Mitä lapsen etu tarkoittaa?

Kansalliseen lapsen oikeuksien viestintäverkostoon on uutena jäsenenä tullut mukaan Lasten oikeudet ry. Lasten oikeudet yhdistys edistää erityisesti lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen käsittelee kirjoituksessaan lapsen edun toteutumista vanhempien erotilanteissa.

Tulin juuri Oslosta, jossa järjestettiin kansainvälisenä miesten päivänä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Tasa-arvo ja vuoroasuminen -konferenssi. Yksi puhujista oli psykologian apulaisprofessori William Fabricius Arizonan yliopistosta, joka on tutkinut lapsen ja isän välisiä vuorovaikutussuhteita erityisesti eroperheissä. Fabricius avasi puheenvuorossaan sitä, että esimerkiksi avioeron jälkeisissä huoltajuusratkaisuissa lapsen etua on painotettava ensisijaisesti. Fabricius puhui muun muassa siitä, millaisia etuja lapselle on siitä, että hän voi asua tasapuolisesti molempien vanhempiensa kanssa eron jälkeen.

Fabriciuksen mukaan lapselle tärkein kysymys on, välittävätkö äiti ja isä minusta. Lapsen silmissä välittämisestä voi kertoa esimerkiksi aika, jonka kumpikin vanhempi viettää hänen kanssaan. Molempien vanhempien mukana olo lapsen elämässä voi vaikuttaa myös lapsen emotionaaliseen turvallisuuden kokemukseen. Epätasaisesti jakautuva aika vanhempien luona voi olla yksi stressiä aiheuttava tekijä. Pitkäaikainen voimakas stressi ylläpitää terveydelle haitallista kortisolitasoa, joka puolestaan voi aiheuttaa terveysongelmia myös aikuisiällä. Samanlaiseen johtopäätelmään molempien vanhempien merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ovat päätyneet myös tutkija Malin Bergström Karoliinisesta instituutista sekä professori Linda Nielsen omassa 40 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysissään.

Tilaisuudessa esiteltiin myös Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015, assembly.coe.int), jossa kehotetaan kaikkia jäsenmaita ottamaan paremmin huomioon uusin tutkimustieto ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin.

Arizonassa on ollut vuoroasumislaki voimassa vuodesta 2013. Vuoroasumisesta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Toki edelleen perheet voivat tehdä omia sopimuksiaan, tai joskus olosuhteet ovat liian vaikeat vuoroasumiselle vaikkapa vanhempien kotien pitkien etäisyyksien vuoksi. Arizonassa lakimuutos valittiin parhaaksi lakimuutokseksi, josta on tullut kiitosta sekä perheiltä että myös viranomaisilta. Suomessa lakia lapsen huollosta ja tapaamisesta uudistettiin joulukuussa 2019, mutta pettymykseksemme vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehtoisena ratkaisuna lapsen asumisesta ja huoltomuodosta päätettäessä.

Mitä lapsen etu sitten on ja miten se tulisi määritellä? YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin nro 14 (pdf, lapsiasia.fi) lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen määritettäessä esimerkiksi lapsen asumiseen liittyviä asioita vanhempien erottua. Lapsen edun kannalta on merkityksellistä myös lapsen näkemyksen kuuleminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Vuonna 2011 komitea kehotti ”tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti”.  (2011, Suositus 27.)

Lapsen etu tulisi systemaattisesti huomioida lainsäädännössä ja eri viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksissä nykyistä paremmin. Päätösten tulisi perustua aina lapsen etuun ja tuoda läpinäkyvästi esille, miten lapsen etua on arvioitu. Tämä on myös kansallisen lapsistrategian yksi strategisista linjauksista. Lasten oikeudet ry ajaa parhaillaan kansalaisaloitteen keinoin lapsen edun vahvempaa kirjaamista lakiin. Aloitteeseen voi tutustua yhdistyksen verkkosivujen kautta: www.lastenoikeudet.fi.

Julkaistu 16.12.2021 blogikirjoituksena.

Toteutuuko lapsen oikeudet Suomessa?

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Sopimus on juridinen sopimus, joka velvoittaa sopimuksen allekirjoittaneita maita varmistamaan sopimuksen toteutumisen kokonaisuudessaan. Sopimuksella on tarkoitus turvata lapsille heidän perusihmisoikeudet. Lapsen oikeuksien sopimuksen allekirjoittaneiden maiden tulisi muun muassa taata, että lasta tai hänen vanhempiaan ei syrjittäisi rodun, tai vaikkapa sukupuolen mukaan (artikla 2), lapsella on oikeus sukulaissuhteeseen (artikla 8), lasta ei eroteta heidän vanhemmistaan lapsen tahdon vastaisesti ilman painavaa syytä kuten väkivalta (artikla 9), lapsella on oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa tai hänen edustajan, tai häntä edustavan toimielimen avustuksella (artikla 12), lasta tulee suojella kaikenlaiselta fyysiseltä tai henkiseltä väkivallalta tai laiminlyönniltä (artikla 19).

Poimin tarkoituksella kyseiset artiklat, koska niiden noudattamisessa Suomella on eniten haasteita, ja lapsen oikeudet eivät näiltä osin toteudu. Suomessa lapsen asiat päättävät vanhempien erotessa sosiaalitoimi ja käräjäoikeus, jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen.

Nykyinen asiantuntemus ei ole riittävä, eivätkä selvitykset ole riittäviä, jotta lapsen etu voitaisiin varmistaa.

Viranomaiset saattavat myös syyllistyä asenteellisuuteen tai omaan käsitykseen lapsen edusta. Lapsen etu, ikävä kyllä usein on, ”tyhjä astia”, johon aikuiset kaatavat omat ennakkoasenteensa, kokemuksensa ja mielipiteensä. Tästä syystä lapsen etu ja sen vastaisuudet tulisi paremmin määritellä, jotta lapset saavat Suomessa yhdenvertaista kohtelua. Lapsen edun varmistamiseen tarvitaan myös lapsen kuulemista, lapsenedunvalvojaa, moniammatillista yhteistyötä ja päätösten seurantaa.

Lapsen edun vastaisesti toimivat viranomaiset tulee saattaa vastuuseen.

Suomi on antanut YK lasten oikeuksien komitealle määräaikaisraportin viimeksi vuonna 2008, koska vuoden 2017 raportti on viivästynyt. Tämäkin on osoitus siitä, että lapsen oikeuksia ei arvosteta Suomessa. Ehdotankin aktiivista yhteistyötä järjestökentällä, jotta toimisimme lasten ensisijaisena edunvalvojana tehokkaammin. Yhdistyksemme lasten oikeudet on tähän valmis.

 

Petri Kolmonen