitoutuneita yhteisen päämäärän hyväksi.
Tällainen epäkohta täytyy saada pikemmiten korjattua ja saada kaavoitusta ja tarjontaa lisää! Pidetään kylät elinvoimaisena, koska se on meidän kaikkien etu!
Petri
Petri Kolmonen 