YK lapsen oikeuksien juridinen sopimus ratifioitiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Edelleen Suomi saa moitteita YK lapsen oikeuksien komitealta, kun lapsen oikeuksien sopimusta ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön. Omassa kansalaisaloitteessani esitin, että lapsen etu tulisi määritellä lain asetuksiin. Lapsiasiavaltuutettu esitti, että lapsen etu tulisi määritellä perustuslakiin. Kuten OTT Anja Hannuniemi on omassa tutkimuksessa todennut niin lapsioikeus on aivan sekaisin. Lapsen etua käytetään mielivaltaisesti ja sidoksissa täysin siihen henkilöön, jolta asiaa kysytään. Kuten omassa Pohjoismaisessa kyselyssämme johon tuli 3500 vastausta selvisi, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista siten, että 81% vastanneista oli menettänyt joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin.
Euroopan neuvosto jo vuonna 2015 suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen edistämistä sekä isien parempaa huomioimista kuultuaan laajasti asiantuntijoita. Kuten laajatutkimus ja kokemukset maista, joissa on lähtökohtainne vuoroasumislaki sekä lasten, että perheiden hyvinvointi on kohonnut merkittävästi ja huoltoriitojen määrä on vähentynyt. Kentuckyssa lakimuutos valittiin vuoden parhaaksi, johon on kaikki osapuolet myös viranomaiset tyytyväisiä.
Tasa-arvoinen vanhemmuus kannustaa myös isiä hankkimaan lapsia, joten tällä on myös vaikutusta syntyvyyteen. Poikien oppimisvaikeuksiin on ajoissa puututtava (OECD suurin oppimisero tyttöjen ja poikien välillä). Tutkimuksesta tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle. Muutenkin miesten hyvinvointiin kannattaa panostaa, että syntyvyys nousisi historiallisen alhaisesta lukemasta.
Suomessa elää 100.000 lasta ilman isäänsä. Tiedämme isättömyyden vaikutukset lapseen olevan dramaattiset.
Perhe on lapsen peruskallio, joka suojaa ympärillä vellovilta kriiseiltä ja uhilta.
Kansalliseen lapsen oikeuksien viestintäverkostoon on uutena jäsenenä tullut mukaan Lasten oikeudet ry. Lasten oikeudet yhdistys edistää erityisesti lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen käsittelee kirjoituksessaan lapsen edun toteutumista vanhempien erotilanteissa.
Tulin juuri Oslosta, jossa järjestettiin kansainvälisenä miesten päivänä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Tasa-arvo ja vuoroasuminen -konferenssi. Yksi puhujista oli psykologian apulaisprofessori William Fabricius Arizonan yliopistosta, joka on tutkinut lapsen ja isän välisiä vuorovaikutussuhteita erityisesti eroperheissä. Fabricius avasi puheenvuorossaan sitä, että esimerkiksi avioeron jälkeisissä huoltajuusratkaisuissa lapsen etua on painotettava ensisijaisesti. Fabricius puhui muun muassa siitä, millaisia etuja lapselle on siitä, että hän voi asua tasapuolisesti molempien vanhempiensa kanssa eron jälkeen.
Fabriciuksen mukaan lapselle tärkein kysymys on, välittävätkö äiti ja isä minusta. Lapsen silmissä välittämisestä voi kertoa esimerkiksi aika, jonka kumpikin vanhempi viettää hänen kanssaan. Molempien vanhempien mukana olo lapsen elämässä voi vaikuttaa myös lapsen emotionaaliseen turvallisuuden kokemukseen. Epätasaisesti jakautuva aika vanhempien luona voi olla yksi stressiä aiheuttava tekijä. Pitkäaikainen voimakas stressi ylläpitää terveydelle haitallista kortisolitasoa, joka puolestaan voi aiheuttaa terveysongelmia myös aikuisiällä. Samanlaiseen johtopäätelmään molempien vanhempien merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ovat päätyneet myös tutkija Malin Bergström Karoliinisesta instituutista sekä professori Linda Nielsen omassa 40 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysissään.
Arizonassa on ollut vuoroasumislaki voimassa vuodesta 2013. Vuoroasumisesta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Toki edelleen perheet voivat tehdä omia sopimuksiaan, tai joskus olosuhteet ovat liian vaikeat vuoroasumiselle vaikkapa vanhempien kotien pitkien etäisyyksien vuoksi. Arizonassa lakimuutos valittiin parhaaksi lakimuutokseksi, josta on tullut kiitosta sekä perheiltä että myös viranomaisilta. Suomessa lakia lapsen huollosta ja tapaamisesta uudistettiin joulukuussa 2019, mutta pettymykseksemme vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehtoisena ratkaisuna lapsen asumisesta ja huoltomuodosta päätettäessä.
Mitä lapsen etu sitten on ja miten se tulisi määritellä? YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin nro 14 (pdf, lapsiasia.fi) lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen määritettäessä esimerkiksi lapsen asumiseen liittyviä asioita vanhempien erottua. Lapsen edun kannalta on merkityksellistä myös lapsen näkemyksen kuuleminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Vuonna 2011 komitea kehotti ”tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti”. (2011, Suositus 27.)
Lapsen etu tulisi systemaattisesti huomioida lainsäädännössä ja eri viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksissä nykyistä paremmin. Päätösten tulisi perustua aina lapsen etuun ja tuoda läpinäkyvästi esille, miten lapsen etua on arvioitu. Tämä on myös kansallisen lapsistrategian yksi strategisista linjauksista. Lasten oikeudet ry ajaa parhaillaan kansalaisaloitteen keinoin lapsen edun vahvempaa kirjaamista lakiin. Aloitteeseen voi tutustua yhdistyksen verkkosivujen kautta: www.lastenoikeudet.fi.
Petri Kolmonen 