Vaaliohjelma 2023

Kohti aitoa tasa-arvoa

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on nähty vuosien ajan naisten asioiden parantamisena miehiin nähden. On puhuttu lasikatoista ja naisen eurosta miehen euroon nähden ja onnistuttu luomaan mielikuvaa naisten sorretusta asemasta, jota pitää äänekkäästi vastustaa ja jossa naiset voivat kerääntya yhteen voimaannuttamaan toisiaan. 

Naisasialiike onkin saanut paljon aikaiseksi menneinä vuosikymmeninä ja pystynyt puuttumaan moniin rakenteellisiin ongelmiin yhteiskunnassamme. Sen ongelmana on ollut ja on edelleen, että se osaa katsoa maailmaa ainoastaan naisten näkökulmasta ja on vaiennut kuoliaaksi ne epäkohdat yhteiskunnassamme, joissa miehiä syrjitään naisten kustannuksella. 

Lasten Oikeudet Ry:n puheenjohtajana olen erityisen huolissani lasten henkisestä hyvinvoinnista vanhempien eron yhteydessä. Nykyinen järjestelmä, joka suosii lasten huollossa äitejä isien kustannuksella, on vahvasti epätasa-arvoinen ja vahingollista sekä lapselle että heidän isillensä. Suomessa isien asema on heikoin kaikista Pohjoismaista ja 81% ilmoitti menettäneensä joko kokonaan tai osittain luottamuksen viranomaisiin (https://www.lastenoikeudet.fi/pohjoismaiden-yhteishuoltajuuskyselyn-tulokset). Ongelma ei koske pelkästää lapsia ja heidän isiään, vaan kärsijöinä ovat myös isän puolen muut sukulaiset, isovanhemmat ja sisarukset. 

Miesten tasa-arvo-ongelmat eivät rajoitu pelkästään erotilanteisiin, vaan lista on pitkä. Päiväkodeissa ja kouluissa opettajien naisvaltaisuus, poikien oppimisongelmat, varusmiespalveluksen rajoittuminen miehiin, miesten asunnottomuus ja huono-osaisuus. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta keskityn ongelmien listaamisen sijaan niiden ratkaisuihin ja ehdotankin toimenpidelistaa, jolla pääsemme lähemmäksi aitoa tasa-arvoa.

Toimenpidelista

  • Suomeen tulisi säätää lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa. Eron sattuessa lapsi asuisi lähtökohtaisesti yhtä paljon molempien vanhempien luona. Tutkitusti vuoroasuvien lasten ja perheiden hyvinvointi on parasta ydinperheen jälkeen. Tämä myös vähentää merkittävästi huoltajuusriitoja.
  • Erolapsella tulisi olla kaksi virallista kotia ja tuet jaetaan kahteen kotiin kuten Norjassa ja Ruotsissa.  
  • Suomessa tulisi luopua laista naisjärjestöjen tukemiseksi (valtionapu 1 miljoona). Rahat tulisi ohjata aidosti tasa-arvoa ajaville järjestöille. 
  • Puoluetuesta naisjärjestöille (2 miljoonaa) sekä UN Womenin tukemisesta (20 miljoonaa) tulisi luopua eriarvoistavina.
  • Itsemurhia tulisi tutkia samoin kuten kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, jotta saisimme lisää tietoa kuolemaan johtaneista syistä. 
  • Viranomaiset tulisi kouluttaa ymmärtämään paremmin miesten kohtaamia ongelmia sekä kouluttaa noudattamaan perustuslakia ihmisten yhdenvertaisuudesta sekä perehdyttää nykyaikaisen tutkimukseen.
  • Viranomaisten päätökset, jotka kohdistuvat lapsiin tulee tehdä julkisiksi ja vertaltaviksi. Oikeudessa esitetyt näytöt ja todisteet tulee jatkossa säilyttää 10 vuotta nykyisen 6kk sijasta. 
  • Suomeen tulisi kuten Norjassa perustaa oma parlamentaarinen työryhmä, joka keskittyy vain miesten kohtaamiin ongelmiin ja tekevät esityksiä korjaustarpeista.
  • Kaikissa tasa-arvo toimielimissä oltava vähintään 40% kumpaakin sukupuolta. 
  • Intersektionaalisesta feminismistä on luovuttava hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa ja siirryttävä aidosti tasa-arvoiseen politiikkaan.
  • YK lapsen oikeuksien sopimus tulee viimeinkin sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön yli 30 vuotta sopimuksen ratifioinnista. Lapsella on mm. oikeus molempiin vanhempiinsa, -hyvään huolenpitoon, -turvallisuuteen sekä -koulutukseen ja kasvatukseen.

Lapset ja perheet ansaitsevat parempaa ja tasa-arvoisempaa kohtelua. Vain perhemyönteisellä ja aidosti tasa-arvoisella politiikalla voidaan nostaa syntyvyyttä.

Tulostettava esite 9.3.2023

Lisää vauvoja!

Julkaistu Kirkkonummen sanomissa 19.1.2023

Suomessa tällä hetkellä syntyy historiallisen vähän vauvoja, kun samaan aikaan lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy. Alhainen syntyvyys hidastaa talouskasvua, tuo ongelmia työmarkkinoille ja asettaa paineita hyvinvointiyhteiskunnan kestävyydelle. Heikentyvä huoltosuhde on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta toimia sen korjaamiseksi ei ole tehty. Suomea voi pitää perhepolitiikan takapajulana, joka ei välitä tutkimustiedosta, hyvistä kokemuksista tai euroopan neuvoston suosituksista. Vaikka alhaiseen syntyvyyteen ja lasten pahoinvointiin on monia syitä niin tarvittaviin muutoksiin on lähdettävä rohkeasti.

Suomessa yli puolet pareista päätyvät eroon koskettaen noin 30.000 lasta vuosittain. Lasten oikeudet ry oli mukana järjestämässä Pohjoismaista yhteishuoltajuuskyselyä johon tuli vastauksia 3500 kappaletta. Kyselyn mukaisesti suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää pohjoismaista vaikka suomalaiset isät viettävät äitejä enemmän aikaa kouluikäisten lasten kanssa. Iseistä 81% on menettänyt joko osittain tai kokonaan luottamuksen viranomaisiin. Isät kokevat, että erossa heidän laillisia oikeuksia omiin lapsiinsa rajoitetaan ja tarjolla on vain elättäjän rooli. Tämä ei luonnollisestikaan kannusta lasten hankintaan. 

Suomeen tulisi saada lähtökohtainen vuoroasumislaki kuten Belgiassa ja viidessä Yhdysvaltojen osavaltiossa, jossa laki on merkittävästi vähentänyt huoltajuusriitoja ja lisännyt lasten sekä perheiden hyvinvointia. Lakimuutokseen kannustavat myös laajat vuoroasumistutkimukset (60 kpl) sekä Euroopan neuvoston suositus vuodelta 2015. Erolapsella on oltava kaksi kotia ja tuet jaettava kahteen kotiin kuten Ruotsissa ja Norjassa. Ei ole oikein samanaikaisesti rikastuttaa toista kotia ja toista köyhdyttää. Suomessa elää noin 100.000 lasta ilman isäänsä. Isättömyyden tiedetään mm. lisäävän riskiä päihteiden käytölle, mielenterveyden ongelmille, syrjääntymiselle, rikollisuudelle sekä alhaiselle koulutustasolle. Kelan vuoden 2022 tutkimuksen mukaisesti lapsiperheköyhyys on lisääntynyt eniten yhden aikuisen lapsiperheissä, jossa 22% kotitalouksista elää köyhyysrajan alapuolella.

Tutkimuksista tiedämme, että miehen alhainen koulutustaso lisää riskiä lapsettomuudelle, kun korrelaatio on toisinpäin naisilla. Siksi erityisesti poikien oppimisvaikeuksiin tulisi puuttua ja opetuksessa tulisi keskittyä perusopetukseen. Koska koulu ei ole elämyskeskus vaan paikka, jossa opitaan taitoja tulisi palata takaisin kirjoihin ja kyniin, digitaalisten välineiden painoa tulisi vähentää, opiskelu rauhallisissa luokkahuoneissa ja opiskelurauha palautetaan ottamalla takaisin erityisluokat. 

Petri Kolmonen

Perhepolitiikan asiantuntija ja

Keskustan eduskuntavaaliehdokas