Tällä videolla pääset aikamatkalle eduskuntavaaliehdokas Petri Kolmosen kanssa. Haluatko nähdä miltä tulevaisuus näyttää kanssani?
Ideani toteutti Makevoice oy.
Suomi ei ole aidosti tasa-arvoinen maa
Julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 22.2.2023
Suomen sijoitus BIGI indeksissä on sija 72 (2020), joka huomioi myös miesten hyvinvoinnin ja tasa-arvon yhteiskunnassa. Suomalaiset naiset ovat tasa-arvossa neljännellä sijalla Euroopassa Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden jälkeen (2022).
Tässä muutama tasa-arvoon liittyvä tilasto; miehet tekevät itsemurhista 80%, miehet käyttävät terveydenhuoltoon 46% vähemmän varoja, kuin naiset, miesten elinajanodote on 7,2 vuotta naisia lyhyempi, suurin osa väkivallan uhreista on miehiä, huono-osaisuus kohdistuu miehiin (asunnottomat 80%, yömaja-asukit 95%, vangit 95%), miehet kärsivät huoltajuuskiistoissa, miehillä on naisia alhaisempi koulutustaso, asevelvollisuus koskettaa vain miehiä, vaaralliset työt kasaantuvat miehille (73,3% kaikista tapaturmista) eikä miesnäkökulma toteudu naisvoittoisissa tasa-arvoelimissä.
Nykyfeminismi ei edistä tasa-arvoa vaan se on naisten oikeuksien edistämistä. Ongelma ei ole se, että on toimijoita, jotka edistävät naisten oikeuksia vaan se, että naisjärjestöt saavat tähän valtiontukea toisin, kuin miesjärjestöt. Intersektionaalinen feminismi ei edistä tasa-arvoa jättämällä kokonaisia ihmisryhmiä tasa-arvotyön ulkopuolelle. Koko yhteiskunta hyötyy siitä, kun miehet ovat hyvinvoivia ja kokevat olevansa tasa-arvoisia yhteiskunnassa.
Aidosti tasa-arvoinen yhteiskunta kannustaa perustamaan perheitä ja hankkimaan lapsia. Miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun naisilla tämä on toisinpäin. Teimme Pohjoismaisen kyselyn, johon tuli 3500 vastausta. Suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää Pohjoismaista ja 81% kyselyyn vastanneista oli joko kokonaan tai osittain menettänyt luottamuksen viranomaisiin. Eniten isät toivovat laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa ja perhe-elämään. Luonnollisesti isän rooli äidin elättäjänä ei kannusta hankkimaan lapsia.
Toivoisin, että Suomesta tulisi aidosti tasa-arvoinen maa.
Petri Kolmonen
Keskustan eduskuntavaaliehdokas
Uusimaa
Feminismin kannattajasta tasa-arvon kannattajaksi
Toistamiseen eduskuntavaaleissa ehdolla oleva Petri Kolmonen (kesk.) ajoi viime vaalien aikaan lasten oikeuksia ja erityisesti lapsen oikeutta kumpaankin vanhempaansa, mutta nyt hän keskittyy laajemmin tasa-arvo kysymyksiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että lapset olisi unohdettu, sillä Kolmonen jatkaa edelleen perustamansa yhdistyksen, Lasten Oikeudet Ry:n puheenjohtajana.
„Olen aiemmin ollut feminismin kannattaja, mutta nykyfeminismi on mielestäni tullut tiensä päähän“. Tutkimusten mukaan naiset ja tytöt voivat Suomessa paremmin kuin miehet ja pojat. Huono-osaisuus kasaantuu yhä enemmän miehille. Esimerkiksi asunnottomina on enemmän miehiä kuin naisia, hän sanoo. Suomessa voitaisiin luopua naisjärjestöjen lakisääteisestä tuesta sekä erillisestä tuesta puolueiden naisjärjestöille ja suunnata nämä rahat yhdistyksille, jotka aidosti ajavat sekä miesten että naisten tasa-arvoa.
Kolmonen pohtii onko feminismi enää tätä päivää ja tarpeellista. Lasikatot on rikottu ja naiset ovat päässeet pääministereiksi ja presidentiksi. Tytöt pärjäävät koulussa poikia paremmin lähes kaikissa aineissa, he valtaavat parhaat opiskelupaikat ja pystyvät etenemään urallaan niin pitkälle kuin haluavat. Hän toivoo, että tutkitun tiedon avulla nostettaisiin miesten ja poikien ongelmat paremmin esille, sillä tällä on myös suora linkitys syntyvyyteen, joka on laskenut ennätysalhaisiin lukemiin. Matalan koulutustason omaavilla miehillä on huomattavan korkea riski jäädä lapsettomaksi, kun taas naisilla tilanne on toisin päin.
Erityisesti nykyään muodikas intersektionaalinen feminismi on Kolmosen mukaan pahaksi, koska siinä ei edes tavoitella aitoa tasa-arvoa, vaan halutaan luoda keinotekoisesti mielikuva sorretuista naisista, joita pitää äänekkäästi puolustaa. Onko silloin feminismillä ja sovinismilla juurikaan eroa? „Feministit sanovat ajavansa tasa-arvoa, mutta todellisuudessa he ajavat vain naisten oikeuksia“, hän sanoo ja jatkaa: „Ei ole mitään näyttöä siitä, että he tarttuisivat miehiin kohdistuviin ongelmiin vaan pikemminkin pyrkivät syyllistämään miehiä usein kyseenalaisin tiedoin. 1970-luvulla olisin itsekin varmasti ollut feministi, mutta politiikkaa pitää tehdä ajassa“.
Kolmosen tärkeimmät vaaliteemat ovat lasten oikeudet, tasa-arvoinen vanhemmuus sekä lähtökohtainen vuoroasumiskäytäntö.
„Lähdin politiikkaan, koska uskallan kyseenalaistaa asioita, joita pidetään vakiintuneina“.
Lopuksi Kolmonen kiittää kaikkia nurmijärveläisiä saamastaan tuesta ja lupaa olla jatkossakin herkällä korvalla Nurmijärven asioissa.
FAKTALAATIKKO
Ehdokas Petri Kolmonen
Ikä: 51 vuotta.
Asuinpaikka: Perttula.
Ammatti: Konsultoiva Projektipäällikkö
Perhesuhteet: Naimaton, 10-vuotias tytär ja koira.
Luottamustoimet: Lasten oikeudet -yhdistyksen perustaja ja puheenjohtaja, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen sotejaoston jäsen, Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu, Nurmijärven kunnanvaltuuston varavaltuutettu.
Harrastukset: Monipuolinen liikunta, sähly, politiikka, puutarhanhoito, pako- ja lautapelit
Nurmijärven uutiset 26.2.2023
Perhe on lapsen turva
Lapselle perhe on peruskallio, joka antaa turvaa ympärillä olevilta kriiseiltä. Siksi tuota peruskalliota ja lapsen oikeutta vanhempiinsa ja lähiverkostoon ei tule järkyttää kuin äärimmäisenä keinona. Lasten oikeudet -yhdistyksen Petri Kolmonen kirjoittaa Lapsen oikeuksien blogissa vuoroasumisen merkityksestä lasten ja perheiden hyvinvoinnille.
Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä hänen tai vanhempiensa ominaisuuksien vuoksi. Lapsella on myös lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan.
Lasten oikeudet ry -yhdistys (lastenoikeudet.fi) on jakanut laajaa vuoroasumistutkimusta, Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen analyysia, (lastenoikeudet.fi) ja kertonut sen osoittamista vuoroasumisen kiistattomista hyödyistä lasten ja perheiden hyvinvointiin. Euroopan neuvosto kannusti jo vuonna 2015 jäsenmaitaan edistämään vuoroasumista sekä vanhempien yhdenvertaista kohtelua (assembly.coe.int). Lasten oikeudet ry on myös oikaissut uusien tutkimusten mukaisesti virheellisiä käsityksiä vaikkapa siitä, että vuoroasuminen ei voisi olla toimiva ratkaisu riitaisten vanhempien lapsille (vuoroasumisen myytit, lastenoikeudet.fi). Erityisesti riitaisten vanhempien erolapset hyötyvät usein vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisena turvallisuudentunteena molempiin vanhempiinsa, mikä vähentää haitallisen stressin ja kortisolin määrää (prof. William Fabricius, academic.oup.com).
Belgiassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa on voimassa lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka on vähentänyt huoltajuusriitojen määrää ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia (Kentucky, Matt Hale, eu.courier-journal.com). Vuoroasumisesta poiketaan näissä paikoissa vain vanhempien keskinäisellä sopimuksella tai silloin, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä.
Lasten oikeudet ry on myös huolissaan korkeista huostaanottojen määristä. Reilu vuosi sitten julkaistussa laajassa Oxfordin, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistojen empiirisessä tutkimuksessa selvisi, että huostaanotetut tai sijoitetut lapset voivat huonommin, kuin perheisiin jääneet sisaruksensa kaikilla hyvinvoinnin mittareilla (Ylen artikkeli, yle.fi), (tutkimus, nlm.nih.gov). Perheet tarvitsevat tukea kotiin sekä varhais- ja erityispalveluja vastaamaan vanhempien ja lasten haasteisiin. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksessa (helsinki.fi), jossa hän tutki pitkittyneitä huoltajuusriitoja, lähes kaikilla 103 perheellä oli lastensuojelun asiakkuus. Vuoroasumisella voidaan vähentää huoltajuusriitoja.
Ehkäisevään työhön olisi ohjattavissa enemmän resursseja, jos huostaanottoja saataisiin vähennettyä. Mielestäni sijaishuoltopaikkojen ei tulisi olla voittoa tuottavia, ja valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää kannustavaksi ja palkita niitä hyvinvointialueita, jotka ohjaavat enemmän rahaa ennaltaehkäiseviin- sekä avopalveluihin.
Lasten oikeudet ry julkaisi viime syksynä sivuillaan toteuttamansa pohjoismaisen yhteishuoltajuuskyselyn tulokset (lastenoikeudet.fi). Vastauksia tuli aikavälillä 30.10.2020-30.10.2022 yhteensä 3500, joista Suomesta 1079 vastausta. Kyselyyn vastanneista isistä suomalaiset isät kokivat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista. 81 % heistä oli joskus tai usein kokenut syrjintää viranomaisten toimesta. Tämä on selkeässä ristiriidassa kansainvälisten sopimusten sekä lakien kanssa.
Lapsen paras on aina kaksi kelvollista vanhempaa.
Lasten oikeudet -yhdistys on perustettu turvaamaan kaikille lapsille perusoikeus omiin vanhempiinsa ja sukulaisiinsa. Yhdistys on Lapsen oikeuksien kansallisen viestintäverkoston jäsen.
Kirjoittaja Petri Kolmonen on Lasten oikeudet ry :n puheenjohtaja.
Lisää vauvoja!
Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.1.2023
Suomessa tällä hetkellä syntyy historiallisen vähän vauvoja, kun samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Heikentyvä huoltosuhde on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta toimia sen korjaamiseksi ei ole tehty. Suomea voi pitää perhepolitiikan takapajulana, joka ei välitä tutkimustiedosta, hyvistä kokemuksista tai euroopan neuvoston suosituksista. Vaikka alhaiseen syntyvyyteen ja lasten pahoinvointiin on monia syitä niin tarvittaviin muutoksiin on lähdettävä rohkeasti.
Suomessa yli puolet pareista päätyvät eroon koskettaen noin 30.000 lasta vuosittain. Lasten oikeudet ry oli mukana järjestämässä Pohjoismaista yhteishuoltajuuskyselyä johon tuli vastauksia 3500 kappaletta. Kyselyn mukaisesti suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka suomalaiset isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Iseistä 81% on menettänyt joko osittain tai kokonaan luottamuksen viranomaisiin. Isät kokevat, että erossa heidän laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa rajoitetaan ja tarjolla on vain elättäjän rooli. Tämä ei luonnollisestikaan kannusta lasten hankintaan.
Suomeen tulisi saada lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa, jossa laki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia. Lakimuutokseen kannustavat myös laajat vuoroasumistutkimukset (60 kpl) sekä Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2015. Erolapsella on oltava kaksi kotia ja tuet jaettava kahteen kotiin kuten Ruotsissa ja Norjassa. Ei ole oikein samanaikaisesti rikastuttaa toista kotia ja toista köyhdyttää. Suomessa elää noin 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden tiedetään mm. lisäävän riskiä päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille, syrjääntymiselle, rikollisuudelle sekä alhaiselle koulutustasolle. Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella.
Tutkimuksista tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun korrelaatio on toisinpäin naisilla. Siksi erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua ja opetuksessa tulisi keskittyä perusopetukseen. Koska koulu ei ole elämyskeskus vaan paikka, jossa opitaan taitoja tulisi palata takaisin kirjoihin ja kyniin, digitaalisten välineiden painoa tulisi vähentää, opiskelu rauhallisissa luokkahuoneissa ja opiskelurauha palautetaan ottamalla takaisin erityisluokat.
Petri Kolmonen
Perhepolitiikan asiantuntija ja
Keskustan eduskuntavaaliehdokas
Petri Kolmonen – Perhepolitiikan asiantuntija
Olen 51 vuotias 10 vuotiaan tyttären isä Nurmijärveltä (Uusimaa). Olen mukana sekä alue-, että kuntapolitiikassa ja eduskuntavaaliehdokkaana toista kertaa. Olen myös Lasten oikeudet yhdistyksen perustaja ja sen pitkäaikainen puheenjohtaja. Minulle lasten ja perheiden hyvinvointi on keskiössä. Yhdistyksenä kuulumme lapsiasiavaltuutetun ja lastensuojelun keskusliiton koordinoimaan lapsen oikeuksien viestintäverkostoon sekä kuulumme kansainvälisiin järjestöihin kuten International council on shared parenting (jaetun vanhemmuuden kansainvälinen neuvosto) sekä pohjoismaiseen tasa-arvo komiteaan.
Tavoitteeni
“Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua ja tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle”
Olen vakuuttunut, että ainoastaan perhemyönteisellä politiikalla voimme nostaa syntyvyyttä tehokkaasti. En usko synnytys talkoisiin tai synnytysrahoihin.
Toimenpide listani
- Tasa-arvoinen vanhemmuus
- Lähtökohtainen vuoroasuminen eron jälkeen
- Erolapsille kaksi kotia ja Ruotsin mallin mukaisesti tuet jaetaan kahteen kotiin
- Lasten ja nuorten terveys
- Nopea hoitoon pääseminen ja helposti saavutettavat palvelut
- Lasten ja nuorten opetus
- Keskittyminen perusopetukseen ja erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin
- Kirjat ja kynät takaisin opetukseen – vähemmän digitaalisia laitteita
- Opettajille ja oppilaille koulurauha – erityisoppilaat omiin ryhmiin
- Koulut ei ole elämyksiä vaan oppimista varten – rauhalliset luokkahuoneet
Lisää tietoa minusta löydät täältä. Ota Some kanavat seurantaan.
Hyvää uutta vuotta 2023!
Olen toista kertaa eduskuntavaaleissa ehdolla. Olen perhepolitiikan asiantuntija ja Lasten oikeudet yhdistyksen perustaja sekä pitkäaikainen puheenjohtaja (Lasten oikeudet ry). Lasten oikeudet yhdistys kuuluu myös kansalliseen lapsen oikeuksien sopimuksen viestintäverkostoon, joka on lapsiasiavaltuutetun ja lastensuojelun keskusliiton koordinoima. Viestintäverkosto mm. järjestää vuosittain lapsen oikeuksien viikon materiaalit varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Tavoitteeni on lisätä lasten ja perheiden hyvinvointia tavalla, joka kannustaa hankkimaan lapsia. Näemme nyt laajasti ongelmat, jotka aiheutuvat historiallisen alhaisesta syntyvyydestä (hedelmällisyysluku 1,38), joka on eurooppalaisessa vertailussa alhainen. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua ja tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Syntyvyys saadaan nousuun tasa-arvoisella vanhemmuudella, lasten ja perheiden varhaisella tuella sekä koulujärjestelmän tulisi keskittyä perusopetukseen, jossa erityisesti poikien oppimisvaikeudet tulisi paremmin huomioida. Perhepolitiikan lisäksi olen pitänyt esillä mm. vastuullista taloutta, omavaraisuutta, huoltovarmuutta, yrittäjyyttä sekä lähipalvelujen merkitystä (lehtikirjoituksiani). Olen ollut mukana kunta- ja aluepolitiikan toimielimissä sekä kansainvälisissä järjestöissä, joiden tavoitteena on edistää lasten ja perheiden hyvinvointia (International council on shared parenting, Nordisk ligestillingsråd). Olen ICT alalla ollut pitkään mm. palvelu-, hanke- ja projektijohtajana (linkedin). Edellinen vuosi meni hyvinvointialueiden valmistelussa. Tarvitsemme eduskuntaan kokeneita osaajia. Perheessäni on 10 vuotias tytär sekä Jackrusselin terrieri.
Heti vuoden alussa alamme jalkauttamaan kampanjasuunnitelmaamme ja otamme mielellämme vapaaehtoisia mukaan osallistumaan. Osallistua voi monella tavalla vaikkapa tulemalla mukaan tapahtumiin jakamaan flyereita, jakamalla julkaisuja sosiaalisessa mediassa tai muuten pitämällä esillä Petrin ehdokkuutta.
Pääset mukaan seuraavilla tavoilla.
Jätä sähköpostiosoitteesi sivullani.
Liity Whatsapp tukiryhmään.
Tai ottamalla suoraan yhteyttä Petriin
Petri 0407600553
Teretulemas oikein osaavaan joukkoon mukaan!
Toivotan teille kaikille parempaa vuotta 2023!
Petri Kolmonen
https://www.facebook.com/petri.kolmonen/
https://www.facebook.com/kolmonenpetri
https://www.instagram.com/petrikolmonen/
Keski-Uudenmaan Sote kuntayhtymän Keskusta ryhmän valtuustopuheeni 15.12.2022
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut sekä kuulijat,
Haluaisin kiittää koko keski-uudenmaan Sote henkilöstöä venymisestä koronan aiheuttamasta lisätyötaakasta johtuen. Olette jaksaneet tehdä tärkeätä työtänne vaikeassa tilanteessa ja totisesti olette koronakorvauksen siitä ansainneet. Toivotaan, että koronasta johtuva lisätaakka olisi nyt taakse jäänyttä aikaa.
Tämän päivän kokouksessa käsittelemme vuoden 2022 talousarvion muuttamiseksi. Kuntayhtymän oman toiminnan toimintakatteen ylitysuhka on n. 46 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena muutostarve on 58,9 miljoonaa euroa. Tämä lisää jäsenkuntien maksutaakkaa kunnasta riippuen jopa 18,5 miljoonaa euroa. Tiedämme, että kunnilla on tällä hetkellä taloudellisesti tiukkaa ja silti kuntien tulisi huolehtia tärkeistä lakisääteisistä velvoitteista hyvinvoinnin edistäjänä kuten osaamisen ja kulttuurin edistäminen, elinympäristön kehittäminen, kunnan elinvoiman edistäminen, paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen unohtamatta tärkeitä varhaisentuen palveluita, joita tarvitaan välttääksemme kalliilta erikoissairaanhoidon palveluilta.
Jäsenosuuden korotukset väistämättä tarkoittaa kunnissa joko palveluiden heikentymistä tai vaikkapa investointien lykkäämistä koulujen perusparannuksiin. On sanomattakin selvää, että talousarviot tulee jatkossa olla realistisempia ja säästöjä on haettava myös Sote palveluista. Hallintokuluja ja luottamushenkilöiden palkkioiden nostoja tulisi välttää, kun valtiolla ja hyvinvointialueilla on krooninen pula rahasta sekä työntekijöistä. Tämän hetkiset toimet kuten muuntokoulutukset, koulutusvaatimusten alentaminen, koulutuspaikkojen lisääminen, ulkomainen työvoima, digipalvelujen kasvattaminen, palvelujen keskittäminen tai hallinnosta leikkaaminen on vain seurausta pitkään tiedossa olleesta heikentyvästä huoltosuhteesta, joka entisestään heikkenee lähivuosina. Samalla valtio sekä hyvinvointialueet velkaantuvat voimakkaasti nostaen valtion korko menot jo reilusti yli 1 miljardiin euroon. Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD maiden korkeimmat 57,1% ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat. Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. On sanomattakin selvää, että joudumme pakon edessä priorisoimaan yhteiskunnan palveluja. Jos minulta kysyttäisiin niin karsisin peruspalvelujen ulkopuolisia menoja ja keskittäisin rahat laadukkaisiin peruspalveluihin.
Kurjistava kehityskulku on kuitenkin muutettavissa ja laivan suunta käännettävissä vaikuttavalla perhepolitiikalla. Niukkuus rahasta ja työvoimasta on seurausta ei pelkästään heikentyvästä huoltosuhteesta vaan alhaisesta syntyvyydestä. Heikentyvä huoltosuhde on ollut jo vuosikymmeniä tiedossa, mutta toimet syntyvyyden kääntämiseksi kasvuun on jäänyt riittämättömäksi.
Suomen hedelmällisyysluku 1,38 on historiallisen alhainen. Suomessa syntyi tammi–kesäkuussa 2022 vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin mittaushistoriassa (Tilastokeskus). Suomessa syntyy kaikkein vähiten lapsia pohjoismaissa. Vertailun vuoksi Ruotsissa hedelmällisyysluku vuonna 2020 oli 1,66. Kokonaishedelmällisyysluvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa. Aiheesta puhutaan yllättävän vähän vaikka tämä on hyvinvointiyhteiskunnalle elämän ja kuoleman kysymys!
“Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua ja tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle”
Alhaiseen syntyvyyteen on monia syitä kuten rakenteet, raha, tulevaisuudenusko, työelämän joustavuus, arvot ja elämäntapa muutokset. Vaikka syyt ovat moninaiset on välttämättömiin uudistuksiin lähdettävä rohkeasti.
Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella. Suomessa elää yli 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden negatiivisista vaikutuksista tiedämme tutkimuksista, että se lisää lapsen riskiä mielenterveyden ongelmille, päihteiden käytölle, syrjääntymiselle, rikollisuudelle ja alhaiselle koulutustasolle.
Suomessa aviopareista päätyy yli puolet eroon ja tämä on Euroopan korkeimpia lukuja. Noin 30.000 lasta kokee vuosittain vanhempien eron.
Uusimmasta tilastokeskuksen tutkimuksesta selviää, että työssäkäyvät isät viettävät äitejä enemmän aikaa lasten kanssa, joka on jatkoa OECD 2015 tutkimukselle, jonka mukaisesti Suomi on ainoa maa maailmassa, jossa isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Omassa kyselyssämme, johon tuli vastauksia 3500 kpl selviää, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka tiedämme isien merkityksen lapsen kasvulle ja kehitykselle todella merkittävänä.
Omat suositukseni syntyvyyden lisäämiseksi ovat seuraavanlaiset.
– Vanhempia kohdellaan yhdenvertaisesti ydinperheissä sekä eroperheissä ja pidetään isät tiiviisti mukana lapsia koskevissa asioissa.
– Lapsenhuolto- ja tapaamisoikeuslakia tulee muuttaa lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi, josta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä tai vanhempien välisellä sopimuksella. Lapselle on mahdollistettava kaksi kotia ja syrjivistä ”etä” ja ”lähivanhempi” termeistä on luovuttava. Jatkossa puhutaan vain luonaoloajasta.
– Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on vahvistettava ja palvelujen piiriin pääsemistä on nopeutettava
– Lapsiperheiden varhaista tukea on lisättävä, lastensuojelun avopalveluja lisättävä ja kalliita lapsen sijoituksia karsittava voimakkaasti.
– Erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin ja syrjääntymiseen on voimakkaasti panostettava, koska tiedämme syrjääntymisen johtavan lapsettomuuteen. Suomessa miehen koulutustaso korreloi lasten saannin kanssa.
– Peruskoulun opetuksessa tulee keskittyä perusaineiden opetukseen. Inkluusiota vain, jos on tarpeeksi erityisopettajia luokassa.
Poliittiset päätöksentekijät, virkamiehet, media ja puolueet ovat ensisijaisesti vastuussa siitä millaista tulevaisuuden uskoa luomme suomalaisille. Uskoa siihen, että Suomi on hyvä maa ja tänne kannattaa perustaa perhe ja hankkia lapsia. Uhkakuvilla huoltosuhdetta ja kestävyysvajetta ei saada kohennettua. Toivoisin puolueita ja päättäjiä muistamaan vastuunsa, että minkälaista tulevaisuuden kuvaa Suomesta annetaan kansalaisille.
Haluaisin vielä nostaa esiin viestinnän tärkeyden, kun uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023. Siteeraan suoraan Mäntsälän Keskusta ryhmän ja Antton Hägglundin valtuustoaloitetta.
<<siteeraus alkaa>>
”Jotta tiedon kulun saantia voitaisiin parantaa kunnassa ja kuntalaisille ja saada ajantasainen tieto sos.-ja terveyspalveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta , esitämme että kunnassamme otetaan käyttöön Hyvinvointialueen valtuutettujen kysely- ja keskustelutunti jossa kunnanvaltuutetut voisivat kysyä ajantasaisista ja tulevista sos-ja terveyspalveluiden suunnitelmista alueensa Hyvinvointivaltuutetuilta sekä Hyvinvointialueen virkahenkilöiltä.
Tilaisuus olisi osa julkista valtuuston esityslistaa 1-2x talousarvio vuotena. Tilaisuus olisi julkinen kuntalaisille striimattava osa muuta valtuuston kokousta. Näin mahdollistettaisiin ajantasaisen tiedon kulku myös kuntalaisille ja se antaisi mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun myös niille Hyvinvointialueen kuntamme päättäjille jotka eivät ole kunnan valtuutettuja.”
<<siteeraus loppuu>>
Näin lopuksi haluan kiittää omasta ja Keskusta ryhmän puolesta kuluneesta 1,5 vuodesta viranomaisia sekä päättäjiä. Kapulan vaihto lähestyy ja toivon tuleville hyvinvointialueen päättäjille paljon voimia ja viisautta tehdä hyviä päätöksiä ja muistamaan alkuperäiset Sote uudistuksen tavoitteet turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua.
Loppukevennyksenä. Ei syntyvyys nouse synnytyssatasella, synnytystalkoilla tai edes synnytystonnilla vaan aidosti lapsi- ja perhe myönteisellä politiikalla.
Hyvää joulua ja paljon kiitoksia kaikille!
Youtube
Isät ovat valtavan tärkeitä
Tiedämme, että isät ovat yhtä tärkeitä lapsille, kuin äidit. Tässä asiassa olemme yksimielisiä, mutta missä ovat teot isyyden arvostuksen eteen. Tutkimuksista ja tilastoista selviää, että isättömyyden vaikutukset lapsiin ovat dramaattiset. Ilman biologista isäänsä kasvaneilla nuorilla on huomattava riski joutua vankilaan, syrjäytyä, jäädä ilman korkeakoulututkintoa, tulla teininä raskaaksi, alkoholisoitua tai kärsiä mielenterveyden ongelmista.
Tulemme julkaisemaan 17.11.2022 pohjoismaisen syrjimiskokemuskyselyn tulokset. Suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista pohjoismaista. Vastauksen antaneista 81% on menettänyt luottamuksen viranomaisiin ja 45% on kokenut syrjintää usein. Isät toivovat eniten saavansa laillisia oikeuksia omaan lapseensa ja mahdollisuuden viettää tasapuolisesti aikaa lapsensa kanssa.
Tutkimuksista ja tilastoista selviää, että isättömyyden vaikutukset lapsiin ovat dramaattiset.
Lähtökohtainen vuoroasumislaki on ollut Belgiassa vuodesta 2006, jonka vaikutuksesta perheiden ja lasten hyvinvointi parani ja huoltajuusriitojen määrä laski merkittävästi. Yhdysvaltojen osavaltiot yksi toisensa jälkeen ovat muuttaneet lainsäädäntöä lähtökohtaiseksi vuoroasumiseksi laajojen vuoroasumistutkimusten kannustamana. Euroopan neuvoston suositusta (2015) vuoroasumisen edistämisestä ja isien parempaa huomioimista ei mikään jäsenvaltioista vastustanut. Vuoroasumisen hyödyt ovat kiistattomat ja lapset joiden vanhemmat ovat riitaisia hyötyvät eniten vuoroasumisesta lisääntyneenä emotionaalisen turvallisuudentunteena molempiin vanhempiin.
Suomessa yli 100.000 lasta elää ilman biologista isäänsä. Merkittävä osuus lapsista on jäänyt isättömiksi viranomaisten ratkaisujen vuoksi. Äidit saavat lähihuoltajuuden 85-87% todennäköisyydellä ja melko yleinen ratkaisu on antaa isälle lapsen tapaamisoikeus joka toinen viikonloppu. Tällaisilla ratkaisuilla vahingoitetaan isän ja lapsen suhdetta merkittävästi ja pysyvästi.
Toivotaan viisautta päättäjillemme korjata näin merkittävä epäkohta ja toivotan kaikille iseille hyvää isänpäivää. Olette valtavan tärkeitä.
Lasten oikeudet ry
Puheenjohtaja
Nurmijärven uutiset 13.11.2022
https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/5495774
Tule mukaan!
Pienikin lahjoitus auttaa Kolmosta tulemaan ykköseksi!
MobilePay: 0407600553
Tilinumero: FI08 5780 4120 1096 13
Saaja: Keskusta Klaukkala ry.
Laita viestikenttään ”eduskuntavaalit”.
Noudatamme voimassaolevaa vaalirahoituslakia.
50€
Sosiaalinen media on tätä päivää ja se on hyvä tapa levittää tietoa teemoistani ja kampanjastani.
Ajatukseni esimerkiksi lapsen oikeuksien ja perheiden hyvinvoinnin puolustamisesta on helppo jakaa somessa. 50.llä eurolla saan mainontaa viikoksi.
100€
Ulkomainonta on edullinen ja näkyvä tapa kertoa, mitä Kolmonen edustaa ja edistää.
Ihmisoikeudet ja tasa-arvo on jakamaton oikeus kaikille ihmisille. 100:lla eurolla saan yhden ulkomainoksen kuukaudeksi.
300€
Lehtimainonta on kallista, mutta mainos huomataan helposti. Lehtimainoksilla saamme näkyvyyttä teemoilleni, tapahtumille ja tehdään ehdokasta tunnetuksi. Omavaraisuus tuo työllisyyttä, toimeentuloa ja turvaa suomalaisille – hyvä näitä on myös mainostaa!. 300 eurolla saan yhden pienen lehti-ilmoituksen sanomalehteen.
TULE MUKAAN tai tilaa uutiskirje!
Haluatko kuulla ajatuksistani tai tulla mukaan tekemään muutosta? Olet lämpimästi tervetullut vaikuttamaan. Voit tehdä juuri sen verran kuin haluat tai kertoa vain ideasi.
Syötä sähköpostiosoitteesi ja olet mukana!
Processing…
Hienoa! Olet nyt postituslistalla!
Oho! Joku virhe tuli.. lataa sivu uudelleen ja koita uudestaan.
Petri Kolmonen 