Erolapset voivat huonosti

Elämme maailmassa, jossa vuoroasuminen yleistyy kovaa vauhtia, mutta Suomessa lainsäädäntö ja viranomaisten käytännöt eivät tätä tue. Ruotsissa yli puolet uusista erolapsista elävät vuoroasumisessa ja Kentuckyn sekä Arizonan osavaltioissa uusilaki lapsenhuollosta jossa lähtökohtana pidetään vuoroasumista on jo nimetty vuoden parhaaksi lakimuutokseksi joka on mm. vähentänyt huoltajuusriitoja, kustannuksia, väkivaltasyytöksiä ja lapset voivat paremmin, kun aika jakaantuu tasapuolisesti vanhempien kesken. Tällä hetkellä 20 osavaltiota on ottamassa käyttöönsä samankaltaisen lainuudistuksen.

Vuoroasumista on tutkittu paljon mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset jossa hän on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172000 lasta. Tulokset ovat selkeitä. Vuoroasuvat lapset voivat parhaiten kaikilla mittareilla mm. kokevat vähiten stressiä, psykosomaattisia oireita, voivat parhaiten fyysisesti, psyykkisesti sekä sosiaalisesti. Samoin heillä on pienin riski mielenterveydenongelmiin.

Jos asiaa tarkastellaan kiintymyssuhdeteorian kannalta, johon tietyt suomalaiset asiantuntijat ovat mieltyneet niin tulokset ovat myös selkeitä. Van Ijzendoornja de Wolff (1997) analysoivat 14 tutkimusta, joiden aineistoissa oli yhteensä 950 perhettä. Hiukan alle puolessa perheistä (45%) lapsen suhde kumpaankin vanhempaan oli turvallinen. Muut kolme vaihtoehtoa olivat melko tasaisesti edustettuina: turvaton suhde molempiin 17%, turvallinen suhde äitiin ja turvaton isään 18% ja turvaton suhde äitiin ja turvallinen isään 20%.

Tutkimuksen mukaan lapsen ensisijainen kiintymyssuhde isään oli hieman äitiä korkeampi. Kun tiedetään, että suomalaiset isät viettävät aikaa lapsen kanssa eniten koko maailmassa jopa äitejä enemmän niin oletus on, että suomessa tilanne on vähintäänkin samanlainen, kuin kansainvälisessä tutkimuksessa. Tutkimuksessa havaittiin, että kiintymyssuhteiden katkeamiset ja muut vaikeat lapsuudentapahtumat, joista vanhempien avo- tai avioero on keskeisin lisää useiden tuoreiden tutkimusten mukaan myös aikuisiän pessimismiä ja masentuneisuutta. Nämä lapsuuden tapahtumat altistavat myös muille aikuisiän riskitekijöille kuten runsaalle alkoholinkäytölle, vähäiselle sosiaaliselle tuelle ja koetulle stressille. Tästäkin kiintymysuhdetutkimuksen näkökulmasta on erityisen tärkeää, että vanhempia tuetaan ylläpitämään läheisiä suhteita lapsiin ja viranomaisten tulisi välttää kaikintavoin tuota suhdetta vahingoittamatta.

Suomessa oikeudenpäätökset ovat täydellisessä ristiriidassa tutkimustiedon kanssa. Suomessa käräjäoikeuden ensikäsittelyssä lähioikeus määrätään äidille 87% ja melko normaali käytäntö on myös antaa tapaamisoikeus vain joka toinen viikonloppu tai parhaassa tapauksessa 5 päivää kahdessa viikossa.

Lasten mielenterveydenongelmat ovat kasvaneet voimakkaasti ja tämä kehitys on pysäytettävä uudistamalla lainsäädäntöä tutkimustiedon mukaiseksi.

https://www.aamulehti.fi/a/b3647e61-a06e-4411-8299-efa776f45aa4?c=1536306568605

Huoltajuuspäätöksiä annetaan löysin rantein

YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti moittinut Suomea siitä, että lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan huonosti eikä lapsen etua pidetä ensisijaisena ratkaisuperusteena. Samoin moitetta on tullut lapsen kuulemisesta joka on ollut puutteellista.

Myös korkein oikeus on omissa ratkaisuissaan kiinnittänyt ongelmaan toisinaan huomiota ja todennut, että alioikeuksien valmistelutyö on ollut puutteellista eikä lapsen oikeuksia ja ihmisoikeuksia ole riittävästi huomioitu. Vuoden 2015 väitöskirjassaan OTT Anja Hannuniemi kirjoittaa, että hyvin paljon lapsia annetaan väärälle vanhemmalle osin riittämättömien selvitysten, osin esimerkiksi uskomusten takia.

Sanna Koulu puolestaan kertoo väitöstutkimuksessaan 2014, että vaikka lapsen etu näkyy esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisuissa fraasitasolla, päätöksiä tehdään rutiininomaisesti huomioimatta sitä. Koulu kutsuu vanhemman hoivaa lasta kohtaan oikeuksien sokeaksi pisteeksi, vaikka hoiva vaikuttaa lapsen kehitykseen oleellisesti. Siksi ennen huoltajuuspäästä tulisi pyrkiä selvittämään miten paljon lapsi on saanut vanhemmalta aikaa ja huomiota, onko vanhempi läsnäoleva vanhempi joka kuuntelee, lohduttaa, leikkii sekä huomioi lapsen tarpeet. Tätä tarkoitusta varten tulisi myös lasta kuulla asiantuntevasti. Sanna Koulun väitöskirjan johtopäätöksiin kuuluu lisäksi, että lapsen etua tulisi avata laissa ja kirjata erityisesti hoivan merkitys lakiin. Toisaalta voisi myös kysyä onko lapsenetu ainoa oikea ratkaisuperuste, kun tutkitusti lapselle on tärkeää säilyttää hyvä suhde molempiin vanhempiin. Lapsenedun löyhä tulkinta sekä lähihuoltajuuden korostaminen johtaa väistämättä kilpailutilanteeseen joka ei ole lapsenedun mukainen. Osalla vanhemmista saattaa myös olla väärä motiivi saada lapsen lähihuoltajuus, koska vanhempi hyötyy siitä taloudellisesti.

Jos oikeus on päätynyt väärään ratkaisuun on sitä hyvin vaikeaa saada korjattua suomalaisessa kulttuurissa. Helsingin hovioikeus muuttaa vain nelisen asumisratkaisua vuodessa. Tämä johtaa turhiin, pitkittyneisiin ja kalliisiin huoltajuusriitoihin joka kaikki on poissa lapsen hyvinvoinnista.

Yksiselitteisempi laki, joka huomioisi molempien vanhempien tärkeyden lapsen elämässä ja joka pohjautuisi laajoihin tutkimuksiin vuoroasumisesta, voisi tätä epäkohtaa korjata. Tutkitusti lapsen hyvinvoinnille tärkein tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde sekä vanhemman osallisuus lapsen arjessa. Jos aika jakautuu epätasaisesti lapsen ja vanhempien välillä on riski siihen, että lapsen ja vanhemman välinen suhde kärsii ja vanhempi ei pääse osalliseksi lapsen arjessa. Nämä tekijät tulisi tuomareiden paremmin huomioida, kun uusi lapsenhuolto ja tapaamisoikeus laki astuu voimaan 1.12.2019. Uudessa laissa sentään huomioidaan vuoroasuminen, mutta painotetaan tutkimustiedon vastaisesti, että vanhempien tulisi olla erityisen sopuisia tai vuoroasuminen ei sopisi pienille lapsille.

Professori Edward Kruk on todennut, että lain tulisi olla yksiselitteinen ja lähtökohtaisesti tulisi pyrkiä maksimoimaan lapsen aika molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisesta voitaisiin poiketa vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Yleisin väkivallan muoto lasta kohtaan on laiminlyönti joka korostaa Sanna Koulun havaintoa hoivan merkityksestä. Samoin voitaisiin poiketa, jos on olemassa muita konkreettisia syitä jotka eivät mahdollista vuoroasumista. Tällainen voisi olla vaikkapa vanhempien välinen pitkä etäisyys. Laki joka pyrkii maksimoimaan luonaoloajan molempien vanhempien luona löytyy Arizonasta sekä Kentuckysta josta on saatu hyviä kokemuksia mm. vähentyneinä huoltajuusriitoina, -kuluina sekä lisääntyneenä lasten hyvinvointina. Vastaavanlaista lakia suunnitellaan käyttöönotettavaksi 20 osavaltiossa.

Ihmisoikeuksien näkökulmasta Suomi kuuluu Euroopan heikoimmin suoriutuviin maihin. Tilanteen koheneminen edellyttää tuomareiden ja sosiaalityöntekijöiden koulutusta. Päätösten laatua pitäisi myös seurata, kunnes lasten oikeudet ja lapsenetu paremmin huomioidaan oikeuden ratkaisuissa. Ongelman laajuus on mittava, koska lähes puolet avioliitoista päätyy eroon. On sekä kansantalouden, että ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeää, että sijoitamme lapsiimme.

Lapsemme ovat meidän tulevaisuutemme, joten miksi heidän tulevaisuutensa pilataan huoltajuuspäätöksillä, jotka pahimmillaan sotkevat koko lapsen elämän?

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

puheenjohtaja

Ei päätöstä pakolaisten vastaanottamisesta – hyvinvointilautakunta perää lisätietoja jo kunnassa olevien kotoutumisesta

Nurmijärven hyvinvointilautakunta ei vielä tehnyt päätöstä pakolaisten ottamisesta kuntaan vuoden 2019 jälkeen. Asia oli tiistaisen kokouksen esityslistalla, mutta se palautettiin yksimieliseksi uudelleen valmisteltavaksi.

Samalla lautakunta hylkäsi päätösesityksen, jonka mukaan kunta ottaisi vuoden 2019 jälkeen vastaan 10–15 kiintiöpakolaista joka toinen vuosi.

Syynä yksimieliseen päätökseen oli se, että lautakunnan jäsenet kokivat jo kunnassa olevien pakolaisten kotoutumisen etenemisestä esitetyt selvitykset puutteellisiksi.

Kun kunnanvaltuusto vuonna 2014 päätti pakolaisten ottamisesta Nurmijärvelle se edellytti, että ensimmäisen vastaanottoerän jälkeen arvioidaan kotoutumisprosessin onnistumista sekä päätetään kanta tuleviin pakolaiskiintiöihin hyvissä ajoin ennen vuotta 2019.

Vuosi 2019 liittyy kunnan ja Ely-keskuksen sopimukseen, jonka mukaan Nurmijärvelle otettaisiin 20–25 pakolaista myös vuonna 2019. Näin kunnanvaltuusto päättikin marraskuussa 2018.

– Hyvinvointilautakunnan jäsenet ovat nähneet jo aikaisemmin kotoutumisselvityksen puutteelliseksi. Siinä on kysytty henkilöiltä itseltään, miten kotoutuminen on sujunut, eikä siinä ole numeraalista tietoa, kertoo hyvinvointilautakunnan jäsen Petri Kolmonen (kesk.).

Myös Kolmonen itse kaipaa numeraalista tietoa.

– Meidän pitää pystyä perustelemaan kuntalaisille, että pakolaisten vastaanotto tässä taloustilanteessa on järkevää. Kun harkinnanvaraisia palveluja mahdollisesti leikataan ja vähennetään ja kunnassa on meneillään Nuuka-ohjelma, kuntalaisilla on oikeus tietää pakolaisten aiheuttamista kuluista. Avoimuus on tärkeä asia, Kolmonen sanoo.

Hän muistuttaa vielä, että valtio korvaa pakolaisten kolmen ensimmäisen vuoden kotouttamisesta koituvat kustannukset kunnille. Tärkeää Kolmosen mukaan onkin tietää, millaisia kuluja kunnan maksettavaksi näiden alkuvuosien jälkeen tulee.

Kolmonen vaatikin kokouksessa yksilöimätöntä numeraalista tietoa esimerkiksi siitä, ovatko 2015 Nurmijärvelle tulleet pakolaiset nyt työllistyneitä, tukityöllistettyjä vai opiskelijoita sekä mikä heidän suomen kielen taitonsa on.

– Nämä tiedot kertovat siitä, minkälaisella todennäköisyydellä he tulevat saamaan töitä Suomesta. Jos henkilöstatus on heikko, oletusajatus on, että henkilö tulee rasittamaan kunnan taloutta kolmen vuoden jälkeen, Kolmonen sanoo.

Nurmijärven kunnan maahanmuuttokoordinaattori Saara Marjasvaarakertoo tämän lehden sivulla 7 Lukijan kynästä-palstalla antamassaan vastineessa pakolaisten kotoutumisesta.

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/796313-ei-paatosta-pakolaisten-vastaanottamisesta-hyvinvointilautakunta-peraa-lisatietoja

Hallituksen lapsiperhestrategia

Uuden hallituksen strategia perustuu tietoon ja tutkimukseen sekä edistää lapsenoikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. On hienoa, että uusi hallitus painottaa tiedon, tutkimuksen ja lapsenoikeuksien sopimuksen merkitystä luodessaan lapsistrategiaa.

1.12.2019 voimaan astuva uusi lapsenhuolto- ja tapaamisoikeuslaki ei ottanut riittävästi huomioon tutkimustietoa liittyen vuoroasumiseen. Vuoroasumisen edut ovat kiistattomat ja parhaiten vastaa lapsen oikeuteen hänen molempiin vanhempiin. Tästä syystä lain lähtökohtana tulisi olla tasapuolinen luonaoloaika molempien vanhempien luona eron jälkeen ja vain painavista näyttöön perustavista syistä tuosta järjestelystä voitaisiin poiketa. Tällainen laki on ollut voimassa Belgiassa jo vuodesta 2006. Yleinen trendi maailmalla on siirtyä tasapuoliseen luonaoloaikaan uuden tutkimustiedon mukaisesti. Tämä vähentäisi riitoja, kohtelisi vanhempia oikeudenmukaisemmin, turvaisi lasten hyvinvoinnin sekä tasapuoliset olosuhteet kahdessa kodissa.

Toivoisin hallituksen myös kyseenalaistavan oikeusministeriön esityksen vuoroasumisen kriteeristä joka olisi vähintään 40% luonaoloaika vanhemman luona. Tämä ei ole kansainvälisen yleisemmän kriteerin mukainen, jossa vuoroasumiseen rinnastetaan vähintään 35% luonaoloaika. Oikeusjärjestelmämme tuottaa edelleen lapsen oikeuksien vastaisia päätöksiä ilman näyttöön perustuvia syitä. Tämä johtuu lakimme vanhakantaisuudesta joka ei edes tunne vuoroasumista ja pakottaa tuomarin valitsemaan ns. lähivanhemman ja epätasaisen luonaolojaon vaikka se vaatisi perhettä tuntemattoman tuomarin omia käsityksiä. Yksiselitteinen laki kohtelisi myös ero perheitä yhdenvertaisemmin.

 

Lasten oikeudet ry

Petri Kolmonen

Vuoroasuminen lisää lapsen hyvinvointia

Ensinnäkin haluan kiittää uutta hallitusta siitä, että se otti hallitusohjelmaan kahden kodin mallin, joka mahdollistaa vuoroasuvan lapsen rekisteröimisen kahteen tosiasialliseen osoitteeseen. Tämä lisää erovanhempien oikeudenmukaisempaa kohtelua sekä vähentää riitoja. Tämä on iso askel kohti tasaveroisempaa vanhemmuutta sekä lapsen oikeutta molempiin vanhempiin.

Lapsenhuoltolakia uudistettiin, mutta ei riittävästi, jotta lapsen täysimääräinen oikeus molempiin vanhempiin toteutuisi. Kuultaviksi valikoitiin asiantuntijoita, joiden tietämys vuoroasumisesta  oli riittämätöntä. Eräs asiantuntijoista ei ollut edes kuullut alan tutkimuksista. Toinen taas oli varoitellut lasten stressaantumisesta vetomalla tunnetun avioerotutkijan, Mavis Hetheringtonin, nimeen, muttei ilmeisesti tiennyt, että Hetherington oli vasta allekirjoittanut 0-4-vuotiaiden lasten vuoroasumista puoltavan hyvin laajan tutkimuskatsauksen.

Totuus on, että vuoroasumista on tutkittu suhteellisen paljon kansainvälisesti ja tästä todisteena ovat mm. Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysi tai vaikkapa Malin Bergströmin tutkimukset, joissa hän on käyttänyt aineistona jopa kokonaista ikäluokkaa, 170.000 lasta.

Tutkimukset ovat lähes yksimielisiä siitä, että tasapuolinen asuminen molempien vanhempien luona lisää lapsen hyvinvointia sekä vähentää psykosomaattisia ongelmia.

Kriitikot ovat väittäneet, että vuoroasuminen ei soveltuisi tapauksiin, jossa vanhemmat ovat riitaisia tai lapset alle kolmivuotiaita, mutta myös tämän  ovat tutkimukset kumonneet. Eihän vanhempien tarvitse eron jälkeen olla ystäviä, kunhan lapseen liittyvä kommunikointi sujuu vaikka viesteillä. Kiintymyssuhde puolestaan kehittyy seitsenkuisella vauvalla kumpaankin vanhempaan. Kymmenkunta tutkimusta hyvin pienten lasten vuoroasumisesta eivät löydä näyttöä, että lapsi kärsisi saadessaan kehittää ja ylläpitää kiintymyssuhdetta molempiin vanhempiinsa.

Oikeusministeriön työryhmä on määritellyt vuoroasumiseksi tapaukset, joissa lapsi asuu vähintään 40 % ajastaan vanhemmman luona. Tämä eroaa kansainvälisestä määritelmästä, jonka mukaan 35 % luonaoloajasta riittää. Olisi perusteltua, että Suomi kohentaisi perheiden  tilannetta myös niiden osalta, jotka esimerkiksi oikeuslaitos on määrännyt vähän alle 40 prosentin malliin, kuten käytäntönä on ollut erityisen hyvien vanhempien kohdalla (viisi päivää kahdessa viikossa). Muutenhan valtio olisi synnyttänyt omin toimin roppakaupalla käytännössä vuoroasuvia lapsia, jotka se jättäisi edelleen tuen ulkopuolelle.

Lasten oikeudet ry

Petri Kolmonen

https://www.aamulehti.fi/a/64fa479d-7053-4fce-af68-10f4a73c7b4e?c=1536306568605

 

Tuomarin käsityksen anatomia

OTT Anja Hannuniemi on todennut, että lapsioikeus on sekaisin Suomessa. Tähän on helppo yhtyä empiirisen tutkimustiedon mukaisesti. Lain tulisi olla lähtökohtaisesti yksiselitteinen joka jättäisi vähemmän tulkinnanvaraa, jolloin se vähentäisi myös päätösten virhemarginaalia. Tällaiseen johtopäätelmään on päätynyt mm. professori Edward Kruk. YK Lapsen oikeuksien näkökulmasta asia on yksiselitteinen ja lain tulisi ennenkaikkea turvata lapselle oikeus hänen molempiin vanhempiinsa. Jos luonaoloaika toisen vanhemman luona jää lyhyeksi lapsi alkaa vieraantumaan vanhemmasta joka on vastoin lapsen oikeuksien sopimusta.

Vaikka lapsenetu on määritelty lastensuojelulaissa niin sekin on aikuisten käsitys lapsenedusta. Tämä asetelma jättää tulkinnanvaraa ja muodostaa kilpailutilanteen vanhempien välillä. Tämä on ongelmallista lapsen oikeuksien näkökulmasta ja vaarantaa sopimuksen yleisperiaatteen oikeudesta molempiin vanhempiin. Vain painavista näyttöön perustuvista syistä tasapuolisesta asumisesta voitaisiin poiketa. Näitä syitä voi olla vaikka lapseen kohdistunut väkivalta tai laiminlyönti. Lapsen laiminlyönti on yleisin lapsiin kohdistuva väkivallan muoto. Vakavat syytökset tulisi käsitellä rikosoikeudessa, ei lapsenhuollosta päätettäessä.

Tasapuolinen luonaoloaika yleistyy maailmalla kovaa vauhtia joka on tutkimustiedon mukaista. Viimeisin uutinen kuultiin Missourista jossa tällaista lakia suunnitellaan. Suomen lain vanhoillisuudesta kielii se, että laissa ei ole edes mainintaa tasapuolisesta vuoroasumisesta. Edelleenkin lapsia määrätään hyvin epätasaisin luonaoloajoin vanhemmille. Hannuniemi on myös todennut, että pitkittyneissä huoltoriidoissa vanhemmat tulisi määrätä psykologin arvioitaviksi. Pitkittyneet huoltoriidat yleisesti johtuu lähivanhemman omavaltaisesta käytöksestä kuten vieraannuttamisesta tai huoltokiusaamisesta. Vieraannuttavista vanhemmista noin 60% on personaallisuushäiriöitä jotka vaarantavat lapsen kehityksen sekä oikeuden molempiin vanhempiin.

Tuomarin rooli lapsen asiasta päätettäessä on ongelmallinen, koska tuomarilla on liikaa valtaa tehdä omia käsityksiä tuntematta lasta sekä vanhempia. Tähän lisättynä olosuhdeselvitys joka usein on liian pintapuolinen. Tuomarilla on oikeus pyytää lisää tietoa lapsen ja vanhempien olosuhteista sekä vanhemmista itsestään. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu jolloin tuomari päättää lapsen huoltajuudesta puutteellisin tiedoin. Näin ei tietysti vastuullinen tuomari toimisi, mutta se on yleistä suomen oikeudessa. Kun tietoa ei ole riittävästi oikeus muuttuu teatteriksi, jossa vanhempi joka hallitsee parhaiten teatterilavan on todennäköinen voittaja. Se joka saa tuomarin empatiat puolelleen vaikka valehtelemalla tai vuodattamalla krokotiilin kyyneleitä oikeudessa. Usein myös kausaalisuus puuttuu päätösten perusteluista. On luonnollista, että vanhemman huonoa käytöstä toista vanhempaa tai lasta kohtaan tuodaan esille oikeudessa. Etenkin, jos se on näyttöön perustuvaa. Tätä ei voi tulkita yksioikoisesti siten, että vanhempi suhtautuu negatiivisesti toiseen vanhempaan, koska väitteet ovat tosia. Tällaisella ajattelutavallahan mitä kelvottomampi vanhempi kyseessä sitä paremmat mahdollisuudet voittaa!

Toivoisin, että jatkossa oikeus keskittyisi lapsen ja hänen vanhempiensa suhteen turvaamiseen. Lapsi ei kaipaa kilpailua vaan oikeuden molempiin vanhempiinsa.

Vahvistaaksemme lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa sekä taloudellista oikeudenmukaisuutta tulisi uuden hallituksen ottaa hallitusohjelmaan myös kuntalain muutoksen. Kuntalain muutoksella lapsi voitaisiin rekisteröidä kahteen osoitteeseen. Tämä mahdollistaisi mm. tukien tasapuolisen jakamisen sekä oikeuden koulukyyditykseen kahdesta osoitteesta. Myös Kelan pääjohtaja suhtautuu tähän muutokseen myönteisesti.child-3194977_640

Eduskuntavaalit – Vaalianalyysi

Puolen vuoden urakka on takanapäin ja on aika analysoida omaa kampanjaani ja tulosta.  Puolen vuoden aikana kiersin suurimman osan uudenmaan kunnista ja tapasin satoja ihmisiä. Kokemuksena kampanjointi oli rankkaa, mutta myös opettavaista.

Ennen kampanjoinnin aloittamista asetin kampanjalle seuraavat tavoitteet.

  • Kampanjateemani saa julkisuutta. On tärkeää, että ihmiset tietävät ongelmista jotka liittyvät lapsen oikeuksiin erityisesti lapsen oikeuteen omiin vanhempiinsa.
  • Saan uskottavan äänimäärän
  • Uusi yhdistys Lasten oikeudet saa julkisuutta
  • Kasvatan omaa kontaktiverkostoani

Sain ääniä 404 kpl joista olen syvästi kiitollinen äänestäjille.

Kuitenkin samanaikaisesti olen hieman pettynyt äänimäärään, mutta toisaalta tulee muistaa, että olin ensikertalainen vain €3000 budjetilla. Äänimäärää voi pitää realistisena lähtökohtiin nähden.  Myöskin keskustan romahdus vaaleissa toki vaikutti omaan äänimäärääni.

Kun ajattelee tavoitteita joita asetin kampanjalleni niin melko hyvin toteutuivat kaikkinensa.

Oli myös hienoa, että kotimaan äänestysprosentti oli todella korkea 73,5% (äänestysprosentti 70,7%).

Oma äänimääräni jakautui seuraavasti.

  • Askola 0
  • Espoo 124
  • Hanko 2
  • Hyvinkää 19
  • Inkoo 0
  • Järvenpää 16
  • Karkkila 4
  • Kauniainen 3
  • Kerava 8
  • Kirkkonummi 12
  • Lapinjärvi 0
  • Lohja 18
  • Loviisa 1
  • Myrskylä 0
  • Mäntsälä 8
  • Nurmijärvi (kotikunta) 66
  • Pornainen 3
  • Porvoo 2
  • Pukkila 2
  • Raasepori 4
  • Sipoo 4
  • Siuntio 4
  • Tuusula 13
  • Vantaa 86
  • Vihti 5

Muutin Espoosta Nurmijärvelle vain 2 vuotta sitten jolloin lähdin myös mukaan kunnallispolitiikkaan. Olen siis verrattain uusi kasvo Nurmijärvellä joka näkyy myös äänimäärässä. Sen lisäksi en saa ns. ilmaisia ääniä, koska minulla ei ole juurikaan sukulaisia/ tuttavia paikkakunnalla. En myöskään kuulu sellaiseen yhteisöön, josta saisin noita ilmaisia ääniä. Joudun siis tekemään kovasti töitä jokaisen äänen eteen, mutta ei se haittaa!

Lasten oikeudet yhdistys saa nyt täyden huomioni kunhan saan hetken aikaa hengähtää vaalien jälkeen. Isät lasten asialla hallituksesta jäin kokonaan pois.

Minulla on jo lista nimiä jotka voisivat sopia Lasten oikeudet yhdistyksen hallitukseen joten siltä osin näyttää hyvältä. Tulemme seuraavan kuukauden aikana ilmoittamaan yhdistyksen ensimmäisestä yhdistyskokouksesta jossa valitsemme hallituksen sekä muutamme sääntöjä siten, että yhdistys ei toimi enään tukiyhdistyksenä vaan jatkaa sen tavoitteiden ja sääntöjen mukaisesti.

Vielä kerran paljon kiitoksia äänestäjille! Toivottavasti tulette Lasten oikeudet ry jäseniksi!

Petri Kolmonen

 

 

 

 

 

 

 

Muistakaa äänestää!

 

Ennakkoäänestys alkoi 3.4.2019 vilkkaana yli 10% äänestysinnolla. Muistattehan käydä äänestämässä, koska vain äänestämällä voi vaikuttaa. Olen kiertänyt aktiivisesti uuttamaata tapaamassa ihmisiä ja tekemässä itseäni tutuksi.

Laitetaan lasten ja vanhempien ihmisoikeudet remonttiin Suomessa!

Laitan tähän paikat joista minut voitte löytää sekä etenkin mitä numeroa kannattaa äänestää.

ps. varaan oikeuden tehdä muutoksia aikatauluun tarvittaessa.

Keväisin terveisin

Petri

flyer1210404201906042019110420191304201913042019_1800

Ilmastomuutoksen torjunta vai asevarustelu?

Rakennammeko masentavaa tarinaa Vilmalle 3 v tuleville sukupolville kerrottavaksi, miksi pulkkamäet hävisivät, vaikka hän halusi niiden säilyvän?  Perustellusti tämän päivän nuoriso on turhautunut päättäjien päättämättömyyteen ja tapaan pyrkiä hoitamaan makrotason ongelmaa ilmastonmuutoksesta mikrotason ratkaisuilla.  Päättäjien ajatus ei kohtaa nuorison huolta.  Vastauksena nuorten huoleen nyt pyritään hankkimaan vaalimenestystä päättäjiksi kertomalla, ettei promillen kansan ilmastoteoilla ole globaalia merkitystä, uhkaa torjumaan ostetaan 10 miljardilla hävittäjiä, syyllistetään kansalaisia puilla lämmittämisesstä ja kinataan, montako mottia puita voidaan hakata ja jalostaa.
Vastuullisten päättäjien pitäisi olla pohtimassa, miten globaalisti yhteisesti sopien voitaisiin helpoiten järjestää varoja ja teknologiaa meitä kaikkia uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseeen.  Tällöin voitaisiin keksiä järjettömäksi käyttää rajallisia resursseja kiihtyvällä tahdilla asevarusteluun ajatuksella, että ihminen on toisen ihmisen pahin uhka, kun ilmaston lämpeneminen seurannaisvaikutuksineen on meidän kaikkien yhteinen uhka.
Tavalliset ihmiset eivät kaipaa sotia ongelmien ratkaisemiseksi.  Miksi niitä kaipaavat päättäjät?  Lähi-Itään pyritään rakentamaan ilmeisesti uutta sotaa terrorismin ja pakolaisuuden levittämiseksi yhä suuremmaksi globaaliksi ongelmaksi.  Länsimaat haluavat täysin unohtaa, että Jesse oli Lähi-Idässä aikoinaan rauhantahtoinen mies.
Ihmisen ja elinympäristömme säilyttämisen kannalta järkevästi ajattelevat ponnistelisivat globaalisti sen eteen, että YKn johdolla järjettömiin mittasuhteisiin kasvaneet varustelumenot jäädytettäisiin nykytasolle ja niitä sovittaisiin alennettavaksi vaikka 10 vuoden ajan 2 %:lla vuodessa aina edelliseen vuoteen verrattuna ja kertyneet varat luovutettaisiin YK:lle käytettäväksi meitä kaikkia uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseen.  Näin kertyisi noin 2000 mrd.dollaria todellisen uhkamme torjumiseen ja samalla loisimme ihmisille turvallisempaa maailmaa ja voisimme kasvaa ajattelemaan sotia eilispäivän keinona ratkaista ongelmia.
Halutessamme voimme vaikuttaa, minkälaisen tarinan Vilma meidän sukupolvesta kertoo, miksi pulkkamäet hävisivät.  Miellä on vain yksi maapallo.  Ajattelussa olisi löydettävä minän sijaan laajasti me.  Nyt kansanedustajiksi on pyrkimässä lukuisa joukko, mutta onko joukossa kansan edustajia?
Halutessaan Suomi voisi näyttää mallia maailmalle, uskaltaen tehdä uusia avauksia.  Tämä voisi näkyä tulevana Suomen EUn pj-kautena auttamaan meitä ryhtymään globaalisti todellisiin tekoihin meidän kaikkien elämää uhkaavan ilmastonmuutoksen torjumiseksi.  Suomi voisi olla asiassa paljon kokoaan suurempi toimija.

Petri Kolmonen taistelee tasavertaisen vanhemmuuden puolesta – ero paljasti monta epäkohtaa huoltajuusasioissa

VAALIT Petri Kolmonen ajaa lasten asioita.

– Matala syntyvyys ei korjaannu tonni käteen kampanjalla, vaan aidosti kuuntelemalla ja ottamalla lapset ja perheet huomioon, Petri Kolmonen sanoo. Lasten asialla olevan ehdokkaan perheeseen kuuluu tyttären lisäksi pieni koira.

 

Keskustan eduskuntavaaliehdokas Petri Kolmonen (kesk.) kertoo saaneensa todellisen kipinän yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan avioeron myötä.

– Olin pitänyt Suomea aiemmin oikeusvaltiona, ja uskonut siihen, että asioita käsitellään oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti ja, ennen kaikkea, lapsen edun mukaisesti. Kun erosin lapseni äidistä, törmäsin todella moniin epäkohtiin huoltajuusasioissa. Vaikutti siltä, että lapsen tasavertainen oikeus molempiin vanhempiin on Suomessa käsite, jota ei tunneta eikä huomioida, Kolmonen sanoo.

Kolmonen kokee, että perheitä ja lapsia ei riittävästi auteta ja tueta varhaisessa vaiheessa. Perttulalainen kertoo haluavansa muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaisempaan ja tasa-arvoisempaan suuntaan.

– Lasta tulee kohdella aina yksilönä, erityisenä rakkaushenkilönä. Hänen äänensä on saatava kuultaviin. Oli hän minkä ikäinen vain, yksivuotias tai vaikka 11 vuotta, näin esimerkkinä.

Lasten oikeudet ry:n ja Isät lasten asialla ry:n puheenjohtajanan toimiva Kolmonen muistuttaa, että Suomi on saanut moitteita sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta sekä YK:n lasten oikeuksien komitealta lapsiasioiden huonosta hoidosta. Lasten asioiden edistäminen saikin hänet tavoittelemaan paikkaa myös Arkadianmäeltä.

– Ymmärrän toki, että seuraavakin hallitus joutuu kestävyysvajeen eteen, mutta toivoisin, että leikkauksia ei kohdistettaisi enää heikompiosaisiin, kuten lapsiin ja vanhuksiin.

Kolmonen kertoo olevansa huolissaan lasten ja nuorten ongelmien lisäksi politiikan koventumisesta, jossa ihmiset jäävät liian helposti yhteiskunnan avun ulkopuolelle tai kylmän viranomaistoiminnan uhriksi.

– Yksi asia, monien joukossa, mitä ajan, on koulutuksen vahvistaminen. Koulutus on Suomen elinehto, josta ei tule leikata. Varhaistukipalveluita tulee lisätä. Tämä tulee halvemmaksi, kuin jälkihoito.

Mikä sitten on salaisuus, mitä muut eivät sinusta vielä tiedä?

– Nuorena olin muusikko, ja soitin koskettimia tangokuninkaallisten bändissä. Pari vuotta sitten asuin Filippiineillä, jossa toimin sukelluskouluttajana. Sukelluskouluttaminen oli mukava irtiotto 20 vuoden ohjelmistokehitystyöstä, jossa olen toiminut monissa eri tehtävissä.

 

Petri Kolmonen

Asuinpaikka: Perttula.

Ikä: 47.

Perhe: 6-vuotias tytär ja jackrussellinterrieri Daisy.

Ammatti: IT Manager (Engagement/ delivery manager).

Koulutus: AMK.

Luottamustoimet: Nurmijärven hyvinvointilautakunta, Lasten oikeudet ry pj, Isät lasten asialla ry pj, Tasa-arvoasioiden neuvottelukunta (miesjaosto), KU Sote valtuusto/ jaosto vj, Nurmijärven valtuuston vj.

Motto: Periksi ei anneta!

Poliittinen esikuva: Urho Kekkonen. Suomen pitkäaikaisin presidentti sekä viiden hallituksen pääministeri. Suomen rauhan arkkitehti ja ulkopoliittisesti suvereeni toimija.

Nurmijärven uutiset 28.3.2019

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/757634-petri-kolmonen-taistelee-tasavertaisen-vanhemmuuden-puolesta-ero-paljasti-monta