Onko Sote uudistus ennenkaikkea hallinnon- vai palvelujen uudistus?

Sote uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut, jotta hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat sekä työvoiman saatavuus turvattaisiin. Tavoitteet ovat hyvät, mutta haasteelliset väestön ikääntyessä, kustannusten kasvaessa ja työvoiman saatavuuden ongelmien vuoksi. Tavoitteena tulisi olla 3 mrd säästöt vuoteen 2030 mennessä. Muutoksen keskellä johtajuus nousee keskiöön. Onnistummeko ajamaan sote uudistuksen läpi niin, että henkilöstön työmäärä ei kasva liian suureksi, hyvinvoinnista pidetään huolta ja työntekijät saavat keskittyä ydintehtäviinsä. Tällä hetkellä henkilöstön jaksaminen on koetuksella ja vaihtuvuus korkea. Uudistuksen keskellä tulisi samaan aikaan tehdä toimia, jotka tekisivät keusotesta houkuttelevan työnantajan. Henkilöstökyselyjen tuloksia tulee tarkkaan seurata ja toimia ennakoivasti. Uusien työntekijöiden palkkaamista tärkeämpää on pitää huolta nykyisistä työntekijöistä.

Erikoishoidon ja hallinnon alueellinen keskittäminen on perusteltua kustannussyistä, mutta asukkaat edelleenkin tarvitsevat monipuolisesti saavutettavia paikallisia palveluja joiden kysyntä on kasvava. Valinnanvapauslaki laajentaa edelleen palveluvalikoimaa. Minulle Sote uudistus on silti enemmän hallinnon uudistus, jossa vastataan asukkaiden palvelutarpeeseen palveluvalikoimaa kasvattamalla, kun palvelut ovat ylikunnallisia ja järjestettävät palvelut tavoittavat enemmän asukkaita . Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa painotetaan moniammatillista- ja ennaltaehkäisevää työtä. Nämä ovat hyviä tavoitteita ja palveluverkkoa tulee uudistaa sen mukaisesti. Näitä on vaikkapa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman mukaisesti yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettavat OT keskukset, jotka antaisivat erityistukea hyvinvointialueille.

Osa asukkaista on tällä hetkellä tyytymättömiä palvelujen saatavuuteen, toimivuuteen ja laatuun. Palvelujenhan ei tulisi heikentyä uudistuksessa vaan pikemminkin parantua. Yhdenvertaisuuteen ei pidä pyrkiä kaventamalla palveluja heiltä, jotka ovat tottuneet parempiin palveluihin. Sote uudistus on valtava hanke, jota voi verrata suurten yritysten fuusioihin joka on aikaa vievää. Olemme etumatkalla uudistuksessa muihin alueisiin verrattuna, mutta olemmeko riittävän kärsivällisiä ja missä menee uudistuksen takaraja. Nämä ovat ymmärrettäviä kysymyksiä ja omalta osaltani olen valmis toimiin jotka nopeuttavat uudistuksen läpivientiä.        

Petri Kolmonen

KeuSote valtuutettu

Nurmijärven uutiset 13.11.2021

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4365482

Sote uudistuksen ICT milljardeista

KeuSoten edellinen valtuusto päätti että yhdysvaltalaista asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia ei valita ICT ratkaisuksi. Tämä on ollut viisas ratkaisu, mutta silti Apotti on edelleenkin vaihtoehtona nyt aloittaneella uudelle valtuustolle. Suomessa Apottia on kehitetty vastaamaan suomalaisia vaatimuksia jo 9 vuotta ja kustannukset ovat nousseet 350 miljoonasta 774 miljoonaan. Investoinneista huolimatta järjestelmässä on edelleen merkittäviä puutteita liittyen käytettävyyteen ja jopa potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan. Mielestäni tämä ei ole yllättävää, kun järjestelmä on alunperin kehitetty yhdysvaltalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.

Suomi on ylpeä korkeasta ICT osaamisesta, joten olisi perusteltua investoida kotimaisiin vaihtoehtoihin ja kotimaiseen työvoimaan. Järjestelmää voi pitää niin kriittisenä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, että on myös perusteltua sijoittaa omavaraisuuteen, osaamisen- ja jatkuvuuden kehittämiseen. Meiltä löytyy myös valmiita kotimaisia ratkaisuja, kuten Esko systems joten kehitystyötä ei tarvitse aloittaa alusta. Koska on kyseessä niin merkittävä hankinta kustannukseltaan, että kriittisyydeltään tulisi hankinnassa käyttää laajaa moniammatillista osaamista, jossa mukana tietojärjestelmäasiantuntijoita, lakimiehiä, että loppukäyttäjiä.

Koska oma taustani on tietojärjestelmäpalveluiden kehitystyöstä myös terveyssektorilla niin tiedän mitä suurten hankkeiden läpivienti vaatii. Minulle on perusteltu, että kehityshanke ei voi olla valtakunnallinen, koska mukana on liian paljon työntekijöitä ja toimijoita. Ihmettelen saamaani vastausta, koska hanketta voitaisiin kehittää vaikkapa Safe mallin mukaisesti, jota mm. Nokia käyttää. Puhutaan arvontuottamisesta “kehitysjunissa” ja junia voi olla useita. Menemättä kuitenkaan tähän väittelyyn näkisin, että rakentamalla kotimaisen ratkaisun päälle saisimme kustannussäästöä, sijoittaisimme suomalaiseen työhön, lisäisi omavaraisuuttamme ja -kotimaista osaamista.

Petri Kolmonen

KeuSote valtuutettu   

Keski-Uusimaa 10.11.2021 – Sote-uudistuksen ict-miljardeista

https://www.keski-uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/4361323

Olen Keskustan aluevaaliehdokkaana Keski-uusimaalla

Olen Keskustan aluevaaliehdokkaana Keski-uusimaalla. Valtuustoon valitaan 69 valtuutettua. Minua voi äänestää Nurmijärveläiset, Hyvinkääläiset, Järvenpääläiset, Mäntsäläiset, Pornaisista ja Tuusulaiset.

Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.

Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: 11.1.2022 klo 16

Ennakkoäänestys kotimaassa: 12. – 18.1.2022

Ennakkoäänestys ulkomailla: 12. – 15.1.2022

Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset: 26.1.2022

Valtuustot aloittavat työnsä: 1.3.2022.

Olen tällä hetkellä Keski-uudenmaan Sote valtuutettu, joten olen päässyt tutustumaan alueen asioihin jo ennakkoon. Minulle myös perhe- ja sosiaalipalvelut ovat tulleet tutuksi Lasten oikeudet ry puheenjohtajana, jonka johdosta olen jo ehtinyt jättämään ensimmäisen aloitteeni. http://www.lastenoikeudet.fi/lastensuojelun-on-puututtava…/

Minulle tärkeitä asioita ovat;

Palvelujen turvaaminen ja saavutettavuus

Henkilöstön hyvinvointi ja keskittyminen hoitotyöhön

Hallinnon ja tehtävien karsiminen

Johtajuuden kehittäminen

Inhimilliset ja asiakaslähtöiset perhe- ja ikääntyneiden palvelut

Ajatuksiani voi käydä lukemassa blogistani. www.petrikolmonen.com

https://www.keski-uusimaa.fi/paikalliset/4351249…

Moni ikääntynyt jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle

Inkeri asuu yksin kotonaan, kun hänen miehensä Veikko kuoli 5 vuotta sitten. Inkeri vietti 80-vuotissyntymäpäiväänsä yksin, kun hänen lapsensa muuttivat toiselle paikkakunnalle eivätkä olisi kiireiden vuoksi päässetkään paikalle. Inkerillä on kotona iso näyttö johon tulee ohjeita keskusviranomaiselta. Ranteessaan hänellä on älyranneke joka välittää jatkuvasti tietoa terveydentilasta keskusviranomaiselle mahdollisten häiriöiden ja hälytysten varalta. Inkerin elämää seurataan kameravalvonnalla ympärivuorokautisesti. Inkerin lääkkeet sekä ruoka toimitetaan dronella suoraan hänen kotiinsa. Inkerillä on vaikeuksia selviytyä yksin kotona arkiaskareista, jonka vuoksi hänen kotinsa on varustettu apuvälineillä arjessa selviytymiseen. Päivät kuluvat toivoen, että saisi vieraita ja mahdollisuuden keskustella kasvotusten ihmisten kanssa.

Tarina voisi olla kuvaus Orwellin dystooppisesta yhteiskunnasta, mutta se on todellisuutta jo lähitulevaisuudessa, jos näin päätämme. Älyteknologiaratkaisujen uskotaan mahdollistavan ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollisimman pitkään. Näiden tavoitteiden toteutumista seurataan aktiivisesti myös Keski-Uudellamaalla. Elämme murroksen keskellä, joka vääjäämättä tarkoittaa sitä, että moni ikääntynyt jää digitaalisten palveluiden ulkopuolelle, koska heillä ei ole tarvittavaa tietoteknistä osaamista, laitteita tai tukea. Nykyisessä palveluverkossa on väliinputoajina ne ikääntyneet ihmiset jotka toivoisivat, että saisivat asua lähellä muita ihmisiä ja palveluja.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy maaliskuussa 2020 tehty selvitys “Ikääntyneiden välimuotoisen asumisen tilanne ja tulevaisuuden tarpeet”, jossa on haettu mallia Ruotsista. Selvityksessä välimuotoisella asumisella tarkoitetaan sellaista ikäspesifiä asumista, joka sijoittuu itsenäisen tavallisen asumisen sekä tehostetun palveluasumisen väliin. Selvityksessä kerrotaan “Näissä asumisratkaisuissa asuminen ja palvelut ovat erillään, asuminen perustuu vuokrasuhteeseen tai asunto on omistus- tai asumisoikeusasunto. Ikääntynyt asukas ratkaisee, mitä palveluja hän käyttää tai hänellä on palvelusuunnitelma kotipalvelujen osalta. Näitä asumisratkaisuja ovat mm. senioritalot, ikääntyneiden vuokratalot, yhteisölliset asumiskohteet ja tavallinen palveluasuminen. Yhteistä tekijöitä näille ovat tilojen esteettömyys, yhteisölliset tilat ja yhteinen toiminta sekä sijainti palvelujen lähellä”.

Oleellisinta on, että palvelunkäyttäjiä ja heidän tarpeitaan huomioidaan asiakastyytyväisyyden takaamiseksi. Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut, jotta hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat sekä työvoiman saatavuus turvattaisiin.

Tämä on tulkittu niin, että palveluja tulisi keskittää, joka on johtanut päivätoiminnan ja palvelujen heikentymiseen ja kuljetuskustannusten kasvuun. Hallinnon ja erikoishoidon keskittäminen on järkevää, muiden palvelujen ei.

Sote-uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut.

Nurmijärven uutiset 21.10.2021

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4336443