Badly Managed Issues have National Economic Implications

Families’ disputed/messy divorces should be a matter that
interests society
Petri Kolmonen, Chairman of the Fathers´ Association for Children, says
that he himself has gone through a very difficult divorce. Kolmonen says
he was accused of ´everything possible´ but luckily, he was able to prove
that the allegations were untrue. In his opinion, it was extremely hard to
prove to society that he was a good father. In practice, I was the person to
whom my child was most attached, and I had the prime responsibility for
caretaking and nurturing, and this was not acknowledged.

Kolmonen also states that when the custody issues were dealt with by the
local social welfare office his experience was that, as a father, he was
treated in an unfairly biased way. Of course, this is district-specific and
employee-specific, but according to research it has been proven that
authorities do treat fathers differently from mothers. In addition, he also
feels that in his case, negative issues concerning him were more easily
documented by the social services than any of those of the mother. For
example the interaction and bond between him and his child was also
wrongly assessed, he says. This bond was then reassessed positively, but
the Court of Appeal did not take this into account in their decision.
Fathers do not always consider custody agreements in the best interest of
the child. Studies also show that the authorities favor mothers in custody

Research results also indicate that many official documents are corrected
retrospectively in favour of fathers after re-assessments. In Kolmonen´s
case he had the main responsibility for raising his child and this was not
recorded and had to be corrected in the records of the social services in
hindsight. According to research approximately 13 percent of fathers are
granted primary custody in the District Courts but at the Court of Appeal
this rises to 27 percent in favour of fathers. These statistics show that it
appears that there is bias in favour of mothers says, Kolmonen.

Mari Palo-Revo’s statistical
2006.Fathers with similar aforementioned problems were never granted
primary custody.

Kolmonen considers the figures unnecessarily bad but feels that they do
reflect the current situation. He would also seek to remind us that there
has been a big change in the role of the father, especially during this
millennium. In the past we thought of the father as the provider and that
the mother was the one who brought up the children, nowadays both sexes
share these roles. Still, it seems that the social services have not fully
abandoned these old stereotypes in their practices. According to
Kolmonen, the problem is that the law is seeking a winner and the loser
will pick up the bill. Custody decisions are often made in the midst of a
crisis, is that even a good moment to decide the fate of child´s entire life?

Last year, almost 700 phone calls were received by the Father’s
Association for Children (Isat Lasten Asiassa) which is a figure that has
almost doubled from the previous year. According to Kolmonen the
association did not previously place so much focus on its visibility and
that these figures may just be the tip of the iceberg concerning the true
scale of the problem. He also stated that another possible reason for the
increase in the number of calls may be that fathers are now better aware
of the possibility of participating in the life of the children after divorce,
as this topic has recently been more widely discussed in the media.

Fathers who are divorcing or are living with the threat of divorce, often
do not believe that the authorities will comply with the law on
constitutional equality (clause six). Fathers know they are in a weaker
position with authorities such as the social services. During this period of
crisis, they may be on the receiving end of threats from the spouse to take
the children to the other side Finland or that they will never see the
children again. Some fathers face untrue allegations and attempts by the
spouse to alienate the children. Kolmonen regrets that in cases of parental
alienation there are no systematic services or protocol to deal with this
serious problem. Kolmonen, also reminds us that other divorce support
services are used by parents who already concurrent that they want an

It must also be remembered that there are many parents who do think in
terms of the best interests of their child. On the other hand, there are also
cases where one parent alienates a child, even though this is serious
mental abuse. In the current system, those parties who carry out alienation,
for example, are not required to go to mediation unless they want to.
Alienation is defined as when communication with a child is prevented or
made difficult by the other parent. Studies show that about 30% of
children are alienated from the other parent. This number rises to 37%
when a parent with primary custody finds a new partner.

In Kolmonen´s opinion, the parent with primary custody has a lot of
power if they do decide they want to misuse it. This shouldn’t even be
seen as a gender issue, as a lot of mothers also share the same experiences
and have similar crises. However, the fact is that statistically more fathers
than mothers suffer from being alienated from their children.
According to Kolmonen´s experience, regarding crisis calls to the
Association, it can be seen that different values, different perceptions of
bringing up children and/or cultural differences often cause serious
disputes in divorces. Kolmonen hopes that in the future divorces would
not even be granted unless there is a binding agreement concerning the
children. This really would be in children´s and their parents´ best
interests. Kolmonen also believes that disputed divorces, where children
are involved, should be a matter for society: as children of single parents
suffer the most poverty.

There are also clearly more health and welfare problems for children of
divorce. 12 percent of children in nuclear families have such problems
which rises to 20-25 percent of children of divorce. It is clear that badly
managed issues concerning
The framework for equal parenting-shared living is slowly moving
forward in fits and starts. The law in Finland does not yet recognize the
concept of equal parenting-shared living even though it is becoming
common elsewhere.

In Sweden, equal parenting-shared living is considered the best option for
the wellbeing of children after divorce. In the new child welfare and
parental access bill shared living is only mentioned as alternative,
although according to Petri Kolmonen, there is extensive research that
overwhelmingly shows that is the best arrangement after the breakdown
of the nuclear family.

In Finland last year, the working group of Health and Welfare Ministry
led by MP Annika Saarikko (Centre), presented new ideas about reforms
to the ministry´s current practices. The working group advocated, among
other things, that shared living should be recognised by registration in the
population information system.
Saarikko´s working group also proposed renewal of laws concerning
general housing support, making it possible that a child could be
recognised as permanently resident in two locations. Similarly, reforms
are also being considered in the laws concerning child maintenance
payments and of home care and personal support benefits. These new laws
would make possible the equally shared payment of benefits to both
homes where children reside. These proposals are being processed by
Finland´s State Council. This feasibility study is referred to as (VNTEAS) which refers to the current status of equal parenting-shared living
and the effects on services and the benefit system.
Proposals for the reform package are being processed and maintenance
and legislative reforms (OM) are pending subject to parliamentary review.
According to Kari Ilmonen, the Chairman of the youth sector of the Health
and Welfare Department of the Ministry of Health, these new laws would
enable the Registrar to be able to officially record a child´s shared living
status and the agreed addresses in the population registry.

Petri Kolmonen, chairman of the Children’s Association, believes that
equal parenting and shared living should always be the starting point
concerning living arrangements for children after divorce. This would
guarantee the right of the child, above all else, to
spend time equal time with both parents. According to research,
the most important single factor for the well-being of children after
divorce is the relationship between parent and child Petri Kolmonen emphasises.

Translated to english from magazine Terveys ja Talous (health and economy)


”Lapsiperheiden riitaisten erojen pitäisi olla yhteiskunnan asia”

Isät eivät pidä huoltajasopimuksia aina lapsen edun mukaisina. Tutkimuksetkin osoittavat, että viranomaistahot suosivat äitejä huoltajuuspäätöksissä. Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen kertoo, että hän on itsekin käynyt läpi kovan avioeromankelin. Kolmosta syytettiin ”kaikesta mahdollisesta”, mutta omalla kohdallaan hän pystyi todistamaan väitteet vääriksi. Kolmosen mielestä oli raskasta todistaa yhteiskunnalle, että hän on hyvä isä.

–Käytännössä olin meillä se vanhempi, johon lapsi oli kiintynyt eniten ja joka vastasi kasvatustyöstä. Kun huoltajuusasioita käsiteltiin paikallisen sosiaalitoimiston kanssa, sanoo Kolmonen, että isänä häntä arvioitiin puolueellisesti. –Tietenkin tämä on paikkakuntakohtaista ja työntekijäkohtaista, mutta myös tutkimusten valossa viranomaiset kohtelevat isiä eri tavoin kuin äitejä.

KOLMONEN KOKI, että huonot asiat kirjattiin hänen kohdallaan herkemmin papereihin kuin äidin kohdalla. Vanhempien ja lapsen välinen vuorovaikutussuhteen laatu kirjattiin virheellisesti olosuhdeselvitykseen, mutta se korjattiin uudella arviolla, vaikkakaan hovioikeus ei tätä huomioinut omassa ratkaisussaan. Tutkimustulokset viittaavatkin, että asiakirjoihin tehdään paljon oikaisuja jälkikäteen isien kohdalla.

Kolmonen itse kantoi lapsen kasvatuksesta päävastuuta, mutta tieto saatiin korjattua sosiaalitoimiston papereihin myöhemmin. Tutkimusten mukaan noin 13 prosenttia isistä saa käräjäoikeuden ensipäätöksissä huoltajuuden, mutta kun tehdään uusintakäsittely, huoltajuusprosentti nousee isien kohdalla 27 prosenttiin. Kolmonen sanoo, että jo luvut kertovat, että äitejä suositaan.

–Mari Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

KOLMONEN PITÄÄ lukuja tarpeettoman huonoina, ja ne kertovat nykyisestä tilanteesta. Hän kuitenkin muistuttaa, että isän roolissa on tapahtunut erityisesti tämän vuosituhannen puolella iso muutos.

– Ennen ajateltiin isää elättäjänä ja äitiä kasvattajana, kun nyt molemmat jakavat näitä rooleja. Silti tuntuu, että sosiaalitoimistossa ei ole päästetty näistä rooleista vielä täysin irti.

Kolmosen mielestä ongelma on siinä, että laki hakee voittajaa, ja häviäjä jää maksumieheksi.

–Huoltajapäätös tehdään nykyisin kriisin keskellä, onko se edes hyvä hetki päättää lapsen koko elämästä?

ISÄT LASTEN asialla ry sai viime vuonna lähes 700 puhelua, määrä tuplaantui vuodessa. Koska yhdistyksen näkyvyyteen ei ole panostettu aikaisempaa enempää, epäilee Kolmonen, että todellisia ongelmia on enemmän. Yksi syy puhelumäärän kasvuun saattaa olla Kolmosen mukaan, että isät ovat paremmin tietoisia mahdollisuudesta osallistua lasten elämään eron jälkeen, kun aiheesta on keskusteltu enemmän mediassa.

–Eron tullessa tai uhatessa isät eivät usko, että viranomaiset noudattavat perustuslain yhdenvertaisuuspykälää 6. Isät tietävät olevansa heikommassa asemassa viranomaisten edessä. Kriisissä on kuultu puolisolta uhkailuja, että viedään lapset toiselle puolelle Suomea tai sanotaan, että et näe heitä koskaan. Osa isistä kokee vieraannuttamista ja perättömiä väitteitä. Kolmonen harmittelee, että tällaisen ison kriisin keskellä ei vieraannuttamistilanteessa ole saatavilla systemaattista palvelua. Hän muistuttaa, että erotukipalveluita käyttävät ne vanhemmat, jotka jo lähtökohtaisesti haluavat sopimukseen.

–Täytyy muistaa, että on paljon vanhempia, jotka ajattelevat lapsen etua. Toisaalta on myös niitä tapauksia, joissa toinen vanhemmista vieraannuttaa lasta, vaikka se on vakavaa henkistä väkivaltaa. Niitä osapuolia ei nykyisessä järjestelmässä saada sovittelun piiriin, jotka eivät halua sovitella.

Vieraannuttamisella tarkoitetaan sitä, kun yhteydenpito lapseen on estynyt ja vaikeutunut.

Tutkimusten mukaan noin 30 prosenttia lapsista vieraantuu toisesta vanhemmasta. Luku nousee 37 prosenttiin, kun lähivanhemmalle tulee uusi kumppani. Lähivanhemmalla on Kolmosen mielestä paljon valtaa, jos hän haluaa käyttää sitä väärin.

–Tämän ei pitäisi olla edes sukupuoliasia, on paljon äitejä, jotka kertovat samaa ja joilla on samanlainen hätä. Tosiasia kuitenkin on, että edelleen isät kärsivät eniten lapsesta vieraantumisesta.

KOLMOSEN KOKEMUKSEN mukaan kriisipuheluissa on nähtävissä, että riitoihin erotilanteissa johtavat erilaiset arvot, erilaiset käsitykset lasten kasvatuksesta tai kulttuurierot.

–Eroa ei saisi edes myöntää ennen kuin lapsiasiat on sovittu, se olisi lasten ja vanhempien etu, Kolmonen toivoo.

Riitaisat erot lapsiperheissä ovat Kolmosen mielestä myös yhteiskunnan asia: Köyhyys iskee pahiten yksinhuoltajien lapsiin. Erolapsilla on selvästi enemmän hyvinvoinnin ongelmia. Kun ydinperheiden lapsilla niitä on 12 prosenttia, erolapsilla niitä on 20-25 prosentilla lapsista.

– Huonosti hoidetuilla asioilla on kansantaloudellisestikin iso rooli.

ISÄT LASTEN asialla tarjoaa vertaistuki puhelinapua, sinne voi soittaa esimerkiksi aviokriisin keskellä. Yhdistys järjestää myös vertaistukitapaamisia ja avioerotukipalveluita. Kriisipuheluissa kuullaan paljon surullisia tarinoita. Hankalat tilanteet ovat johtaneet sairaslomille, varhaiseläkkeelle ja aiheuttaneet itsemurha-ajatuksia. Myös lapsille tämä ajanjakso voi olla raskas.

–Isät erittävät yhtä paljon oksitosiinia, rakkaushormoonia, kuin äiditkin, kun lapsi on heidän lähellään, Petri Kolmonen sanoo.

Uusi yhdistys lasten ja molempien vanhempien asialla

Petri Kolmonen on ollut mukana perustamassa uutta yhdistystä. Lasten Oikeudet Ry perustettiin viime vuoden itsenäisyyspäivänä ja tammikuussa oli ensimmäinen kokous. Yhdistykselle puuhataan kevääksi uusia sivuja ja asiasta tiedotetaan kevään mittaan enemmän.

–Tuore sukupuolineutraaliyhdistys haluaa äiditkin mukaan ajamaan lastenoikeuksia, kertoo Petri Kolmonen yhdistyksen taustoista.

Vuoroasumisen järjestelyt nytkähtämässä eteenpäin

Laki ei tunne Suomessa vuoroasumista, vaikka vuoroasuminen on yleistynyt. Esimerkiksi Tanskassa lapsella voi olla kaksi rekisteröityä ja tuettua osoitetta. Tanskassa uusi laki tulee voimaan 1.4.2019. Sen myötä lapsi voi olla kirjoilla kahdessa kodissa, jolloin sosiaalietuudet jaetaan. Lain myötä kaikki yhteiskunnalliset lapsiasioita hoitavat toimijat, myös sosiaalityöntekijät ja tuomarit, lähetetään täydennyskoulutukseen.

Ruotsissakin eroperheen lapsen kohdalla vuoroasumista pidetään hyvinvoinnin kannalta parhaana järjestelynä.

Uudessa lapsenhuolto ja tapaamisoikeuslaki esityksessä vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehto-

na, vaikka se on Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan laajan tutkimustiedon mukaisesti ylivertaisin järjestely ydinperheen jälkeen.

SUOMESSA PERHE- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) työryhmä esitti viime vuonna uudistuksia käytäntöihin, työryhmä muun muassa kannatti, että vuoroasumisesta tulisi väestötietojärjestelmään merkintä. Saarikon työryhmä uudistaisi myös yleisen asumistuen käsitettä, jotta lapsi voitaisiin katsoa pysyvästi asuvaksi kahdessa asunnossa. Samoin uudistuksia tehtäisiin elatustukilakiin, sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen rakenteisiin, jotta niitä voidaan tarvittaessa maksaa molempiin koteihin.

Työryhmän esityksistä etenee parhaillaan valtioneuvoston selvityshanke (VN-TEAS) lasten vuoroasumisen nykytilasta sekä vuoroasumisen vaikutuksista palvelu- ja etuusjärjestelmään. Menossa on hankesopimuksen tarkennukset hanketoteuttajan kanssa.

–Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuteen liittyvä lainsäädäntöuudistus (OM) on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Siinä säädettäisiin lapsen asuinpaikan uudenlaisesta kirjaamisesta väestötietojärjestelmään vuoroasumistilanteessa, josta vanhemmat ovat tehneet sopimuksen, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosasto Lapset ja nuoret –tulosryhmän johtaja Kari Ilmonen.

Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että vuoroasumisen pitäisi olla lähtökohtainen asumisjärjestelynä erotilanteessa.

–Tällä voitaisiin taata ennen kaikkea lapselle oikeus viettää aikaa tasapuolisesti molempien vanhempien kanssa. Tutkimustiedon mukaan lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkein yksittäinen tekijä on vanhemman ja lapsen välinen suhde, Petri Kolmonen sanoo.


Terveys ja Talous lehti – 26.2.2019

Kuka pelastaisi lapset narsistiselta vanhemmalta?

Vakavia narsistisia oireita on noin kahdella prosentilla ihmisistä. Erilaisia persoonallisuushäiriöitä on arvioitu olevan noin 5—15 prosentilla väestöstä. Ottaen huomioon persoonallisuushäiriöisten yleisyyden, on tarpeellista, että vanhempia ja vanhemmuutta arvioidaan systemaattisesti eron tullessa. Arvion tulisi tehdä puolueeton asiantuntija kuten psykiatri.

Ilman asiantuntevaa arviota iso osa lapsista päätyy narsistiselle tai persoonallisuushäiriöiselle vanhemmalle, joka altistaa lapsen psykososiaalisille ongelmille sekä psykiatrisille sairauksille myöhemmin elämässä.

Vanhemmuuden arviointi ei tule olla vapaaehtoista, kun on kyseessä lapsen etu.

Tarina A.

Äiti sai yksinhuoltajuuden käräjäoikeuden päätöksellä, koska isä oli lyönyt äitiä ja isä sai tuomion pahoinpitelystä. Isä valitti, että äiti ärsytti ja provosoi häntä päivittäin kunnes hänellä meni hermot.  Isän valituksista johtuen sosiaalityöntekijät määräsivät sekä äidin, että isän eri psykiatrien arviointeihin. Lopputuloksena todettiin, että isällä on lievää autismia ja äiti on vahvasti narsistinen. Asiaa käsiteltiin uudelleen käräjäoikeudessa, jossa tuomari siirsi yksinhuoltajuuden isälle johtuen äidin narsismista vaikka isällä oli tuomio väkivallasta.

Tarina B.

Äidillä oli vahvat narsistiset piirteet, mutta sitä ei huomattu viranomaisten toimesta. Äiti syytti isää väkivallasta, epävakaasta persoonasta, alkoholismista sekä siitä, että hän ei saanut ruokaa ja joutui istumaan sekä nukkumaan lattialla. Äiti ei tyytynyt mustamaalaamaan isää pelkästään viranomaisille vaan myös isän lähipiirille, sukulaisille sekä työntekijöille. Myöhemmin äiti tunnusti valehdelleensa lastenvalvojalle väkivallasta. Äiti tunnusti julkisesti myös valehdelleensa siitä ettei saanut ruokaa.  Isä kykeni todistamaan alkoholismin sekä epävakaan persoonan valheiksi lääkärintodistuksella.

Isä kuitenkin syyllistyi kritisoimaan äidin käytöstä viranomaisille liittyen äidin valehteluun sekä äidin tekemään lapsikaappaukseen. Äiti kieltäytyi kaikista lisäselvityksistä, kuten vuorovaikutusarviosta eikä halunnut osallistua sovitteluun.  Tuomari totesi päätöksessään isän olevan negatiivinen äitiä kohtaan, koska hän oli kritisoinut äitiä. Tuomari jätti kuitenkin kokonaan huomioimatta äidin suorittaman mustamaalaamisen eri viranomaisille ja eri henkilöille sekä lapsikaappauksen vaikka isä todettiin sovittelevaksi sekä paremmin soveltuvaksi tukemaan lasta kasvatuksessa. Isän vuorovaikutus lapsen kanssa todettiin myöhemmin erityisen läheiseksi ja äidin ja lapsen vuorovaikutus etäiseksi.

Näiden kahden tarinan välillä on yksi oleellinen ero. Tarina A päättyi onnellisesti, koska vanhempia arvioitiin psykiatrin toimesta. Tarina B päättyi huonosti ja lapsi asuu narsistisen vanhemman luona jolla on heikommat edellytykset toimia kasvattajana. Tämä siksi koska psykiatri ei arvioinut vanhempia.

Tuomarin päätös Tarina B:ssä on täysin järjen vastainen.

Siviilioikeuden emeritus professori Erkki Aurejärvi Helsingin Yliopistosta on kirjoittanut, että tuomarit jotka tekevät päätöksiä arkijärjen vastaisesti tulisi tuomita virka-aseman väärinkäytöstä. Tuomio voi olla vakavissa virkarikkomuksissa  4 kuukautta—2 vuotta vuotta vankeutta. Aurejärvi myös totesi, että hovioikeus on yhtä pelleilyä. Väitettä tukee se tosiasia, että Helsingin hovioikeudessa on vain yksi tai kaksi käräjäoikeuden päätöstä vuodessa, jossa asumisratkaisu muutetaan isän hyväksi.

Narsistisia oireita:

  • Yritys jatkuvasti todistaa, että on muita parempi: muiden väheksyminen
  • Taipumus ymmärtää väärin muita ihmisiä ja ylireagoida heidän tekemisiinsä
  • Äärimmäinen itsekeskeisyys
  • Empatian puute
  • Muiden väheksyminen ja nöyryyttäminen
  • Hierarkkinen ajattelutapa
  • Omaa vain yhden perspektiivin asioihin
  • Tuntee herkästi, että häntä kohdellaan loukataan tai kohdellaan väärin
  • Vihan ilmaukset voivat saada valtavat mittasuhteet
  • Julma kielenkäyttö
  • Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä

OTT Anja Hannuniemi on omassa väitöskirjatutkimuksessaan (103 tapausta) todennut, että iso osa lapsista päätyy väärälle vanhemmalle, koska tuomareilta puuttuu psykologinen osaaminen arvioida lapsen etua. Samasta ilmiöstä kertoo myös isien suuri voittoprosentti käräjäoikeuden jatkokäsittelyissä tai se, että jopa 25 prosenttia riitaisten vanhempien lapsista oikeuden päätöksen jälkeen tulee huostanotetuksi. Lapset yleisesti otetaan pois vanhemmalta joka on käyttäytynyt huonosti toista vanhempaa ja lasta kohtaan (esimerkiksi vieraannuttaminen). Vieraannuttajista on arvioitu, että heillä noin jopa 60 prosentilla ilmenee jonkinasteisia persoonallisuushäiriöitä.

On käsittämätöntä välinpitämättömyyttä jättää selvittämättä asiat perusteellisesti, koska kyseessä on lapsen elämä!

Eduskuntavaaliehdokas pyytää rahaa Lasten oikeudet ry:n kautta – näin kommentoivat laillisuusvalvojat: ”Innovatiivista

Vastine kirjoitukseen julkaistu 31.1.2019

Minulle jäi epäselväksi kirjoituksen tarkoitus joka on julkaistu ainakin kuudessa (6) eri lehdessä. Kuulemani mukaan asiaa on myös käsitelty radiokanavilla, joten katsoin tarpeelliseksi avata asiaa. Kirjoituksesta selviää, että olen lapsiasia-aktiivi ja Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja. Päädyin uuden tukiyhdistyksen nimeen Lasten oikeudet ry kahdesta syystä. Ensinnäkin lasten oikeudet on pääteemani eduskuntavaalikampanjassani ja toiseksi näen sukupuolineutraalin yhdistyksen tarpeellisena. Lasten oikeudet ry ajaa ennen kaikkea lasten oikeutta molempiin vanhempiin sekä lapselle läheisiin ihmisiin. Tulee muistaa, että erotilanteessa lapsi voi menettää pahimmillaan kokonaan toisen vanhemman sekä hänen sukulaisensa, ja jos niin käy, se ei ole lapsen etu. Lapsen etu tulee paremmin määritellä, mutta myöskin lapsen edun vastaisuudet.

Pyrin kaikessa toiminnassani avoimuuteen ja rehellisyyteen. Lasten oikeudet ry:n Facebook-sivulla vierailija näkee ensimmäisenä yhdistyksen säännöt sekä tiedon, että kyseessä on tukiyhdistys 1.5.2019 saakka. Tämän jälkeen yhdistys jatkaa toimintaansa tavoitteidensa mukaisesti. Sivuilla on nyt noin 1000 tykkääjää. Yksikään heistä ei ole poistunut sivulta, kun julkaisin tiedon lehtikirjoituksesta. Se on vahva osoitus siitä, että ihmiset ovat olleet hyvin tietoisia yhdistyksen tarkoituksesta. Minua on syytetty siitä, että teen kovasti töitä lasten oikeuksien eteen vain ehdokkuuteni vuoksi. Tämä ei pidä paikkansa. Minulla on omia henkilökohtaisia huonoja kokemuksia lapsiasioiden hoidosta. Olen ollut lapsiasia-aktiivi jo ennen kuin lähdin mukaan Nurmijärven kunnallispolitiikkaan. Mielestäni lasten oikeuksia ei tällä hetkellä puolusteta riittävän ponnekkaasti eduskunnassa, ja tämä on ainoa syyni lähteä eduskuntavaaleihin ehdokkaana.

Hyvä, että Lasten oikeudet -yhdistyksen laillisuus tarkastettiin perusteellisesti ja siitä olen toimittajalle kiitollinen.

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry


Tarvitaanko Suomeen juhla sukupuolen mukaan kuten isänpäivä ja äitienpäivä?


Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan tällä hetkellä isät kokevat, että isyyttä ei arvosteta samalla tavalla kuin äiteyttä.

– Molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä lapsille. Vanhemmuus on tärkeä tehtävä, jota yhteiskunnan tulee tukea tasavertaisesti. Tutkitusti vanhempien tasapuolinen läsnäolo edistää lasten hyvinvointia ja ennaltaehkäisee psykososiaalisia ongelmia. Tämän päivän Suomessa lapsia ja lapsiperheitä ei tueta riittävästi. Onko mitään tärkeämpää tehtävää kuin hyvä vanhemmuus? Siksi on perusteltua, että vanhemmuutta arvostetaan ja tuetaan myös juhlimalla.

Myös Petri Kolmonen kannattaa isänpäivä saamista viralliseksi liputuspäiväksi.

Kaleva 11.11.2018

”Isät altavastaajina huoltajuuskiistoissa”

Matin ex-vaimo mustamaalasi häntä järjestelmällisesti voittaakseen huoltajuuskiistan.

Eräänä päivänä Matin (nimi muutettu) perheen postilaatikkoon kolahtaa kirje. Matti avaa sen ja kirjeessä kerrotaan, kuinka vaimo hakee avioliiton purkua ja miehelle välitöntä häätöä.
– Ennen tätä olimme puhuneet, että mennään sopuisasti yhdessä hoitamaan eropaperit. Mutta sitten sainkin huomata, että rouva latasikin yllättäen täyslaidallisen. Sen jälkeen vaimoni alkoi valheellisesti maalata minusta kuvaa väkivaltaisena ja alkoholisoituneena isänä; sekä viranomaisille että omille lapsilleni.
Vuosia Matti koki olleensa huoltajuuskiistassa altavastaajan asemassa, sillä ex-vaimo oli saanut puhuttua sosiaalitoimen puolelleen. Hän ottikin Kaupunkilehteen yhteyttä koska kokee, että edelleen huoltajuuskiistoissa viranomaisten sympatiat ovat helpommin äitien puolella.

Matin ex-vaimo haki perheen lapsille yksinhuoltajuutta, samoin miehelle lähestymiskieltoa.
– Jossain vaiheessa minua syytettiin siitä, että olisin rikkonut lähestymiskieltoa. Mutta kappas, kun asiaa lähdettiin selvittelemään, niin olinkin ”rikoksen” aikaan ollut Turkissa lomalla. Siitä alkoi senkertainen vyyhti purkautua.
Matti joutui myös tekemään lapsistaan lastensuojeluilmoituksia tuona aikana, kun he asuivat äidillään.
– Lapset saattoivat mennä pikkukengissä kouluun talvipakkasilla. Ja koulumenestys oli niin huonoa, että kävimme keskusteluja jo alakoulussa luokalleen jättämisestä.

Huoltajuusoikeudenkäynnissäkäräjäoikeus määräsikin lapset todisteiden valossa isälleen. Matin ex-vaimo valitti päätöksestä hovioikeuteen. Siitä huolimatta, että lasten tilanne alkoi kohentua isällä asuessa. Hovioikeus määräsi lapset äidilleen. Ei mennyt kauankaan, kun tilanne oli jälleen huonontunut. Alaikäiset lapset huostaanotettiin.
– Olivatko päätökset lasten edun mukaisia? Mielestäni eivät. Minua oli mustamaalattu todella järjestelmällisesti. Sen takia mielestäni minuun suhtauduttiin koko ajan varauksella, ja oli kova työ selitellä valheita auki.

Valtakunnallisen Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen tunnistaa tilanteen. Hän sanoo, että isät ovat edelleen monesti altavastaajan asemassa huoltajuuskiistoissa.
– Lapselle kuitenkin molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä, ja lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Väitteeni isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin: käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista.
Vaikka tämän jälkeen asia menisikin uusintakäsittelyyn, on se Kolmosen mukaan erittäin laiha lohtu.
– Henkinen kärsimys on kova isälle ja lapselle. Jos lapset määrätään ensin äidille ja vasta uusintakäsittelyssä todetaan, että isä olisikin ollut parempi huoltaja, on se kamalan turhauttavaa. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

Isät lasten asialla ry ylläpitää myös vertaistukipuhelinta STEA:n tukemana. Sinne soittavat Kolmosen mukaan etenkin isät erojen jälkeisissä tilanteissa.
– Meillä on paljon kokemusta siitä, kuinka eron jälkeen lähivanhemmaksi määrätty yrittää vieraannuttaa toisen vanhemman, esimerkiksi mustamaalaamalla tätä lapsille. Tämä on lähivanhemmalta vakavaa henkistä väkivaltaa, kun hän pakottaa lapsen valitsemaan puolensa.
Kolmonen kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan vieraannutetut lapset voivat sanoa vihaavansa toista vanhempaansa.
– Lapsi ei yleensä lähtökohtaisesti tekisi näin. On tutkimuksia, joiden mukaan edes hyväksikäytetyt lapset eivät sano vihaavansa vanhempaansa.

Vuoroasumista toivotaan lähtökohdaksi lakiin

  • Isät lasten asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen on sitä mieltä, että lakiin tulisi kirjata vuoroasuminen lähtökohtaiseksi asumisjärjestelyksi eroperheen lapsille. Tästä poikettaisiin vain painavin perustein.
  • Kolmosen mukaan lapsen etu on maksimaalinen aika molempien vanhempien kanssa.
  • Kuopion lastenvalvojat kertovat vuoroasumisen lisääntyneen. Silti edelleen on yleistä, että tapaava vanhempi tapaa lapsiaan noin joka toinen viikonloppu. Ratkaisut ovat kuitenkin räätälöitävissä.
  • Kuopiossa lapsista, jotka asuivat vain yhden vanhemman kanssa, 86 prosenttia asui äidin kanssa (Tilastokeskus 2017)



Vanhempien yhdenvertaisuus tukee lasta ja vähentää riitaa huoltajuusasioissa

On erinomaista, että pitkittyneitä huoltoriitoja käsitellään julkisuudessa. Niihin joutuneet lapset ja vanhemmat kärsivät suuresti. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja tällaisiin riitoihin joutuneita lapsia ja vanhempia auttaa. Riitoja tulisi myös ehkäistä ennalta.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa esitettiin monia hyviä ajatuksia kuten, että vaikeiden huoltoriitojen ratkaisuun tulisi luoda niihin keskittyneet maakunnalliset yksiköt ja että lasta ei tulisi vastuuttaa päättämään asumisestaan itse.

Jutusta sai vaikutelman, että pitkän huoltoriidan takana olisi aina kaksi riitaisaa vanhempaa. Se on yleinen väärinkäsitys. Pitkän huoltoriidan kokiksi riittää yksi vanhempi, joka katsoo vain omaa etuaan ja samaistaa lapsen edun omaansa.

Vanhempi voi esimerkiksi pyrkiä vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmastaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on kuvannut vieraannuttamista massiiviseksi lapsen emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi.

Ehdotan, että tarkastellaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää molemmat vanhemmat elämässään?

Sellainen vahingoittaa lasta syvältä, ja sillä on pitkäaikaisia haitallisia seurauksia lapsen psyykelle ja muun muassa kyvylle muodostaa luottamuksellisia ihmissuhteita. Yhteiskunnan tulisi suojella lasta tällaiselta henkiseltä väkivallalta.

Jutussa epäiltiin asiantuntijalausuntojen merkitystä. Se on ikävää, koska ne sivuutetaan jo nyt liian helposti. Jos perheneuvolan tai sairaalan oikeuspsykiatrisen yksikön lausunto ei olisi merkityksellinen huoltajuudesta päätettäessä, niin mihin päätökset tulisi perustaa?

Toivon, että lukijat ymmärtävät kritiikin olevan paikallaan enemmänkin yksityiseltä sektorilta hankittujen arvioiden kohdalla.

Pitkittyneitä huoltoriitoja päiviteltäessä oikeuslaitoksen olisi syytä katsoa peiliin. Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Tosiasiallisesti vanhempia ohjataan moittimaan toisiaan.

Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään? Se säästäisi monta lasta ja vanhempaa pitkittyneen huoltoriidan kauheudelta.

Etelä-Suomen Sanomat 29.11.2018