Lapsen etu ei ole mielipide kysymys

YK lapsen oikeuksien juridinen sopimus ratifioitiin Suomessa yli 30 vuotta sitten. Edelleen Suomi saa moitteita YK lapsen oikeuksien komitealta, kun lapsen oikeuksien sopimusta ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön. Omassa kansalaisaloitteessani esitin, että lapsen etu tulisi määritellä lain asetuksiin. Lapsiasiavaltuutettu esitti, että lapsen etu tulisi määritellä perustuslakiin. Kuten OTT Anja Hannuniemi on omassa tutkimuksessa todennut niin lapsioikeus on aivan sekaisin. Lapsen etua käytetään mielivaltaisesti ja sidoksissa täysin siihen henkilöön, jolta asiaa kysytään. Kuten omassa Pohjoismaisessa kyselyssämme johon tuli 3500 vastausta selvisi, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista Pohjoismaista siten, että 81% vastanneista oli menettänyt joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin. 

Euroopan neuvosto jo vuonna 2015 suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen edistämistä sekä isien parempaa huomioimista kuultuaan laajasti asiantuntijoita. Kuten laajatutkimus ja kokemukset maista, joissa on lähtökohtainne vuoroasumislaki sekä lasten, että perheiden hyvinvointi on kohonnut merkittävästi ja huoltoriitojen määrä on vähentynyt. Kentuckyssa lakimuutos valittiin vuoden parhaaksi, johon on kaikki osapuolet myös viranomaiset tyytyväisiä. 

Tasa-arvoinen vanhemmuus kannustaa myös isiä hankkimaan lapsia, joten tällä on myös vaikutusta syntyvyyteen. Poikien oppimisvaikeuksiin on ajoissa puututtava (OECD suurin oppimisero tyttöjen ja poikien välillä). Tutkimuksesta tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle. Muutenkin miesten hyvinvointiin kannattaa panostaa, että syntyvyys nousisi historiallisen alhaisesta lukemasta.

Suomessa elää 100.000 lasta ilman isäänsä. Tiedämme isättömyyden vaikutukset lapseen olevan dramaattiset. 

Perhe on lapsen peruskallio, joka suojaa ympärillä vellovilta kriiseiltä ja uhilta. 

Sisäinen turvallisuus

Jengirikollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia etenkin toisen polven maahanmuuttajissa. Suomesta on pyydetty konsultointi apua Englannista, jolla on varhaista kokemusta irlantilaisnuorista ja jengiytymisestä. 

Ruotsi käyttää kolme kertaa Suomea enemmän rahaa kotouttamiseen ja ruotsalaiset viranomaiset ovat varoittaneet toistuvasti vaarallisesta kehityksestä. Vielä Suomessa ei ole alueita, jotka on kokonaan rikollisjengien hallinnassa, mutta vaaditaan kovia toimia kehityksen pysäyttämiseksi. Tutkitusti tehokkain tapa vähentää rikollisuutta on nostaa kiinnijäämisen riskiä, joka tarkoittaa lisää poliiseja ja valvontaa. Koska on kyseessä vaarallinen ja nopeasti leviävä rikollisuudenlaji tulee myös rangaistuksia koventaa ja lainsäädäntöä muuttaa siten, että jengiin kuuluminenkin tulisi olla rangaistavaa. Poliisi tarvitsee myös lisää työkaluja tehdä vaikka henkilötarkastuksia tarvittaessa. Suomeen on perusteilla uusi poliisin yksikkö, mikä keskittyy erityisesti jengi- ja katuväkivaltaan. Tämä on oikea toimi. 

Presidentti Sauli Niinistö esitti 17.12.2022, että Suomen tulisi ottaa yhtä kovia otteita käyttöön ja tiukempaa lainsäädäntöä kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Kokoomus esitti omat toimenpiteensä 13.2.2023.

Olen itse ottanut asiaan kantaa jo 2.9.2019 ja kertonut, että kotoutuminen on onnistunutta vain, kun on työpaikka, riittävä suomen kielen osaaminen ja koulutus. Olen esittänyt, että humaanitaarista maahanmuuttoa tulisi kiristää ellei ylläolevat kriteerit täyty. Suomen tulisi ottaa mallia USA.sta ja Australiasta, jossa on käytössä valikoiva maahanmuutto. Suomeen ovat tervetulleita ensisijaisesti he, joilla on osaamista aloilla, joissa Suomessa on työvoimapula. Näiden alojen palkkaus tulisi olla enemmän, kuin 20.000 euroa vuodessa, jotta he eivät ole kuluerä veronmaksajille. 

Kansalaisuuskriteerejä on myös syytä tiukentaa. Maassaolo vaatimusta pidennettävä, henkilön on oltava nuhteeton, hallita Suomen kieli, oltava riittävästi osaamista laista ja kulttuurista sekä henkilöllä on näyttöä työssäkäynnistä. Ihmisen tulee pystyä elättämään itsensä ja perheensä.