”Lapsiperheiden riitaisten erojen pitäisi olla yhteiskunnan asia”

Isät eivät pidä huoltajasopimuksia aina lapsen edun mukaisina. Tutkimuksetkin osoittavat, että viranomaistahot suosivat äitejä huoltajuuspäätöksissä. Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen kertoo, että hän on itsekin käynyt läpi kovan avioeromankelin. Kolmosta syytettiin ”kaikesta mahdollisesta”, mutta omalla kohdallaan hän pystyi todistamaan väitteet vääriksi. Kolmosen mielestä oli raskasta todistaa yhteiskunnalle, että hän on hyvä isä.

–Käytännössä olin meillä se vanhempi, johon lapsi oli kiintynyt eniten ja joka vastasi kasvatustyöstä. Kun huoltajuusasioita käsiteltiin paikallisen sosiaalitoimiston kanssa, sanoo Kolmonen, että isänä häntä arvioitiin puolueellisesti. –Tietenkin tämä on paikkakuntakohtaista ja työntekijäkohtaista, mutta myös tutkimusten valossa viranomaiset kohtelevat isiä eri tavoin kuin äitejä.

KOLMONEN KOKI, että huonot asiat kirjattiin hänen kohdallaan herkemmin papereihin kuin äidin kohdalla. Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutussuhteen laatu kirjattiin virheellisesti olosuhdeselvitykseen, mutta se korjattiin uudella arviolla, vaikkakaan hovioikeus ei tätä huomioinut omassa ratkaisussaan. Tutkimustulokset viittaavatkin, että asiakirjoihin tehdään paljon oikaisuja jälkikäteen isien kohdalla.

Kolmonen itse kantoi lapsen kasvatuksesta päävastuuta, mutta tieto saatiin korjattua sosiaalitoimiston papereihin myöhemmin. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia isistä saa käräjäoikeuden ensipäätöksissä huoltajuuden, mutta kun tehdään uusintakäsittely, huoltajuusprosentti nousee isien kohdalla 27 prosenttiin. Kolmonen sanoo, että jo luvut kertovat, että äitejä suositaan.

–Mari Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

KOLMONEN PITÄÄ lukuja tarpeettoman huonoina, ja ne kertovat nykyisestä tilanteesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että isän roolissa on tapahtunut erityisesti tämän vuosituhannen puolella iso muutos.

– Ennen ajateltiin isää elättäjänä ja äitiä kasvattajana, kun nyt molemmat jakavat näitä rooleja. Silti tuntuu, että sosiaalitoimistossa ei ole päästetty näistä rooleista vielä täysin irti.

Kolmosen mielestä ongelma on siinä, että laki hakee voittajaa, ja häviäjä jää maksumieheksi.

–Huoltajapäätös tehdään nykyisin kriisin keskellä, onko se edes hyvä hetki päättää lapsen koko elämästä?

ISÄT LASTEN asialla ry sai viime vuonna lähes 700 puhelua, määrä tuplaantui vuodessa. Koska yhdistyksen näkyvyyteen ei ole panostettu aikaisempaa enempää, epäilee Kolmonen, että todellisia ongelmia on enemmän. Yksi syy puhelumäärän kasvuun saattaa olla Kolmosen mukaan, että isät ovat paremmin tietoisia mahdollisuudesta osallistua lasten elämään eron jälkeen, kun aiheesta on keskusteltu enemmän mediassa.

–Eron tullessa tai uhatessa isät eivät usko, että viranomaiset noudattavat perustuslain yhdenvertaisuuspykälää 6. Isät tietävät olevansa heikommassa asemassa viranomaisten edessä. Kriisissä on kuultu puolisolta uhkailuja, että viedään lapset toiselle puolelle Suomea tai sanotaan, että et näe heitä koskaan. Osa isistä kokee vieraannuttamista ja perättömiä väitteitä. Kolmonen harmittelee, että tällaisen ison kriisin keskellä ei vieraannuttamistilanteessa ole saatavilla systemaattista palvelua. Hän muistuttaa, että erotukipalveluita käyttävät ne vanhemmat, jotka jo lähtökohtaisesti haluavat sopimukseen.

–Täytyy muistaa, että on paljon vanhempia, jotka ajattelevat lapsen etua. Toisaalta on myös niitä tapauksia, joissa toinen vanhemmista vieraannuttaa lasta, vaikka se on vakavaa henkistä väkivaltaa. Niitä osapuolia ei nykyisessä järjestelmässä saada sovittelun piiriin, jotka eivät halua sovitella.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, kun yhteydenpito lapseen on estynyt ja vaikeutunut.

Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia lapsista vieraantuu toisesta vanhemmasta. Luku nousee 37 prosenttiin, kun lähivanhemmalle tulee uusi kumppani. Lähivanhemmalla on Kolmosen mielestä paljon valtaa, jos hän haluaa käyttää sitä väärin.

–Tämän ei pitäisi olla edes sukupuoliasia, on paljon äitejä, jotka kertovat samaa ja joilla on samanlainen hätä. Tosiasia kuitenkin on, että edelleen isät kärsivät eniten lapsesta vieraantumisesta.

KOLMOSEN KOKEMUKSEN mukaan kriisipuheluissa on nähtävissä, että riitoihin erotilanteissa johtavat erilaiset arvot, erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta tai kulttuurierot.

–Eroa ei saisi edes myöntää ennen kuin lapsiasiat on sovittu, se olisi lasten ja vanhempien etu, Kolmonen toivoo.

Riitaisat erot lapsiperheissä ovat Kolmosen mielestä myös yhteiskunnan asia: Köyhyys iskee pahiten yksinhuoltajien lapsiin. Erolapsilla on selvästi enemmän hyvinvoinnin ongelmia. Kun ydinperheiden lapsilla niitä on 12 prosenttia, erolapsilla niitä on 20-25 prosentilla lapsista.

– Huonosti hoidetuilla asioilla on kansantaloudellisestikin iso rooli.

ISÄT LASTEN asialla tarjoaa vertaistuki puhelinapua, sinne voi soittaa esimerkiksi aviokriisin keskellä. Yhdistys järjestää myös vertaistukitapaamisia ja avioerotukipalveluita. Kriisipuheluissa kuullaan paljon surullisia tarinoita. Hankalat tilanteet ovat johtaneet sairaslomille, varhaiseläkkeelle ja aiheuttaneet itsemurha-ajatuksia. Myös lapsille tämä ajanjakso voi olla raskas.

–Isät erittävät yhtä paljon oksitosiinia, rakkaushormoonia, kuin äiditkin, kun lapsi on heidän lähellään, Petri Kolmonen sanoo.

Uusi yhdistys lasten ja molempien vanhempien asialla

Petri Kolmonen on ollut mukana perustamassa uutta yhdistystä. Lasten Oikeudet Ry perustettiin viime vuoden itsenäisyyspäivänä ja tammikuussa oli ensimmäinen kokous. Yhdistykselle puuhataan kevääksi uusia sivuja ja asiasta tiedotetaan kevään mittaan enemmän.

–Tuore sukupuolineutraaliyhdistys haluaa äiditkin mukaan ajamaan lastenoikeuksia, kertoo Petri Kolmonen yhdistyksen taustoista.

Vuoroasumisen järjestelyt nytkähtämässä eteenpäin

Laki ei tunne Suomessa vuoroasumista, vaikka vuoroasuminen on yleistynyt. Esimerkiksi Tanskassa lapsella voi olla kaksi rekisteröityä ja tuettua osoitetta. Tanskassa uusi laki tulee voimaan 1.4.2019. Sen myötä lapsi voi olla kirjoilla kahdessa kodissa, jolloin sosiaalietuudet jaetaan. Lain myötä kaikki yhteiskunnalliset lapsiasioita hoitavat toimijat, myös sosiaalityöntekijät ja tuomarit, lähetetään täydennyskoulutukseen.

Ruotsissakin eroperheen lapsen kohdalla vuoroasumista pidetään hyvinvoinnin kannalta parhaana järjestelynä.

Uudessa lapsenhuolto ja tapaamisoikeuslaki esityksessä vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehto-

na, vaikka se on Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan laajan tutkimustiedon mukaisesti ylivertaisin järjestely ydinperheen jälkeen.

SUOMESSA PERHE- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työryhmä esitti viime vuonna uudistuksia käytäntöihin, työryhmä muun muassa kannatti, että vuoroasumisesta tulisi väestötietojärjestelmään merkintä. Saarikon työryhmä uudistaisi myös yleisen asumistuen käsitettä, jotta lapsi voitaisiin katsoa pysyvästi asuvaksi kahdessa asunnossa. Samoin uudistuksia tehtäisiin elatustukilakiin, sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen rakenteisiin, jotta niitä voidaan tarvittaessa maksaa molempiin koteihin.

Työryhmän esityksistä etenee parhaillaan valtioneuvoston selvityshanke (VN-TEAS) lasten vuoroasumisen nykytilasta sekä vuoroasumisen vaikutuksista palvelu- ja etuusjärjestelmään. Menossa on hankesopimuksen tarkennukset hanketoteuttajan kanssa.

–Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä lainsäädäntöuudistus (OM) on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Siinä säädettäisiin lapsen asuinpaikan uudenlaisesta kirjaamisesta väestötietojärjestelmään vuoroasumistilanteessa, josta vanhemmat ovat tehneet sopimuksen, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosasto Lapset ja nuoret –tulosryhmän johtaja Kari Ilmonen.

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että vuoroasumisen pitäisi olla lähtökohtainen asumisjärjestelynä erotilanteessa.

–Tällä voitaisiin taata ennen kaikkea lapselle oikeus viettää aikaa tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa. Tutkimustiedon mukaan lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkein yksittäinen tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde, Petri Kolmonen sanoo.

Lähde:

Terveys ja Talous lehti – 26.2.2019

https://mediasepat.fi/Tt012019/#/article/6/page/1-1

Kuka pelastaisi lapset narsistiselta vanhemmalta?

Vakavia narsistisia oireita on noin kahdella prosentilla ihmisistä. Erilaisia persoonallisuushäiriöitä on arvioitu olevan noin 5—15 prosentilla väestöstä. Ottaen huomioon persoonallisuushäiriöisten yleisyyden, on tarpeellista, että vanhempia ja vanhemmuutta arvioidaan systemaattisesti eron tullessa. Arvion tulisi tehdä puolueeton asiantuntija kuten psykiatri.

Ilman asiantuntevaa arviota iso osa lapsista päätyy narsistiselle tai persoonallisuushäiriöiselle vanhemmalle, joka altistaa lapsen psykososiaalisille ongelmille sekä psykiatrisille sairauksille myöhemmin elämässä.

Vanhemmuuden arviointi ei tule olla vapaaehtoista, kun on kyseessä lapsen etu.

Tarina A.

Äiti sai yksinhuoltajuuden käräjäoikeuden päätöksellä, koska isä oli lyönyt äitiä ja isä sai tuomion pahoinpitelystä. Isä valitti, että äiti ärsytti ja provosoi häntä päivittäin kunnes hänellä meni hermot.  Isän valituksista johtuen sosiaalityöntekijät määräsivät sekä äidin, että isän eri psykiatrien arviointeihin. Lopputuloksena todettiin, että isällä on lievää autismia ja äiti on vahvasti narsistinen. Asiaa käsiteltiin uudelleen käräjäoikeudessa, jossa tuomari siirsi yksinhuoltajuuden isälle johtuen äidin narsismista vaikka isällä oli tuomio väkivallasta.

Tarina B.

Äidillä oli vahvat narsistiset piirteet, mutta sitä ei huomattu viranomaisten toimesta. Äiti syytti isää väkivallasta, epävakaasta persoonasta, alkoholismista sekä siitä, että hän ei saanut ruokaa ja joutui istumaan sekä nukkumaan lattialla. Äiti ei tyytynyt mustamaalaamaan isää pelkästään viranomaisille vaan myös isän lähipiirille, sukulaisille sekä työntekijöille. Myöhemmin äiti tunnusti valehdelleensa lastenvalvojalle väkivallasta. Äiti tunnusti julkisesti myös valehdelleensa siitä ettei saanut ruokaa.  Isä kykeni todistamaan alkoholismin sekä epävakaan persoonan valheiksi lääkärintodistuksella.

Isä kuitenkin syyllistyi kritisoimaan äidin käytöstä viranomaisille liittyen äidin valehteluun sekä äidin tekemään lapsikaappaukseen. Äiti kieltäytyi kaikista lisäselvityksistä, kuten vuorovaikutusarviosta eikä halunnut osallistua sovitteluun.  Tuomari totesi päätöksessään isän olevan negatiivinen äitiä kohtaan, koska hän oli kritisoinut äitiä. Tuomari jätti kuitenkin kokonaan huomioimatta äidin suorittaman mustamaalaamisen eri viranomaisille ja eri henkilöille sekä lapsikaappauksen vaikka isä todettiin sovittelevaksi sekä paremmin soveltuvaksi tukemaan lasta kasvatuksessa. Isän vuorovaikutus lapsen kanssa todettiin myöhemmin erityisen läheiseksi ja äidin ja lapsen vuorovaikutus etäiseksi.

Näiden kahden tarinan välillä on yksi oleellinen ero. Tarina A päättyi onnellisesti, koska vanhempia arvioitiin psykiatrin toimesta. Tarina B päättyi huonosti ja lapsi asuu narsistisen vanhemman luona jolla on heikommat edellytykset toimia kasvattajana. Tämä siksi koska psykiatri ei arvioinut vanhempia.

Tuomarin päätös Tarina B:ssä on täysin järjen vastainen.

Siviilioikeuden emeritus professori Erkki Aurejärvi Helsingin Yliopistosta on kirjoittanut, että tuomarit jotka tekevät päätöksiä arkijärjen vastaisesti tulisi tuomita virka-aseman väärinkäytöstä. Tuomio voi olla vakavissa virkarikkomuksissa  4 kuukautta—2 vuotta vuotta vankeutta. Aurejärvi myös totesi, että hovioikeus on yhtä pelleilyä. Väitettä tukee se tosiasia, että Helsingin hovioikeudessa on vain yksi tai kaksi käräjäoikeuden päätöstä vuodessa, jossa asumisratkaisu muutetaan isän hyväksi.

Narsistisia oireita:

  • Yritys jatkuvasti todistaa, että on muita parempi: muiden väheksyminen
  • Taipumus ymmärtää väärin muita ihmisiä ja ylireagoida heidän tekemisiinsä
  • Äärimmäinen itsekeskeisyys
  • Empatian puute
  • Muiden väheksyminen ja nöyryyttäminen
  • Hierarkkinen ajattelutapa
  • Omaa vain yhden perspektiivin asioihin
  • Tuntee herkästi, että häntä kohdellaan loukataan tai kohdellaan väärin
  • Vihan ilmaukset voivat saada valtavat mittasuhteet
  • Julma kielenkäyttö
  • Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä

OTT Anja Hannuniemi on omassa väitöskirjatutkimuksessaan (103 tapausta) todennut, että iso osa lapsista päätyy väärälle vanhemmalle, koska tuomareilta puuttuu psykologinen osaaminen arvioida lapsen etua. Samasta ilmiöstä kertoo myös isien suuri voittoprosentti käräjäoikeuden jatkokäsittelyissä tai se, että jopa 25 prosenttia riitaisten vanhempien lapsista oikeuden päätöksen jälkeen tulee huostanotetuksi. Lapset yleisesti otetaan pois vanhemmalta joka on käyttäytynyt huonosti toista vanhempaa ja lasta kohtaan (esimerkiksi vieraannuttaminen). Vieraannuttajista on arvioitu, että heillä noin jopa 60 prosentilla ilmenee jonkinasteisia persoonallisuushäiriöitä.

On käsittämätöntä välinpitämättömyyttä jättää selvittämättä asiat perusteellisesti, koska kyseessä on lapsen elämä!

Eduskuntavaaliehdokas pyytää rahaa Lasten oikeudet ry:n kautta – näin kommentoivat laillisuusvalvojat: ”Innovatiivista

Vastine kirjoitukseen julkaistu 31.1.2019

Minulle jäi epäselväksi kirjoituksen tarkoitus joka on julkaistu ainakin kuudessa (6) eri lehdessä. Kuulemani mukaan asiaa on myös käsitelty radiokanavilla, joten katsoin tarpeelliseksi avata asiaa. Kirjoituksesta selviää, että olen lapsiasia-aktiivi ja Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja. Päädyin uuden tukiyhdistyksen nimeen Lasten oikeudet ry kahdesta syystä. Ensinnäkin lasten oikeudet on pääteemani eduskuntavaalikampanjassani ja toiseksi näen sukupuolineutraalin yhdistyksen tarpeellisena. Lasten oikeudet ry ajaa ennen kaikkea lasten oikeutta molempiin vanhempiin sekä lapselle läheisiin ihmisiin. Tulee muistaa, että erotilanteessa lapsi voi menettää pahimmillaan kokonaan toisen vanhemman sekä hänen sukulaisensa, ja jos niin käy, se ei ole lapsen etu. Lapsen etu tulee paremmin määritellä, mutta myöskin lapsen edun vastaisuudet.

Pyrin kaikessa toiminnassani avoimuuteen ja rehellisyyteen. Lasten oikeudet ry:n Facebook-sivulla vierailija näkee ensimmäisenä yhdistyksen säännöt sekä tiedon, että kyseessä on tukiyhdistys 1.5.2019 saakka. Tämän jälkeen yhdistys jatkaa toimintaansa tavoitteidensa mukaisesti. Sivuilla on nyt noin 1000 tykkääjää. Yksikään heistä ei ole poistunut sivulta, kun julkaisin tiedon lehtikirjoituksesta. Se on vahva osoitus siitä, että ihmiset ovat olleet hyvin tietoisia yhdistyksen tarkoituksesta. Minua on syytetty siitä, että teen kovasti töitä lasten oikeuksien eteen vain ehdokkuuteni vuoksi. Tämä ei pidä paikkansa. Minulla on omia henkilökohtaisia huonoja kokemuksia lapsiasioiden hoidosta. Olen ollut lapsiasia-aktiivi jo ennen kuin lähdin mukaan Nurmijärven kunnallispolitiikkaan. Mielestäni lasten oikeuksia ei tällä hetkellä puolusteta riittävän ponnekkaasti eduskunnassa, ja tämä on ainoa syyni lähteä eduskuntavaaleihin ehdokkaana.

Hyvä, että Lasten oikeudet -yhdistyksen laillisuus tarkastettiin perusteellisesti ja siitä olen toimittajalle kiitollinen.

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/741625-eduskuntavaaliehdokas-pyytaa-rahaa-lasten-oikeudet-ryn-kautta-nain-kommentoivat

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry

Puheenjohtaja

Tarvitaanko Suomeen juhla sukupuolen mukaan kuten isänpäivä ja äitienpäivä?

 

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan tällä hetkellä isät kokevat, että isyyttä ei arvosteta samalla tavalla kuin äiteyttä.

– Molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä lapsille. Vanhemmuus on tärkeä tehtävä, jota yhteiskunnan tulee tukea tasavertaisesti. Tutkitusti vanhempien tasapuolinen läsnäolo edistää lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee psykososiaalisia ongelmia. Tämän päivän Suomessa lapsia ja lapsiperheitä ei tueta riittävästi. Onko mitään tärkeämpää tehtävää kuin hyvä vanhemmuus? Siksi on perusteltua, että vanhemmuutta arvostetaan ja tuetaan myös juhlimalla.

Myös Petri Kolmonen kannattaa isänpäivä saamista viralliseksi liputuspäiväksi.

Kaleva 11.11.2018

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/puheenaihe-tarvitaanko-suomeen-juhla-sukupuolen-mukaan-kuten-isanpaiva-ja-aitienpaiva/809956/

”Isät altavastaajina huoltajuuskiistoissa”

Matin ex-vaimo mustamaalasi häntä järjestelmällisesti voittaakseen huoltajuuskiistan.

Eräänä päivänä Matin (nimi muutettu) perheen postilaatikkoon kolahtaa kirje. Matti avaa sen ja kirjeessä kerrotaan, kuinka vaimo hakee avioliiton purkua ja miehelle välitöntä häätöä.
– Ennen tätä olimme puhuneet, että mennään sopuisasti yhdessä hoitamaan eropaperit. Mutta sitten sainkin huomata, että rouva latasikin yllättäen täyslaidallisen. Sen jälkeen vaimoni alkoi valheellisesti maalata minusta kuvaa väkivaltaisena ja alkoholisoituneena isänä; sekä viranomaisille että omille lapsilleni.
Vuosia Matti koki olleensa huoltajuuskiistassa altavastaajan asemassa, sillä ex-vaimo oli saanut puhuttua sosiaalitoimen puolelleen. Hän ottikin Kaupunkilehteen yhteyttä koska kokee, että edelleen huoltajuuskiistoissa viranomaisten sympatiat ovat helpommin äitien puolella.

Matin ex-vaimo haki perheen lapsille yksinhuoltajuutta, samoin miehelle lähestymiskieltoa.
– Jossain vaiheessa minua syytettiin siitä, että olisin rikkonut lähestymiskieltoa. Mutta kappas, kun asiaa lähdettiin selvittelemään, niin olinkin ”rikoksen” aikaan ollut Turkissa lomalla. Siitä alkoi senkertainen vyyhti purkautua.
Matti joutui myös tekemään lapsistaan lastensuojeluilmoituksia tuona aikana, kun he asuivat äidillään.
– Lapset saattoivat mennä pikkukengissä kouluun talvipakkasilla. Ja koulumenestys oli niin huonoa, että kävimme keskusteluja jo alakoulussa luokalleen jättämisestä.

Huoltajuusoikeudenkäynnissäkäräjäoikeus määräsikin lapset todisteiden valossa isälleen. Matin ex-vaimo valitti päätöksestä hovioikeuteen. Siitä huolimatta, että lasten tilanne alkoi kohentua isällä asuessa. Hovioikeus määräsi lapset äidilleen. Ei mennyt kauankaan, kun tilanne oli jälleen huonontunut. Alaikäiset lapset huostaanotettiin.
– Olivatko päätökset lasten edun mukaisia? Mielestäni eivät. Minua oli mustamaalattu todella järjestelmällisesti. Sen takia mielestäni minuun suhtauduttiin koko ajan varauksella, ja oli kova työ selitellä valheita auki.

Valtakunnallisen Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen tunnistaa tilanteen. Hän sanoo, että isät ovat edelleen monesti altavastaajan asemassa huoltajuuskiistoissa.
– Lapselle kuitenkin molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä, ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin: käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista.
Vaikka tämän jälkeen asia menisikin uusintakäsittelyyn, on se Kolmosen mukaan erittäin laiha lohtu.
– Henkinen kärsimys on kova isälle ja lapselle. Jos lapset määrätään ensin äidille ja vasta uusintakäsittelyssä todetaan, että isä olisikin ollut parempi huoltaja, on se kamalan turhauttavaa. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

Isät lasten asialla ry ylläpitää myös vertaistukipuhelinta STEA:n tukemana. Sinne soittavat Kolmosen mukaan etenkin isät erojen jälkeisissä tilanteissa.
– Meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka eron jälkeen lähivanhemmaksi määrätty yrittää vieraannuttaa toisen vanhemman, esimerkiksi mustamaalaamalla tätä lapsille. Tämä on lähivanhemmalta vakavaa henkistä väkivaltaa, kun hän pakottaa lapsen valitsemaan puolensa.
Kolmonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan vieraannutetut lapset voivat sanoa vihaavansa toista vanhempaansa.
– Lapsi ei yleensä lähtökohtaisesti tekisi näin. On tutkimuksia, joiden mukaan edes hyväksikäytetyt lapset eivät sano vihaavansa vanhempaansa.

Vuoroasumista toivotaan lähtökohdaksi lakiin

  • Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että lakiin tulisi kirjata vuoroasuminen lähtökohtaiseksi asumisjärjestelyksi eroperheen lapsille. Tästä poikettaisiin vain painavin perustein.
  • Kolmosen mukaan lapsen etu on maksimaalinen aika molempien vanhempien kanssa.
  • Kuopion lastenvalvojat kertovat vuoroasumisen lisääntyneen. Silti edelleen on yleistä, että tapaava vanhempi tapaa lapsiaan noin joka toinen viikonloppu. Ratkaisut ovat kuitenkin räätälöitävissä.
  • Kuopiossa lapsista, jotka asuivat vain yhden vanhemman kanssa, 86 prosenttia asui äidin kanssa (Tilastokeskus 2017)

 

https://www.kaupunkilehti.fi/isat-altavastaajina-huoltajuuskiistoissa/

 

 

Vanhempien yhdenvertaisuus tukee lasta ja vähentää riitaa huoltajuusasioissa

On erinomaista, että pitkittyneitä huoltoriitoja käsitellään julkisuudessa. Niihin joutuneet lapset ja vanhemmat kärsivät suuresti. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja tällaisiin riitoihin joutuneita lapsia ja vanhempia auttaa. Riitoja tulisi myös ehkäistä ennalta.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa esitettiin monia hyviä ajatuksia kuten, että vaikeiden huoltoriitojen ratkaisuun tulisi luoda niihin keskittyneet maakunnalliset yksiköt ja että lasta ei tulisi vastuuttaa päättämään asumisestaan itse.

Jutusta sai vaikutelman, että pitkän huoltoriidan takana olisi aina kaksi riitaisaa vanhempaa. Se on yleinen väärinkäsitys. Pitkän huoltoriidan kokiksi riittää yksi vanhempi, joka katsoo vain omaa etuaan ja samaistaa lapsen edun omaansa.

Vanhempi voi esimerkiksi pyrkiä vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmastaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on kuvannut vieraannuttamista massiiviseksi lapsen emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi.

Ehdotan, että tarkastellaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää molemmat vanhemmat elämässään?

Sellainen vahingoittaa lasta syvältä, ja sillä on pitkäaikaisia haitallisia seurauksia lapsen psyykelle ja muun muassa kyvylle muodostaa luottamuksellisia ihmissuhteita. Yhteiskunnan tulisi suojella lasta tällaiselta henkiseltä väkivallalta.

Jutussa epäiltiin asiantuntijalausuntojen merkitystä. Se on ikävää, koska ne sivuutetaan jo nyt liian helposti. Jos perheneuvolan tai sairaalan oikeuspsykiatrisen yksikön lausunto ei olisi merkityksellinen huoltajuudesta päätettäessä, niin mihin päätökset tulisi perustaa?

Toivon, että lukijat ymmärtävät kritiikin olevan paikallaan enemmänkin yksityiseltä sektorilta hankittujen arvioiden kohdalla.

Pitkittyneitä huoltoriitoja päiviteltäessä oikeuslaitoksen olisi syytä katsoa peiliin. Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Tosiasiallisesti vanhempia ohjataan moittimaan toisiaan.

Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään? Se säästäisi monta lasta ja vanhempaa pitkittyneen huoltoriidan kauheudelta.

Etelä-Suomen Sanomat 29.11.2018

https://www.ess.fi/Mielipide/art2502146

Suomen perusturva on riittämätön

Suomi on saanut toistuvaa kritiikkiä Euroopan neuvostolta riittämättömästä perusturvasta mm. työttömyysturvan osalta jo vuodesta 2012 käsittäen edellisen ja nykyisen hallituskauden. Suomi on kuitenkin ohittanut kritiikin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja oikeuksia kaikkien artikloiden osalta.

Tästä syystä johtuen tuntuu käsittämättömältä miten rahaa tuntuu riittävän kaikkeen muuhun, kuin todelliseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Otan tässä muutamia esimerkkejä joita olisi syytä tarkastella kriittisesti, koska ovat verorahalla tuotettuja palveluilta.

  • Aatteelliset yhdistykset kuten naisjärjestöt (miesjärjestöt eivät saa valtiontukea)
  • Koulujen järjestämä oman äidinkielen opetus (Espoossa n. 40 eri kielellä)
  • Maahanmuuttajien sosiaaliturva tulee olla samalla tasolla, kuin keskimäärin euroopassa joka onnistuu karsimalla kotoutumiseen käytettäviä menoja.
  • Kansalaisuuden kriteerejä on tiukennettava mm. siltä osin, että henkilön tulee itse pystyä todistettavasti huolehtimaan omasta toimeentulostaan.
  • Kehitysapurahaa on nostettava ja maahan omin toimin saapuneet on rinnastettava kiintiöpakolaisiksi
  • Julkisen toimintoja on tehostettava ja karsittava. Työtehtävien/ tittelien listaa on karsittava ja keskityttävä laadukkaaseen perusturvaan.

 

Asioita joihin tulisi perusturvan lisäksi panostaa.

  • Oikeusprosessin kestoa on lyhennettävä
  • Oikeusturva tulee olla saatavilla kaikille kansalaisilla tuloista riippumatta
  • Ennaltaehkäiseviin sekä varhaisiin palveluihin on panostettava
  • Viranomaisten koulutukseen sekä päätösten seurantaan on panostettava
  • Lapsiperheiden tukemiseen sekä lapsimyönteisen politiikan edistämiseen
  • Omaishoidon tukemiseen

 

Lähteet:

http://www.eapn.fi/euroopan-neuvostolta-toistuvasti-kritiikkia-suomen-perusturvan-liian-alhaisesta-tasosta/

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766087.html

 

 

 

 

 

 

Sukupuoli ei saa määrittää huoltajuutta

Tutkimuksen mukaan käräjäoikeuden ensipäätöksissä oikeus määrää vain 13 prosentissa lapsen asumaan isälleen.

Vaikkakin kaikki käsittelyt yhteen laskettuna isien voittoprosentti nousee 27 prosenttiin, niin isille merkityksellinen osuus on ensikäsittely. Se pätee hänen erotessaan ja joutuessaan riitelemään oikeuteen. On laiha lohtu, että äitejä suosivien päätösten osoittautuessa toimimattomiksi, oikeus taipuu äitejä vähemmän suosiviin ratkaisuihin, kun samasta lapsesta joudutaan päättämään uudestaan. Tällainen käytäntö on epäoikeudenmukainen, kallis ja erolapsia ja -vanhempia kuluttava.

On myös tarpeen huomioida, että muutosoikeudenkäynneissä isien voitto-osuutta nostaa se, että isä joutuu puolustamaan lasten asumista luonaan äitiä todennäköisemmin. Helsingin hovioikeus siirsi asumisen äidiltä isälle vain seitsemän kertaa vuosina 2003–2006.

Asumisen voitto-osuus 25,4 ei siis kerro siitä, että Helsingin hovioikeus muuttaisi ratkaisuja isien eduksi, vaan siitä, että isä säilyttää jo kerran oikeuden myöntämän asumisen.

Tasapuolisen luonaoloajan määrääminen on todellisuudessa hyvin harvinainen poikkeus.

Lakimme vanhakantaisuudesta kertoo, että se ei edes tunne vuoroasumista. Se on onneksi muuttumassa — osin Isät Lapsen Asialla -yhdistyksemme tekemän työn johdosta.

Ei ole harvinaista, että isä kokee oikeudessa tuomarin pakottavan sopimukseen, joka ei vastaa hänen käsitystään lapsen edusta.

Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

Myös yksinhuoltajuuden ja tehtävänjakomääräysten laaja viljeleminen antaa osviittaa ongelman luonteesta. On syytä huomata, että sekin on vastoin mm. Euroopan neuvoston päätöslauselmaa.

Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään?

Vanhempien tasavertaisuus ja lapsen etu lyövät kättä.

Uusi Lahti 27.11.2018

https://www.uusilahti.fi/jutut/kannanottoja_ja_kolumneja/lukijalta/art2501790

Isä on lapselle yhtä tärkeä kuin äiti – Suomessa tulee edistää tasaveroista vanhemmuutta

Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

YHTEISKUNTAMME on käynyt läpi mittavia muutoksia liittyen vaikkapa naisten asemaan. Muutokset ovat välttämättömiä, kun yhteiskunta tosiasiallisesti muuttuu koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan.

Hyvä näin, mutta miksi isien arvostaminen ei heijasta yhteiskunnan muutosta vanhemmuuden saralla? Nykyisin isät ovat aktiivisia vanhempia ja haluavat ottaa lapsistaan vastuuta.

VÄITTEENI isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin sekä tilastoihin, joiden mukaan sosiaalitoimi vahvistaa lähivanhemmuuden äidille 82 prosentissa tapauksista ja käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006).

Tasaveroinen vanhemmuus ei jatku eron jälkeen. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman ­kykyä toimia huoltajana.

Hallitus on tehnyt esityksen uudesta lapsenhuoltolaista. Yhdistyksemme on ollut asiantuntijakuultavana. Olemme yrittäneet oikaista virheellisiä tietoja sekä tuoneet tasaveroista vanhemmuutta käsittelevän parhaan kansainvälisen tutkimustiedon päättäjien saataville.

VUOROASUMINEN edistää lapsen hyvinvointia ja ehkäisee ­ennalta psykososiaalisia ongelmia. Muun muassa Curt Hagquistin laajan tutkimuksen (Karlstadin yliopisto, 2015) mukaan vuoroasuminen myös edistää vanhemman ja lapsen välistä läheistä suhdetta, ­joka on merkittävin tekijä erolapsen hyvinvoinnin kannalta.

Samaan johtopäätökseen päätyi Euroopan neuvosto vuonna 2015 kuultuaan asiantuntijoita. Se suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen ottamista lähtökohdaksi vanhempien eron jälkeen. Lukuisat kansainväliset tutkijat kuten Linda Nielsen laajalla 60 tutkimuksen metatutkimuksella yhtyvät tähän näkemykseen.

Belgiassa lähtökohtainen vuoroasuminen on ollut laissa vuodesta 2006. Italiassa käsittelyssä oleva, hallituksen tukema lakialoite lähtee samasta päämäärästä. Yhdysvalloissa muun muassa Kentuckyn ja Arizonan osavaltiot ovat säätäneet lait, jotka edellyttävät molempien vanhempien luonaolo­aikojen maksimointia. Kanadassa oikeuskäytäntö suosii vuoroasumista.

USEIMMAT nykyiset huoltajuutta koskevat lait ja käytännöt syntyivät Suomessa aikana, jolloin ei ollut tutkimustietoa erolasten hyvinvoinnista.

Vastakohta tasaveroiselle vanhemmuudelle on viranomaisen tai vanhemman suo­rittama lapsen vieraannutta­minen. Vieraannuttaminen on vakavaa henkistä väkivaltaa ­lasta kohtaan. Meksikossa siitä voi saada 15 vuoden vankeustuomion. Brasiliassakin vieraannuttaminen on kriminalisoitu.

Jos vanhempi estää lapsen pääsyn toisen luokse Bel­giassa, seuraamuksena ovat tuntuvat sakot ja lapsen noutaminen virkavallan avulla.

Italiassa uuden lakiesityksen mukaan huoltajuus voidaan siirtää toiselle vanhemmalle, jos vanhempi syyllistyy vieraannuttamiseen. Suomessa poliisikin on hiljattain ottanut vahvasti kantaa vieraannuttamiseen sekä perättömiin rikosilmoituksiin. Yhteiskunnan tulee vihdoinkin tunnustaa, että isät ovat ­aivan yhtä tärkeitä lapsilleen kuin äiditkin.

Helsingin Sanomat 11.11.2018

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005895209.html

Vieraannuttaminen on surullisen tuttua huoltajuusriidoissa ja massiivista kaltoinkohtelua

Markku ei voinut tietää, että tapaaminen kuopuksen kanssa ennen kevätjuhlaa olisi viimeinen – vieraannuttaminen on surullisen tuttua huoltajuusriidoissa ja ”massiivista kaltoinkohtelua

Vieraannuttaja pyrkii manipuloimaan ihmisiä sekä mustamaalaamaan kohdevanhempaa siten, että lapsi toteaa lopulta itse, ettei halua enää tavata tätä.

<b>Huoltoriidan kohteeksi joutuneista lapsista noin 30 prosenttia vieraantuu tavalla tai toisella toisesta vanhemmastaan. </b>

On arki-iltapäivä opiskelijoita vilisevällä metroasemalla. Markku näkee tutun näköisen hahmon silmäkulmastaan. Voisiko se olla? Hän huikkaa nimen, johon hahmo reagoi. Laiturilla seisoo Markun esikoinen, joka ei ilahdu isänsä yllättävästä kohtaamisesta.

– Lähestyin esikoistani, sanoin rakastavani häntä. Hän oli tuima, vihainen ja käski minun lopettaa yhteydenpidon. Surullista kyllä, ilahduin tästä kommentista. Sehän merkitsi sitä, että hän on saanut lähettämäni viestit.

Markulla on ensimmäisestä avioliitostaan kolme, nyt jo aikuisikään ehtinyttä lasta. Hän ei ole ollut tekemisissä yhdenkään heistä kanssa yli kahteentoista vuoteen – mikäli yksipuolisia tekstiviestejä sekä yllättävää kohtaamista metroasemalla ei lasketa.

Markun tapaus on aivan liian tuttu monille. Erossa lapset jäävät niin kutsutulle lähivanhemmalle, useimmiten äidille, joka alkaa vieraannuttaa lapsia toisesta, kohdevanhemmaksi kutsutusta aikuisesta.

Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan vieraannuttamisen tavoitteena on häiritä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta tai pahimmissa tapauksissa tuhota se kokonaan.

– Vieraannuttaja pyrkii manipuloimaan ihmisiä sekä mustamaalaamaan kohdevanhempaa siten, että lapsi toteaa lopulta itse, ettei halua enää tavata tätä, hän sanoo.

Kolmosen mukaan Suomeen tulee vuosittain noin 30 000 uutta avioerolasta, ja huoltoriidan kohteeksi joutuneista lapsista noin 30 prosenttia vieraantuu tavalla tai toisella toisesta vanhemmastaan.

Markulle jäi muistoksi hänen ja kuopuksensa viimeisestä yhteisestä ajasta vain päivä ennen kevätjuhlaa kuvattu videonpätkä, jossa pieni lapsi näkyy.

– Tuota videota katsoessa ei uskoisi, että lapsen suhde isäänsä katkeaa lopullisesti seuraavana päivänä, Markku toteaa.

Lue Markun tarina ja koko artikkeli vieraannuttamisesta ilmaiseksi IL-uutissovelluksella >>

IL-uutissovelluksella löydät jutun sovelluksen IL Plus -osiosta

Iltalehti 29.9.2018

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/48adf5e8-7748-4744-a400-39435f2ed6ee