Byrokratian purkutalkoita tarvitaan – pitäisi aloittaa tasa-arvovaltuutetun toimistosta
Tasa-arvotyön heikot tulokset näkyvät tyttöjen ja poikien oppimiseroissa, miesten yliedustuksena asunnottomien ja itsemurhan tehneiden joukossa sekä vain miehiä koskevassa asevelvollisuudessa.
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden korkeimmat (57,1 prosenttia) ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat. Samaan aikaan velkaantuminen ja ihmisten tyytymättömyys hallintoon kasvaa.
Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Suomessa on puhuttu aika-ajoin normien ja sääntelyjen purkamisesta, mutta tämä on lukujen valossa riittämätöntä ja kestämätöntä. Suomeen on perustettu uusia yksiköitä, joiden lisäarvo kansalaisille on jäänyt olemattomaksi.
Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa on pakko alkaa priorisoida yhteiskunnan palveluja. Palvelurakenteen ohjaavina tekijöinä tulee olla palveluiden, jotka tuottavat kansalaisille laaja-alaisesti lisäarvoa.
Euroopan komissio on antanut Suomelle moitteita liian alhaisesta perusturvasta. Sosiaaliturvauudistukseen on saatava vauhtia ja hoitojonoja on purettava, jotta ihmiset pysyvät toimintakykyisinä. Koulutuksesta, järjestyksestä, puolustuksesta tai elinkeinon edistämisestä ei tule leikata, koska nämä kuuluvat tärkeisiin peruspalveluihin.
Ihmisten hyvinvointi rakentuu vapaudelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, oikeudenmukaisuudelle, arjen sujumiselle, taloudelle ja läheisille ihmissuhteille. Ei viranomaisten ohjaukselle tai kansalaisten oikeuksien rajoittamiselle. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita yhtä paljon kuin muut pohjoismaat yhteensä.
Suomessa tulee lakkauttaa yksiköt, jotka eivät tuota lisäarvoa. Tällaisia ovat muun muassa STM:n tasa-arvoyksikkö, THL:n tasa-arvotiedon keskus, TANE ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Tulokset ovat heikkoja; tyttöjen ja poikien oppimiserot ovat suurimmat (OECD), asunnottomista ja itsemurhan tehneistä valtaosa on miehiä, asevelvollisuus koskee vain miehiä ja isiä syrjitään lasten huoltajuudessa.
Yle.n sekä kehitysyhteistyön rahoitusta on leikattava.
Viron valtakunnallisen viestintäyhtiön Eesti Rahvusringhääling (ERR), joka on suomalaisen YLEn vastine Virossa budjetti on yksi Euroopan pienimmistä 42 miljoonaa euroa. Tämä maksaa vain 4,5€ vuodessa kansalaista kohden, kun samaan aikaan ERR pidetään yhtenä luotettavimmista tiedonlähteistä Euroopassa (74% pitää luotettavana). ERR.llä on kolme tv-kanavaa, viisi radiokanavaa, neljä uutisportaalia netissä.
YLE paisunut budjetti on nyt yli 500 miljoonaa euroa. Pitääkö tästä päätellä, että tiedon luotettavuus kärsii, kun rahaa on muuhunkin, kuin uutisten välittämiseen.
Kehitysyhteistyön rahoitusta on leikattava ja priorisoitava menoja ennenkaikkea koulutukseen. Vanha sanonta on edelleen sopiva “Jos annat ihmiselle kalan on vatsa päivän täynnä, mutta, jos opetat kalastamaan niin vatsa on aina täynnä”.
Tarvitaan poliittista tahtoa ja uskallusta priorisoida valtion menoja vastaamaan ihmisten arkisiin tarpeisiin.
Petri Kolmonen 