Sähkön nettotuonti on ollut menneinä vuosina noin 20 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Olkiluoto 3:n valmistuminen ja lisääntynyt tuulivoima vievät Suomea lähemmäksi sähköomavaraisuutta.
Asiantuntijat ovat esittäneet, että Suomen ei tarvitse olla omavarainen sähkön tuottaja, kun saamme sähköä Ruotsista Nordpool-sähkömarkkinoilta.
Tukeutuminen Ruotsin sähköön on riskialtista etenkin korkean kysynnän aikana, jos edessä on kylmä ja tuuleton talvi. Tällä hetkellä sähkön hinta on ennätyksellisen korkea johtuen kytköksestä EU:n sähkömarkkinoihin, joilla sähkön hinta muodostuu kalleimman energian mukaan, tällä hetkellä maakaasun.
Maakaasun irtikytkentä EU-sähkömarkkinasta olisi perusteltu ratkaisu. EU on esittänyt tuotannolle hintakattoa sähkönhinnan hillitsemiseksi.
Hintakatto ei voi olla liian kireä, koska se vaikuttaisi liiaksi sähköntuottajien halukkuuteen investoida.
Olen asiantuntijoiden kanssa eri mieltä siitä, pitääkö Suomen olla omavarainen sähköntuotannossa. Kohonneita hintoja voidaan saada tehokkaasti alemmaksi vain omaa tuotantoa lisäämällä.
Suomessa turve on määritelty uusiutumattomaksi luonnonvaraksi. Tämä on huoltovarmuuden näkökulmasta suuri ongelma. Monet turveyrittäjät ovat luopuneet kalustostaan, koska turpeentuotannosta on tehty kannattamatonta poliittisilla päätöksillä.
Nykyisillä energiahinnoilla on turve saatava uudelleen luokiteltua uusiutuvaksi luonnonvaraksi, josta ei makseta päästökauppamaksua. Tuottamisen tulisi olla ainakin väliaikaisesti verotonta.
Yhdistettynä ensiharvennuksista saatavaan energiapuuhun voisi Suomi tuottaa noin 3000 megawattituntia täysin kotimaista energiaa.
Suomi tarvitsee nopeita toimia energianhinnan alentamiseksi. Oman kotimaisen tuotannon käynnistäminen on tehokkain keino alentaa energianhintaa. Turvetta on tällä hetkellä riittävästi seuraavan talven varalle, mutta ala vaatii tulevaisuuden näkymää turveyrittäjille sekä tuotannon tehokäyttöä.
Omilla päätöksillä voimme ehkäistä kulutuksen hiipumisen ja taantuman.
§11: Vastaus valtuustoaloitteeseen: Lastensuojelun on puututtava lapseen ja vanhempaan kohdistuvaan vakavaan henkiseen väkivaltaan (vieraannuttaminen)
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja kuulijat,
Pahoitteluni alkuun, että tulen puhumaan suoraan asiakkaiden kokemuksia lastensuojelun palveluista. Olen tyrmistynyt lastensuojelun välinpitämättömyydestä suojella lapsiamme vakavalta henkiseltä väkivallalta. Vieraannuttamisen vaikutukset lapseen sekä kohdevanhempaan eivät ole ainoastaan vakavat vaan myös pitkäkestoiset. Traumaattinen kokemus ja yhteyden menettäminen vanhempaan sekä hänen lähisukulaisiin aiheuttavat myös lapsen vanhemmalla iällä merkittäviä psykosomaattisia oireita sekä elämänhallinta vaikeuksia kuten mielenterveysongelmia, syrjääntymistä tai päihteiden käyttöä. Monella isällä on ollut hyvät tai jopa erinomaiset välit lapseen ennen vieraannuttamista. Nyt moni isä on menettänyt kokonaan yhteyden omaan lapseen vuosien kamppailun jälkeen, kun lastensuojelu ei tue lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa vaan pikemminkin lähtee tukemaan vieraannuttajaa ja hänen valheitaan. En voi välttyä ajatukselta, että naisvaltainen lastensuojelu ei koe vieraannuttamista ongelmana, koska vieraannuttaja on useimmiten lapsen äiti. Sanon nyt hieman kärkkäästi, mutta vieraannuttamisen ja lastensuojelun toimia kokeneet isät kutsuvat lastensuojelua, äitien suojeluksi, eikä toimijaksi, joka olisi aidosti kiinnostunut lapsen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Isät kokevat syrjintää myös lastensuojelun taholta. Pohjoismaisessa kyselyssämme johon tuli vastauksia 4500 selvisi, että suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää viranomaisten taholta pohjoismaissa. Peräti 44% vastaajista koki syrjintää usein.
Haluan kuitenkin painottaa, että vieraannuttaminen on aina väärin kohdistuu se sitten isään tai äitiin.
Hannu Lauerma, psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri kirjoitti Turun Sanomissa jo 8.10.2013 seuraavasti.
”Perinteinen suomalaisen miehen väkivaltaisuudesta päivittely elää kuitenkin stereotypioissa, joita käytetään tarvittaessa surutta ketä tahansa suomalaista miestä vastaan. Joskus muun muassa huoltajuuskiistoissa lasten isää vastaan. Joskus muun muassa huoltajuuskiistoissa lasten isää vastaan argumentoidaan oikeudessa väkivallan uhalla ilman, että ainoakaan asia miehen elämänhistoriassa, dokumentoidussa käyttäytymisessä, psyykkisessä tilassa tai olemuksessa puhuisi väkivaltariskin puolesta, ja kaikki näytöt ovat päinvastaisen puolella. Silti naisen voimakkaaseen eläytymiseen, joskus manipulointiin ja joskus jopa vainoharhaisuuteen pohjautuva tarina, joka on hänen päämääriensä kannalta sopiva, saatetaan ottaa esimerkiksi lastensuojelussa täytenä totena”
Vastauksessa vedotaan keinoihin, jotka ovat vanhemmille vapaaehtoisia. Onko lastensuojelu tietoinen, että tällaiset keinot eivät tavoita vieraannuttajaa, koska vieraannuttajan ainoa tavoite on vieraannuttaa lapsi hänen toisesta vanhemmastaan ja suvustaan. Onko lastensuojelu myöskään tietoinen mitä vaikutuksia välinpitämättömyydellä on lapseen ja vanhempaan? Puuttumattomuus on merkki vieraannuttajalle, että hän voi jatkaa lapsen ja kohdevanhemman henkistä pahoinpitelyä. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen seminaarissamme toi esille, että pelkästään vanhemman puhuttelu ja kertominen käytöksen vahingollisesta vaikutuksesta lapseen voi katkaista vieraannuttamiskierteen. Kuten aloitteessani toin esille niin tärkeintä on vieraannuttamiseen nopea ja varhainen puuttuminen, jossa lastensuojelu on aivan keskeinen toimija. OTT Anja Hannuniemen tutkimuksesta selviää, että lähes kaikissa vieraannuttamistapauksissa lapsella on lastensuojelun asiakkuus. Taustalla on usein vieraannuttaja vanhemman persoonallisuushäiriö joita on yli 60% vieraannuttajista sekä motiivina käyttää lasta kostonvälineenä kohdevanhempaa kohtaan. Kyseessä ei ole huoltoriita, jos toinen vanhempi vieraannuttaa ja toinen vanhempi yrittää turvata lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa.
Vastauksessa vedotaan, että vieraannuttamista on vaikea tunnistaa vaikka sekä viranomaiset, että poliitikot ovat julkisuudessa myöntäneet ilmiön olemassaolon. Onko lapsen ja vanhemman tapaamisten estäminen vaikeasti tunnistettavissa? Herääkin kysymys onko lastensuojelulla lainkaan tahtoa puuttua vakavaan ongelmaan, joka eri arvioiden mukaan koskettaa 800-3000 lasta vuosittain. Valtuustoaloitteessa toin esiin, että vieraannuttamisen tunnistamiseen löytyy koulutusta ja jaoin siitä tietoa. Suomessa tulisi olla myös tarjolla vieraantuneen lapsen ja vanhemman välistä eheyttämisterapiaa kuten ulkomailla.
Jokainen voi miettiä omalla kohdalla miltä tuntuu menettää oma lapsi ilman omaa syytä.
Esitänkin, että aloite palautettaisiin valmisteluun seuraavin tarkennuksin.
1. Miten lastensuojelu varmistaa tasapuolisen vanhempien kohtelun ja miten lastensuojelu varmistaa, että toimia tehdään totuuden mukaisin tiedoin, eikä vanhempien esittämien väitteiden mukaisesti? Miten palautetaan isien luottamus ja kokemus siitä, että lastensuojelu tukee vieraannuttavaa vanhempaa?
2. Millaista koulutusta on tarkoitus antaa sosiaalityöntekijöille vieraannuttamisilmiön tunnistamiseen? Millaisia toimia on tarkoitus tehdä lapsen oikeuksien sopimuksen jalkauttamiseksi?
3. Koska nopea ja varhainen puuttuminen on kaikkein oleellisinta. Miten lastensuojelu aikoo toimia vieraannuttamista kohdatessaan tai, kun lapsen ja vanhemman tapaamisia estetään? Mitä toimia lastensuojelu aikoo tehdä, kun lapsi on välittömässä vaarassa ja vanhempi toistuvasti vieraannuttaa lasta puhuttelusta huolimatta ja estää vanhemman ja lapsen välisiä tapaamisia?
Keskustan Uudenmaan piirin vuosikokous nimesi 14 ensimmäistä eduskuntavaaliehdokasta Uudellemaalle. Yksi heistä on Petri Kolmonen Nurmijärveltä.
Ehdokkaiden joukossa on myös mm. nykyinen puolustusministeri Antti Kaikkonen Tuusulasta. Uudenmaan Keskusta tavoittelee vaaleissa neljää kansanedustajan paikkaa.
Vuosikokous järjestettiin Hyvinkäällä 27. huhtikuuta. Mikko Lasanen valittiin Keskustan Uudenmaan piirin viralliseksi kokousedustajaksi Lappeenrannan puoluekokoukseen 10. – 12.6. Uusimaa tulee kokouksessa esittämään jatkokautta puolueen varapuheenjohtaja Riikka Pakariselle.
Tasa-arvotyön heikot tulokset näkyvät tyttöjen ja poikien oppimiseroissa, miesten yliedustuksena asunnottomien ja itsemurhan tehneiden joukossa sekä vain miehiä koskevassa asevelvollisuudessa, kirjoittaa Petri Kolmonen.
Poikien tyttöjä heikompi koulumenestys kertoo kirjoittajan mielestä tasa-arvotyön epäonnistumisesta. Kuva: Juho Leskinen
Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden korkeimmat (57,1 prosenttia) ja kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat. Samaan aikaan velkaantuminen ja ihmisten tyytymättömyys hallintoon kasvaa.
Suomessa julkisyhteisöjen menot ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990. Suomessa on puhuttu aika-ajoin normien ja sääntelyjen purkamisesta, mutta tämä on lukujen valossa riittämätöntä ja kestämätöntä. Suomeen on perustettu uusia yksiköitä, joiden lisäarvo kansalaisille on jäänyt olemattomaksi.
Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa on pakko alkaa priorisoida yhteiskunnan palveluja. Palvelurakenteen ohjaavina tekijöinä tulee olla palveluiden, jotka tuottavat kansalaisille laaja-alaisesti lisäarvoa.
Euroopan komissio on antanut Suomelle moitteita liian alhaisesta perusturvasta. Sosiaaliturvauudistukseen on saatava vauhtia ja hoitojonoja on purettava, jotta ihmiset pysyvät toimintakykyisinä. Koulutuksesta, järjestyksestä, puolustuksesta tai elinkeinon edistämisestä ei tule leikata, koska nämä kuuluvat tärkeisiin peruspalveluihin.
Ihmisten hyvinvointi rakentuu vapaudelle, tasa-arvolle, yhdenvertaisuudelle, oikeudenmukaisuudelle, arjen sujumiselle, taloudelle ja läheisille ihmissuhteille. Ei viranomaisten ohjaukselle tai kansalaisten oikeuksien rajoittamiselle. Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta langettavia tuomioita yhtä paljon kuin muut pohjoismaat yhteensä.
Suomessa tulee lakkauttaa yksiköt, jotka eivät tuota lisäarvoa. Tällaisia ovat muun muassa STM:n tasa-arvoyksikkö, THL:n tasa-arvotiedon keskus, TANE ja tasa-arvovaltuutetun toimisto. Tulokset ovat heikkoja; tyttöjen ja poikien oppimiserot ovat suurimmat (OECD), asunnottomista ja itsemurhan tehneistä valtaosa on miehiä, asevelvollisuus koskee vain miehiä ja isiä syrjitään lasten huoltajuudessa.
Tarvitaan poliittista tahtoa ja uskallusta priorisoida valtion menoja vastaamaan ihmisten arkisiin tarpeisiin.
Leni Pispala (vihr.) kirjoitti kolumnin otsikolla “Turvallisempaa naisten päivää ja elämää” (5.–6.3.2022). Kirjoituksessa esitettiin, että Suomi olisi Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Jos lasketaan tehtyjen rikosilmoitusten määrää (rikosuhritilasto) niin voidaan todeta, että naiset tekevät usein rikosilmoituksia lähisuhdeväkivallasta. Toisaalta, jos tutkitaan THL hoitoilmoitusrekisteriä niin havaitaan, että miehiä on noin kaksinkertainen määrä sairaalahoidossa lähisuhdeväkivallan johdosta naisiin verrattuna. THL tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma selittää tätä eroa miehen naista suuremmalla kynnyksellä tehdä rikosilmoitus lähisuhdeväkivallasta. Hannu Lauerma ei myöskään pidä Suomea erityisen väkivaltaisena maana vaan toteaa ”Suomi ei ole globaalissa vertailussa väkivaltainen vaan keskimääräisen riskin maa, ja väkivaltaa esiintyy hyvin voittopuolisesti vain tietyissä yhteyksissä”. Todennettujen lähisuhdeväkivaltatapausten johdosta on tärkeää, että myös miehille tarjotaan apua lähisuhdeväkivaltaan. Valitettavasti ensi- ja turvakoti järjestelmää voidaan myös väärinkäyttää vaikkapa lapsen vieraannuttamiseen tai henkiseen väkivaltaan.
Kirjoituksessa tuotiin esiin henkinen väkivalta, johon toivoisin kiinnitettävän huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Epäsuoraa väkivaltaa on vaikkapa lapsen vieraannuttaminen tai perättömien rikosilmoitusten tekeminen, jolla pyritään mustamaalaamaan tai aiheuttamaan henkistä kärsimystä toiselle osapuolelle. Tällä voidaan myös hakea taloudellista tai muuta etua. Perättömät väkivaltasyytökset ovat valitettavan yleisiä vaikkapa huoltajuuskiistoissa. Järjestimme Lasten oikeudet ry toimesta pohjoismaisen syrjimiskokemuskyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten kokemuksia syrjinnästä lapsiasioissa. Vastauksia tuli 4500, joista Suomesta yli 800. Vastausten perusteella Suomessa isät kokevat pohjoismaista eniten sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Tulokset ovat hälyttäviä, kun vastaajista 44% koki syrjintää usein, 43% vastaajista koki henkistä väkivaltaa usein ja 37% lapsista oli kärsinyt merkittävästi tai katastrofaalisesti syrjinnän seurauksena. Olemme jättäneet vetoomuksen valtioneuvoston ministereille tavallisten isien ja lasten syrjinnän lopettamiseksi. Käräjäoikeuden ensikäsittelyssä isät saavat lähihuoltajuuden vain 13% todennäköisyydellä (Oikeuspoliittinentutkimuslaitos, Valkama Litmala 2006).
Suomessa sukupuolittunut tutkimus tai naistutkimus on sinällään arvokasta, mutta sen ei tule johtaa tilanteeseen, jossa asioita tarkastellaan vain naisten näkökulmasta.
Seuraava valtuusto tulee olemaan vaikean paikan edessä, kun palvelujen tarve lisääntyy, rahoituksen tarve kasvaa ja työvoiman saatavuus heikkenee. Sote uudistusta lähdettiin toteuttamaan liian kunnianhimoisesti suurin askelin. Tämä on johtanut osin hallitsemattomaan tilanteeseen, joka on näkynyt palvelujen heikkenemisenä. Tätä hallitsematomatonta tilannetta paikatakseen työntekijät ovat joutuneet liian suuren työkuorman alle ja joustamaan omissa työtehtävissään. Pitkäaikaisena tilana psykososiaalinen kuormitus johtaa työhyvinvoinnin heikkenemiseen, irtisanoutumisiin ja sairastumisiin. Tästä olemme saaneet lukea vaikkapa puheterapeuttien joukkoirtisanoutumisena.
Pitovoiman heikentyessä myös uusien työntekijöiden löytäminen on muuttunut entistä vaikeammaksi. Tätä henkilöstön vajausta on tulossa paikkaamaan 20 sairaanhoitajaa Filippiineiltä, mutta tämä on riittämätöntä ellei työhyvinvointia saada merkittävästi parannettua. Henkilöstön osallisuutta on lisätty ja palkkaharmonisointia on tehty etupainoitteisesti. Minulle nämä kuitenkin kertovat siitä, että toimimme reaktiivisesti, eikä suunnitellusti. Jotta palveluja ja hoitoketjuja voisi johtaa tulisi olla riittävästi tietoa tiedolla johtamiseen. Näin ei kuitenkaan vielä ole.
KeuSoten potilastietojärjestelmän toimittajaksi valikoitui CGI ja Omni360. Hankkeen kilpailutuksessa painotus oli hinnassa (60%) ja vaikka Omni360 käytettävyys ei ollut parasta niin järjestelmä valikoitui lähinnä alemman hinnan vuoksi uudeksi järjestelmäksi. Tämä hanke tulisi saada nopeasti valmiiksi ja samanaikaisesti huolehtia, että henkilöstön ja palvelujen johtamiseen on riittävästi tietoa.
Palveluverkko tulee olemaan jatkossakin kiistanaihe, jossa valtuutetut pyrkivät puolustamaan omia lähipalveluitaan. Tämä on luonnollisesti ymmärrettävää, kun ei ole kyse vain saavutettavista palveluista vaan myös työllistämisestä. Mielestäni näin ei tarvitsisi olla vaan palvelujen tulisi aina olla siellä missä sattuu. Enemmänkin kyse on siitä miten palvelut tuotetaan. Työvoiman saatavuuden kiristyessä on välttämätöntä, että palvelujen tuottamiseen osallistetaan myös kolmannen sektorin toimijoita ja tarvittaessa yksityisiä yrityksiä.
Kansalliseen lapsen oikeuksien viestintäverkostoon on uutena jäsenenä tullut mukaan Lasten oikeudet ry. Lasten oikeudet yhdistys edistää erityisesti lapsen oikeutta molempiin vanhempiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmonen käsittelee kirjoituksessaan lapsen edun toteutumista vanhempien erotilanteissa.
Tulin juuri Oslosta, jossa järjestettiin kansainvälisenä miesten päivänä Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama Tasa-arvo ja vuoroasuminen -konferenssi. Yksi puhujista oli psykologian apulaisprofessori William Fabricius Arizonan yliopistosta, joka on tutkinut lapsen ja isän välisiä vuorovaikutussuhteita erityisesti eroperheissä. Fabricius avasi puheenvuorossaan sitä, että esimerkiksi avioeron jälkeisissä huoltajuusratkaisuissa lapsen etua on painotettava ensisijaisesti. Fabricius puhui muun muassa siitä, millaisia etuja lapselle on siitä, että hän voi asua tasapuolisesti molempien vanhempiensa kanssa eron jälkeen.
Fabriciuksen mukaan lapselle tärkein kysymys on, välittävätkö äiti ja isä minusta. Lapsen silmissä välittämisestä voi kertoa esimerkiksi aika, jonka kumpikin vanhempi viettää hänen kanssaan. Molempien vanhempien mukana olo lapsen elämässä voi vaikuttaa myös lapsen emotionaaliseen turvallisuuden kokemukseen. Epätasaisesti jakautuva aika vanhempien luona voi olla yksi stressiä aiheuttava tekijä. Pitkäaikainen voimakas stressi ylläpitää terveydelle haitallista kortisolitasoa, joka puolestaan voi aiheuttaa terveysongelmia myös aikuisiällä. Samanlaiseen johtopäätelmään molempien vanhempien merkityksestä lapsen hyvinvoinnille ovat päätyneet myös tutkija Malin Bergström Karoliinisesta instituutista sekä professori Linda Nielsen omassa 40 vuoroasumistutkimuksen meta-analyysissään.
Arizonassa on ollut vuoroasumislaki voimassa vuodesta 2013. Vuoroasumisesta poiketaan vain, jos on näyttöä lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai laiminlyönnistä. Toki edelleen perheet voivat tehdä omia sopimuksiaan, tai joskus olosuhteet ovat liian vaikeat vuoroasumiselle vaikkapa vanhempien kotien pitkien etäisyyksien vuoksi. Arizonassa lakimuutos valittiin parhaaksi lakimuutokseksi, josta on tullut kiitosta sekä perheiltä että myös viranomaisilta. Suomessa lakia lapsen huollosta ja tapaamisesta uudistettiin joulukuussa 2019, mutta pettymykseksemme vuoroasuminen mainitaan vain vaihtoehtoisena ratkaisuna lapsen asumisesta ja huoltomuodosta päätettäessä.
Mitä lapsen etu sitten on ja miten se tulisi määritellä? YK:n lapsen oikeuksien komitea on julkaissut yleiskommentin nro 14 (pdf, lapsiasia.fi) lapsen oikeudesta saada etunsa ensisijaisesti huomioiduksi. Lapsen edun tulisi olla ensisijainen määritettäessä esimerkiksi lapsen asumiseen liittyviä asioita vanhempien erottua. Lapsen edun kannalta on merkityksellistä myös lapsen näkemyksen kuuleminen. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artikla edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
Lapsen oikeuksien toteutumista sopimusvaltioissa valvoo YK:n lapsen oikeuksien komitea. Vuonna 2011 komitea kehotti ”tehostamaan pyrkimyksiään varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti”. (2011, Suositus 27.)
Lapsen etu tulisi systemaattisesti huomioida lainsäädännössä ja eri viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksissä nykyistä paremmin. Päätösten tulisi perustua aina lapsen etuun ja tuoda läpinäkyvästi esille, miten lapsen etua on arvioitu. Tämä on myös kansallisen lapsistrategian yksi strategisista linjauksista. Lasten oikeudet ry ajaa parhaillaan kansalaisaloitteen keinoin lapsen edun vahvempaa kirjaamista lakiin. Aloitteeseen voi tutustua yhdistyksen verkkosivujen kautta: www.lastenoikeudet.fi.
Sote uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat laadukkaat, kustannustehokkaat, yhdenvertaiset, saavutettavat palvelut, jotta hyvinvointi- ja terveyserot kaventuisivat sekä työvoiman saatavuus turvattaisiin. Tavoitteet ovat hyvät, mutta haasteelliset väestön ikääntyessä, kustannusten kasvaessa ja työvoiman saatavuuden ongelmien vuoksi. Tavoitteena tulisi olla 3 mrd säästöt vuoteen 2030 mennessä. Muutoksen keskellä johtajuus nousee keskiöön. Onnistummeko ajamaan sote uudistuksen läpi niin, että henkilöstön työmäärä ei kasva liian suureksi, hyvinvoinnista pidetään huolta ja työntekijät saavat keskittyä ydintehtäviinsä. Tällä hetkellä henkilöstön jaksaminen on koetuksella ja vaihtuvuus korkea. Uudistuksen keskellä tulisi samaan aikaan tehdä toimia, jotka tekisivät keusotesta houkuttelevan työnantajan. Henkilöstökyselyjen tuloksia tulee tarkkaan seurata ja toimia ennakoivasti. Uusien työntekijöiden palkkaamista tärkeämpää on pitää huolta nykyisistä työntekijöistä.
Erikoishoidon ja hallinnon alueellinen keskittäminen on perusteltua kustannussyistä, mutta asukkaat edelleenkin tarvitsevat monipuolisesti saavutettavia paikallisia palveluja joiden kysyntä on kasvava. Valinnanvapauslaki laajentaa edelleen palveluvalikoimaa. Minulle Sote uudistus on silti enemmän hallinnon uudistus, jossa vastataan asukkaiden palvelutarpeeseen palveluvalikoimaa kasvattamalla, kun palvelut ovat ylikunnallisia ja järjestettävät palvelut tavoittavat enemmän asukkaita . Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa painotetaan moniammatillista- ja ennaltaehkäisevää työtä. Nämä ovat hyviä tavoitteita ja palveluverkkoa tulee uudistaa sen mukaisesti. Näitä on vaikkapa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman mukaisesti yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettavat OT keskukset, jotka antaisivat erityistukea hyvinvointialueille.
Osa asukkaista on tällä hetkellä tyytymättömiä palvelujen saatavuuteen, toimivuuteen ja laatuun. Palvelujenhan ei tulisi heikentyä uudistuksessa vaan pikemminkin parantua. Yhdenvertaisuuteen ei pidä pyrkiä kaventamalla palveluja heiltä, jotka ovat tottuneet parempiin palveluihin. Sote uudistus on valtava hanke, jota voi verrata suurten yritysten fuusioihin joka on aikaa vievää. Olemme etumatkalla uudistuksessa muihin alueisiin verrattuna, mutta olemmeko riittävän kärsivällisiä ja missä menee uudistuksen takaraja. Nämä ovat ymmärrettäviä kysymyksiä ja omalta osaltani olen valmis toimiin jotka nopeuttavat uudistuksen läpivientiä.
KeuSoten edellinen valtuusto päätti että yhdysvaltalaista asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia ei valita ICT ratkaisuksi. Tämä on ollut viisas ratkaisu, mutta silti Apotti on edelleenkin vaihtoehtona nyt aloittaneella uudelle valtuustolle. Suomessa Apottia on kehitetty vastaamaan suomalaisia vaatimuksia jo 9 vuotta ja kustannukset ovat nousseet 350 miljoonasta 774 miljoonaan. Investoinneista huolimatta järjestelmässä on edelleen merkittäviä puutteita liittyen käytettävyyteen ja jopa potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan. Mielestäni tämä ei ole yllättävää, kun järjestelmä on alunperin kehitetty yhdysvaltalaiseen terveydenhoitojärjestelmään.
Suomi on ylpeä korkeasta ICT osaamisesta, joten olisi perusteltua investoida kotimaisiin vaihtoehtoihin ja kotimaiseen työvoimaan. Järjestelmää voi pitää niin kriittisenä yhteiskunnan toimivuuden kannalta, että on myös perusteltua sijoittaa omavaraisuuteen, osaamisen- ja jatkuvuuden kehittämiseen. Meiltä löytyy myös valmiita kotimaisia ratkaisuja, kuten Esko systems joten kehitystyötä ei tarvitse aloittaa alusta. Koska on kyseessä niin merkittävä hankinta kustannukseltaan, että kriittisyydeltään tulisi hankinnassa käyttää laajaa moniammatillista osaamista, jossa mukana tietojärjestelmäasiantuntijoita, lakimiehiä, että loppukäyttäjiä.
Koska oma taustani on tietojärjestelmäpalveluiden kehitystyöstä myös terveyssektorilla niin tiedän mitä suurten hankkeiden läpivienti vaatii. Minulle on perusteltu, että kehityshanke ei voi olla valtakunnallinen, koska mukana on liian paljon työntekijöitä ja toimijoita. Ihmettelen saamaani vastausta, koska hanketta voitaisiin kehittää vaikkapa Safe mallin mukaisesti, jota mm. Nokia käyttää. Puhutaan arvontuottamisesta “kehitysjunissa” ja junia voi olla useita. Menemättä kuitenkaan tähän väittelyyn näkisin, että rakentamalla kotimaisen ratkaisun päälle saisimme kustannussäästöä, sijoittaisimme suomalaiseen työhön, lisäisi omavaraisuuttamme ja -kotimaista osaamista.
Olen Keskustan aluevaaliehdokkaana Keski-uusimaalla. Valtuustoon valitaan 69 valtuutettua. Minua voi äänestää Nurmijärveläiset, Hyvinkääläiset, Järvenpääläiset, Mäntsäläiset, Pornaisista ja Tuusulaiset.
Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022.
Kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: 11.1.2022 klo 16
Olen tällä hetkellä Keski-uudenmaan Sote valtuutettu, joten olen päässyt tutustumaan alueen asioihin jo ennakkoon. Minulle myös perhe- ja sosiaalipalvelut ovat tulleet tutuksi Lasten oikeudet ry puheenjohtajana, jonka johdosta olen jo ehtinyt jättämään ensimmäisen aloitteeni. http://www.lastenoikeudet.fi/lastensuojelun-on-puututtava…/
Minulle tärkeitä asioita ovat;
Palvelujen turvaaminen ja saavutettavuus
Henkilöstön hyvinvointi ja keskittyminen hoitotyöhön
Hallinnon ja tehtävien karsiminen
Johtajuuden kehittäminen
Inhimilliset ja asiakaslähtöiset perhe- ja ikääntyneiden palvelut
Petri Kolmonen 