Avainsana: vuoroasuminen

Lapsen etu ei ole mielipide kysymys

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa Uncategorized

YK lapsen oikeuksien juridinen sopimus ratifioitiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Edelleen Suomi saa moitteita YK lapsen oikeuksien komitealta, kun lapsen oikeuksien sopimusta ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön. Omassa kansalaisaloitteessani esitin, että lapsen etu tulisi määritellä lain asetuksiin. Lapsiasiavaltuutettu esitti, että lapsen etu tulisi määritellä perustuslakiin. Kuten OTT Anja Hannuniemi on omassa tutkimuksessa todennut niin lapsioikeus on aivan sekaisin. Lapsen etua käytetään mielivaltaisesti ja sidoksissa täysin siihen henkilöön, jolta asiaa kysytään. Kuten omassa Pohjoismaisessa kyselyssämme johon tuli 3500 vastausta selvisi, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista siten, että 81% vastanneista oli menettänyt joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin. 

Euroopan neuvosto jo vuonna 2015 suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen edistämistä sekä isien parempaa huomioimista kuultuaan laajasti asiantuntijoita. Kuten laajatutkimus ja kokemukset maista, joissa on lähtökohtainne vuoroasumislaki sekä lasten, että perheiden hyvinvointi on kohonnut merkittävästi ja huoltoriitojen määrä on vähentynyt. Kentuckyssa lakimuutos valittiin vuoden parhaaksi, johon on kaikki osapuolet myös viranomaiset tyytyväisiä. 

Tasa-arvoinen vanhemmuus kannustaa myös isiä hankkimaan lapsia, joten tällä on myös vaikutusta syntyvyyteen. Poikien oppimisvaikeuksiin on ajoissa puututtava (OECD suurin oppimisero tyttöjen ja poikien välillä). Tutkimuksesta tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle. Muutenkin miesten hyvinvointiin kannattaa panostaa, että syntyvyys nousisi historiallisen alhaisesta lukemasta.

Suomessa elää 100.000 lasta ilman isäänsä. Tiedämme isättömyyden vaikutukset lapseen olevan dramaattiset. 

Perhe on lapsen peruskallio, joka suojaa ympärillä vellovilta kriiseiltä ja uhilta. 

Perhe on lapsen turva

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa Uncategorized

Lapselle perhe on peruskallio, joka antaa turvaa ympärillä olevilta kriiseiltä. Siksi tuota peruskalliota ja lapsen oikeutta vanhempiinsa ja lähiverkostoon ei tule järkyttää kuin äärimmäisenä keinona. Lasten oikeudet -yhdistyksen Petri Kolmonen kirjoittaa Lapsen oikeuksien blogissa vuoroasumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Lapsella on myös lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.

Lasten oikeudet ry -yhdistys (lastenoikeudet.fi) on jakanut laajaa vuoroasumistutkimusta, Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen analyysia, (lastenoikeudet.fi) ja kertonut sen osoittamista vuoroasumisen kiistattomista hyödyistä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Euroopan neuvosto kannusti jo vuonna 2015 jäsenmaitaan edistämään vuoroasumista sekä vanhempien yhdenvertaista kohtelua (assembly.coe.int). Lasten oikeudet ry on myös oikaissut uusien tutkimusten mukaisesti virheellisiä käsityksiä vaikkapa siitä, että vuoroasuminen ei voisi olla toimiva ratkaisu riitaisten vanhempien lapsille (vuoroasumisen myytit, lastenoikeudet.fi). Erityisesti riitaisten vanhempien erolapset hyötyvät usein vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisena turvallisuudentunteena molempiin vanhempiinsa, mikä vähentää haitallisen stressin ja kortisolin määrää (prof. William Fabricius, academic.oup.com).

Belgiassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on voimassa lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka on vähentänyt huoltajuusriitojen määrää ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia (Kentucky, Matt Hale, eu.courier-journal.com). Vuoroasumisesta poiketaan näissä paikoissa vain vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai silloin, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä.

Lasten oikeudet ry on myös huolissaan korkeista huostaanottojen määristä. Reilu vuosi sitten julkaistussa laajassa Oxfordin, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että huostaanotetut tai sijoitetut lapset voivat huonommin, kuin perheisiin jääneet sisaruksensa kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (Ylen artikkeli, yle.fi), (tutkimus, nlm.nih.gov). Perheet tarvitsevat tukea kotiin sekä varhais- ja erityispalveluja vastaamaan vanhempien ja lasten haasteisiin. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksessa (helsinki.fi), jossa hän tutki pitkittyneitä huoltajuusriitoja, lähes kaikilla 103 perheellä oli lastensuojelun asiakkuus. Vuoroasumisella voidaan vähentää huoltajuusriitoja.

Ehkäisevään työhön olisi ohjattavissa enemmän resursseja, jos huostaanottoja saataisiin vähennettyä. Mielestäni sijaishuoltopaikkojen ei tulisi olla voittoa tuottavia, ja valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää kannustavaksi ja palkita niitä hyvinvointialueita, jotka ohjaavat enemmän rahaa ennaltaehkäiseviin- sekä avopalveluihin.

Lasten oikeudet ry julkaisi viime syksynä sivuillaan toteuttamansa pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset (lastenoikeudet.fi). Vastauksia tuli aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022 yhteensä 3500, joista Suomesta 1079 vastausta. Kyselyyn vastanneista isistä suomalaiset isät kokivat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista.  81 % heistä oli joskus tai usein kokenut syrjintää viranomaisten toimesta. Tämä on selkeässä ristiriidassa kansainvälisten sopimusten sekä lakien kanssa.

Lapsen paras on aina kaksi kelvollista vanhempaa.

Lasten oikeudet -yhdistys on perustettu turvaamaan kaikille lapsille perusoikeus omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Yhdistys on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston jäsen. 

Kirjoittaja Petri Kolmonen on Lasten oikeudet ry :n puheenjohtaja.

Erolapset voivat huonosti

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa vuoroasuminen

Elämme maailmassa, jossa vuoroasuminen yleistyy kovaa vauhtia, mutta Suomessa lainsäädäntö ja viranomaisten käytännöt eivät tätä tue. Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista elävät vuoroasumisessa ja Kentuckyn sekä Arizonan osavaltioissa uusilaki lapsenhuollosta jossa lähtökohtana pidetään vuoroasumista on jo nimetty vuoden parhaaksi lakimuutokseksi joka on mm. vähentänyt huoltajuusriitoja, kustannuksia, väkivaltasyytöksiä ja lapset voivat paremmin, kun aika jakaantuu tasapuolisesti vanhempien kesken. Tällä hetkellä 20 osavaltiota on ottamassa käyttöönsä samankaltaisen lainuudistuksen.

Vuoroasumista on tutkittu paljon mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset jossa hän on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172000 lasta. Tulokset ovat selkeitä. Vuoroasuvat lapset voivat parhaiten kaikilla mittareilla mm. kokevat vähiten stressiä, psykosomaattisia oireita, voivat parhaiten fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Samoin heillä on pienin riski mielenterveydenongelmiin.

Jos asiaa tarkastellaan kiintymyssuhdeteorian kannalta, johon tietyt suomalaiset asiantuntijat ovat mieltyneet niin tulokset ovat myös selkeitä. Van Ijzendoornja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45%) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17%, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18% ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20%.

Tutkimuksen mukaan lapsen ensisijainen kiintymyssuhde isään oli hieman äitiä korkeampi. Kun tiedetään, että suomalaiset isät viettävät aikaa lapsen kanssa eniten koko maailmassa jopa äitejä enemmän niin oletus on, että suomessa tilanne on vähintäänkin samanlainen, kuin kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Nämä lapsuuden tapahtumat altistavat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Tästäkin kiintymysuhdetutkimuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että vanhempia tuetaan ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin ja viranomaisten tulisi välttää kaikintavoin tuota suhdetta vahingoittamatta.

Suomessa oikeudenpäätökset ovat täydellisessä ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Suomessa käräjäoikeuden ensikäsittelyssä lähioikeus määrätään äidille 87% ja melko normaali käytäntö on myös antaa tapaamisoikeus vain joka toinen viikonloppu tai parhaassa tapauksessa 5 päivää kahdessa viikossa.

Lasten mielenterveydenongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti ja tämä kehitys on pysäytettävä uudistamalla lainsäädäntöä tutkimustiedon mukaiseksi.

https://www.aamulehti.fi/a/b3647e61-a06e-4411-8299-efa776f45aa4?c=1536306568605