Kuukausi: maaliskuu 2022

Suomessa ei ole laillisuusvalvontaa

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa ihmisoikeudet, laki

Eduskunnan oikeusasiamiehen rooli ja heidän haluttomuutensa puuttua tuomioistuinten ratkaisuihin ja ilmeisen laittomiinkiin päätöksiin on herättänyt kummastusta, joten esitin kysymykset heille ja sain tänään kysymyksiin kirjallisen vastauksen.

  1. Mikä rooli eduskunnan oikeusasiamiehellä on?
  2. Kuka Suomessa valvoo tuomioistuinten päätösten laillisuutta?
  3. Mikä toimielin valvoo, että tuomioistuinten päätökset noudattavat kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia?

Vastauksesta voi päätellä sen, että Suomessa ei ole todellista laillisuusvalvontaa, eikä päätösten seurantaa. Vaikka tutkimatta jätetyt tai hylätyt kantelut eivät päädy tilastoihin niin siitäkin huolimatta kantelujen määrä on rajusti noussut ollen ennätyksellinen 2020 (7059 kpl) ja 2021 (7732 kpl). Viimeisen kolmen vuoden aikana kantelujen määrä on noussut 38%. Oikeusasiamiehen ilmoituksen mukaan toimenpiteisiin johti 1 030 kantelua ja yli 40 omaa aloitetta eli yli 13 prosenttia kaikista kanteluista ja omista aloitteista.

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian vastauksessa ohjattiin hakemaan ratkaisua Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT), josta Suomi on saanut yhtä paljon langettavia päätöksiä, kuin muista pohjoismaista yhteensä. Mikä herättää kysymyksen, että onko Suomelle lainkaan tärkeää, että tuomioistuimet noudattavat lakia ja ihmisoikeussopimuksia?

Vastaus eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta 29.3.2022.

Pyysitte oikeusasiamiestä vastaamaan kirjallisesti esittämiinne kysymyksiin oikeusasiamiehen tehtävistä ja toimivallasta. Vastauksena tuomioistuinten valvontaa koskevaan tiedusteluunne ilmoitan Teille ystävällisesti seuraavan.

Oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu valvoa, että tuomioistuimet ja tuomarit noudattavat lakia ja täyttävät virkavelvollisuutensa. Oikeusasiamies seuraa erityisesti sitä, että jokaiselle perus- ja ihmisoikeutena turvattu oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu myös käytännössä. Perustuslaissa taatusta tuomioistuinten riippumattomasta asemasta johtuu, että oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistama valvonta on rajoitetumpaa kuin hallintoviranomaisiin kohdistettu laillisuusvalvonta.

Oikeusasiamies ei yleensä tutki kanteluja, jotka liittyvät harkintavallan käyttöön riippumattomissa tuomioistuimissa. Asiat, joihin liittyy perusja ihmisoikeusnäkökulmia oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten kannalta, saattavat kuitenkin antaa oikeusasiamiehelle erityisen syyn tarkastella lainvoimaisen tuomioon johtanutta menettelyä ja pyytää siihen liittyviä selvityksiä. Vireillä oleviin oikeudenkäynteihin tai ratkaisuihin, joihin voidaan hakea muutosta, oikeusasiamies ei puutu. Ottaen huomioon oikeudenkäynnin suullisuus- ja välittömyysperiaatteet oikeusasiamiehen mahdollisuudet ryhtyä kirjallisessa kantelumenettelyssä uudelleen arvioimaan suullisesti esitettyä näyttöä tai sen uskottavuutta ovat varsin rajalliset.

Riippumattomien tuomioistuinten ja ylimmän laillisuusvalvojan toimivallanjako huomioon ottaen oikeusasiamies ei voi uudelleen ryhtyä käsittelemään asiaa, jonka tuomioistuin on sille kuuluvan toimi- ja harkintavallan nojalla ratkaissut.

Oikeusasiamies ei myöskään voi muuttaa tai kumota tuomioistuinten ratkaisuja. Oikeusasiamiehen kantelumenettely ei siten ole säännönmukainen eikä ylimääräinen muutoksenhakukeino. Oikeusasiamies ei voi laillisuusvalvojan roolissaan vaikuttaa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyyn eikä muuttaa tuomioistuimen ratkaisuja. Muutosta ratkaisuun on haettava normaalia muutoksenhakutietä tai turvauduttava ylimääräiseen muutoksenhakuun.

Oikeusasiamiehen tuomioistuimiin kohdistamassa laillisuusvalvonnassa keskitytään menettelyllisiin oikeusturvatakeisiin (oikeudenmukainen oikeudenkäynti). Laillisuusvalvontaa suunnataan myös sellaisille alueille, jotka jäävät muiden oikeusturvakeinojen tavoittamattomiin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi tuomarin käytös, asiakkaiden kohtelu, tietojärjestelmiin liittyvät rakenteelliset oikeusturvariskit ja julkisuuslainsäädännön toteutuminen. Mikäli haluatte tutustua asiaan tarkemmin, voitte halutessanne tutustua esimerkiksi verkkosivuiltamme löytyvään Petri Jääskeläisen kirjoituksesta ”Tuomioistuinten valvonnan perusteet, rajoitukset ja sisältö”,
https://www.oikeusasiamies.fi/documents/20184/44493/Jaaskelainen
%2C+Tuomioistuinten+valvonnan+perusteet.pdf Eduskunnan oikeusasiamiehen lisäksi tuomioistuimia valvoo oman toimivaltansa puitteissa valtioneuvoston oikeuskansleri, http://www.okv.fi.

Tiedoksenne ilmoitan vielä, että kansallisten oikeussuojakeinojen tultua käytetyksi on muutoksenhakijalla mahdollisuus saattaa asiansa vielä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) käsiteltäväksi. Ihmisoikeustuomioistuin ei voi muuttaa tai kumota kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksiä. Jos tuomioistuimen mukaan jäsenvaltio on rikkonut ihmisoikeuksia, voidaan jäsenvaltio määrätä maksamaan valittajalle hyvitystä.

Notaari Sanna-Kaisa Frantti

Uusi Suomi puheenvuoro 29.3.2022

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petri-kolmonen/suomessa-ei-ole-laillisuusvalvontaa/

Myös miehille tarjottava apua

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa Uncategorized

Leni Pispala (vihr.) kirjoitti kolumnin otsikolla “Turvallisempaa naisten päivää ja elämää” (5.–6.3.2022). Kirjoituksessa esitettiin, että Suomi olisi Euroopan toiseksi vaarallisin maa naisille. Jos lasketaan tehtyjen rikosilmoitusten määrää (rikosuhritilasto) niin voidaan todeta, että naiset tekevät usein rikosilmoituksia lähisuhdeväkivallasta. Toisaalta, jos tutkitaan THL hoitoilmoitusrekisteriä niin havaitaan, että miehiä on noin kaksinkertainen määrä sairaalahoidossa lähisuhdeväkivallan johdosta naisiin verrattuna. THL tutkimusprofessori ja psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma selittää tätä eroa miehen naista suuremmalla kynnyksellä tehdä rikosilmoitus lähisuhdeväkivallasta. Hannu Lauerma ei myöskään pidä Suomea erityisen väkivaltaisena maana vaan toteaa ”Suomi ei ole globaalissa vertailussa väkivaltainen vaan keskimääräisen riskin maa, ja väkivaltaa esiintyy hyvin voittopuolisesti vain tietyissä yhteyksissä”. Todennettujen lähisuhdeväkivaltatapausten johdosta on tärkeää, että myös miehille tarjotaan apua lähisuhdeväkivaltaan. Valitettavasti ensi- ja turvakoti järjestelmää voidaan myös väärinkäyttää vaikkapa lapsen vieraannuttamiseen tai henkiseen väkivaltaan.

Kirjoituksessa tuotiin esiin henkinen väkivalta, johon toivoisin kiinnitettävän huomattavasti nykyistä enemmän huomiota. Epäsuoraa väkivaltaa on vaikkapa lapsen vieraannuttaminen tai perättömien rikosilmoitusten tekeminen, jolla pyritään mustamaalaamaan tai aiheuttamaan henkistä kärsimystä toiselle osapuolelle. Tällä voidaan myös hakea taloudellista tai muuta etua. Perättömät väkivaltasyytökset ovat valitettavan yleisiä vaikkapa huoltajuuskiistoissa. Järjestimme Lasten oikeudet ry toimesta pohjoismaisen syrjimiskokemuskyselyn, jossa kartoitettiin ihmisten kokemuksia syrjinnästä lapsiasioissa. Vastauksia tuli 4500, joista Suomesta yli 800. Vastausten perusteella Suomessa isät kokevat pohjoismaista eniten sukupuoleen kohdistuvaa syrjintää. Tulokset ovat hälyttäviä, kun vastaajista 44% koki syrjintää usein, 43% vastaajista koki henkistä väkivaltaa usein ja 37% lapsista oli kärsinyt merkittävästi tai katastrofaalisesti syrjinnän seurauksena. Olemme jättäneet vetoomuksen valtioneuvoston ministereille tavallisten isien ja lasten syrjinnän lopettamiseksi. Käräjäoikeuden ensikäsittelyssä isät saavat lähihuoltajuuden vain 13% todennäköisyydellä (Oikeuspoliittinentutkimuslaitos, Valkama Litmala 2006).

Suomessa sukupuolittunut tutkimus tai naistutkimus on sinällään arvokasta, mutta sen ei tule johtaa tilanteeseen, jossa asioita tarkastellaan vain naisten näkökulmasta.

Nurmijärven uutiset 16.3.2022

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paakirjoitus-mielipide/4513502

Valitus YK Ihmisoikeusneuvostolle isien ja lasten syrjinnästä

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa ihmisoikeudet, Isiensyrjintä, laki, Suositukset, vuoroasuminen, YK lapsen oikeuksien sopimus

Fathers and childrens discrimination

In Finland law reform regarding child custody and meeting rights implemented December 1, 2019. First time in finnish history shared parenting has been mentioned in a law but unfortunately not as an primary resolution. European council in their resolution 2079 (2015) to all member states recommends shared parenting as an primary resolution and better recognization of fathers and their importance to children. Resolution was result of large research and data regarding shared parenting and its benefits for children.

http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-EN.asp?fileid=22220

Since 2018 when association Lasten oikeudet ry has been founded we have brought latest research to policy makers without result. Our experience is that inspite of latest law reform courts are still not willing to make orders which favors children’s and families well being in form of shared parenting and equal time with both parents.

Latest research based on the registry of the ministry of the justice conducted 2006 (Valkama-Litmala). Courts are favoring father as a primary care giver only 13% by first district court session.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152456/224_Valkama_Litmala_2006.pdf?sequence=2

Fathers in Finland are spending tens of thousands or even hundreds of thousands euros just to protect child’s right to its both parents and right to live and be cared by both parents. Both fathers and childrens are compromising their mental health during this process. Based on Nordic survey (2022) which measure experience of gender discrimination in child matters expose dramatic results of fathers discrimination. Finnish fathers experience most discrimination in Nordic countries. We got 4500 answers and from Finland 800 answers. Results are shocking.

44% of fathers has experienced discrimination often, 43% of fathers has experienced mental violance often, 30% of fathers has experienced suicidal thoughts due discrimination and 37% of children has suffered significially or catastrophically due father’s discrimination.

In our own research when we selected randomly one judge from district court which seems to be against fathers we found that one judge during 2018-2020 hasn’t even once favored father as a primary care giver (50 court orders). Relatively common decision has been sole custody to mother and very limited meeting rights to father (typically every second weekend) which is clearly an evidence of fathers discrimination and human rights violation. We brought this evidence to head of district court and he replied us that we are just bitter because of loosing court case. Statistically its impossible that all 50 fathers are not good enough to be a primary care giver. We will continue researching more to get more evidences of fathers discrimination.

UN Committee Right of the Child has already a long time paid attention that in Finland authorities don’t know Child’s rights agreement well enough or make wrong conclusions. As well we have issues to hear and recognize child’s opinion accordingly. We have evidence that even in case of children between 8-12 years courts are not willing to recognize child’s opinion if its favors father.

Domestic child custody law emphasize child’s right to be cared well in a safe environment and parent’s are mandatory to make sure that child’s contact and relationship to other parent will not be compromised in any way and parents must cherish child’s relationship to other parent. This has been recognized as well in European council resolution 2079 (2015) which states.

“take all necessary steps to ensure that decisions relating to children’s residence and to access rights are fully enforced, particularly by following up complaints with respect to failure to hand over a child”

Our experience and data shows that in Finland in case of child deprivation from father authorities are neither not willing or able to enforce meeting right with a father. In practice authorities who are responsible to protect child against violence in forms of parental alienation often take side of the mother and make situation even worse. Many fathers has been eliminated from their child’s life permanently due parental alienation without any reason.

Association Lasten oikeudet has informed government of human right violations without any progress yet.

Suomen turvallisuus ja ulkopolitiikka

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa nato, turvallisuus, ulkopolitiikka

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Vaakakupissa on Nato- tai ei Nato jäsenyys ja niiden seuraukset. Asiaa pitkään pohtineena puolueettomuus politiikan perusteet ovat murtuneet alta. Suomettumisen aika on ohi ja on aika alkaa toimimaan, kuin itsenäinen valtio ilman Venäjän painostusta ja uhkailua. Kauppa venäjän kanssa tulee olemaan vähintäänkin vuosikymmeniä jäissä ja kaikki pyrkivät irtaantumaan Venäläisestä energiasta. Venäjän historiasta tiedetään, että se suosii ”vahvoja” johtajia. Tänään Putin, huomenna joku toinen. Venäjä ei olisi hyökännyt Ukrainaan, jos se olisi Nato maa. Putin on pitkään puhunut rajojen palauttamisesta, kuin oli ennen vuotta 1914. Provosoimattomien hyökkäysten voidaan olettaa jatkuvan Ukrainan jälkeen. Rassmussen on toki aina toivonut Suomen ja Ruotsin Nato jäsenyyttä (lähinnä baltian maiden/ Itämeren puolustusta varten), mutta siinä hän on oikeassa, että ikkuna toistaiseksi on auki. Muistakaa myös mitä tapahtui ennenkuin Venäjä hyökkäsi Suomeen. Mm. Väinö Tanner piti mahdottomana ajatuksena hyökkäystä Suomeen. Suomessa tulisi olemaan pisin Naton raja Venäjään ja sotilaallinen kolmio (Muurmanski, Moskova, Pietari) sen vaikutusalueella. Tämä johtaisi Venäjän sotavoimien keskittämiseen lähelle Suomea, mutta Venäjä ei edelleenkään hyökkäisi Nato maahan. Natoon siis pikapikaa.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/petri-kolmonen/suomen-turvallisuus-ja-ulkopolitiikka/

Vetoamme valtioneuvoston ministereihin ja etenkin sen vastuuministereihin isien ja lasten syrjinnän lopettamiseksi

julkaissut Petri Kolmonen, kategoriassa ihmisoikeudet, Isiensyrjintä, laki, vuoroasuminen

Arvoisa valtioneuvosto ja ministerit. Vetoamme teihin, jotta korjaisitte pitkään jatkuneen ihmisoikeusongelman ja puuttuisitte perusteettomaan tavallisten isien ja lasten syrjintään. Pohjoismaiseen syrjimiskokemuskyselyymme saimme n. 4500 vastausta, johon Suomesta tuli vastauksia n. 800. Suomalaiset isät kokevat eniten syrjintää kaikista pohjoismaista. Pohjoismaisista vastaajista 44% koki syrjintää usein viranomaisten toimesta, 43% vastaajista koki henkistä väkivaltaa usein, 30% vastaajista oli itsetuhoisia ajatuksia ja 37% lapsista oli kärsinyt merkittävästi tai katastrofaalisesti syrjinnän seurauksena. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen aineistosta selviää, että käräjäoikeuden ensiratkaisussa isä saa lähihuoltajuuden 13% (Valkama-Litmala 2006).

Lapsenhuolto- ja tapaamisoikeus lain uudistus 1.12.2019 ei ole vähentänyt huoltajuusriitoja. Kokemuksemme mukaan vuoroasumisen mainitseminen laissa ei ole ainakaan merkittävästi lisännyt vuoroasumisratkaisuja oikeuslaitoksen toimesta. Belgiassa jo vuonna 2006 tuli voimaan lähtökohtainen vuoroasumislaki, joka vähensi huoltajuusriitoja merkittävästi. Samalla perheiden ja lasten hyvinvointi parani merkittävästi. Samanlaisia vaikutuksia on havaittu myös Yhdysvaltojen osavaltioissa.  

Euroopan neuvosto jo vuonna 2015 suositteli kaikille jäsenmailleen (res. 2079) vuoroasumisen edistämistä ja isien parempaa huomioimista tutkimustiedon mukaisesti. Tähän kannustavat myös laajat tutkimustulokset vuoroasumisen hyödyistä vaikkapa Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksenyhteenveto sekä ruotsalaisen Malin Bergströmin pitkittäistutkimus, jossa hän tutki kokonaisia ikäluokkia 172.000 lasta. Prof. William Fabricius Arizonan yliopistosta tutkimuksessaan havaitsi, että riitaisten vanhempien lapset hyötyvät eniten vuoroasumisesta emotionaalisen turvallisuuden tunteen lisääntymisenä molempiin vanhempiin. Lisääntynyt aika isän luona ei vähentänyt äidin merkitystä. 

Tutkimustieto vahvistaa isän huomattavan merkityksen lapsen kehitykselle ja kasvulle. Tästä syystä ei ole tieteellistä perustetta vahingoittaa pysyvästi isä-lapsi suhdetta.

Vaadimme lopettamaan isien ja lasten syrjinnän ihmisoikeuksia loukkaavana sekä uudistamaan lainsäädäntöä tutkimusten ja euroopan neuvoston suosituksen mukaiseksi. 

Lasten oikeudet ry
Puheenjohtaja
Petri Kolmonen

Lähteet:
Euroopan neuvoston suositus 2079 (2015)
http://assembly.coe.int/nw/xml/XRef/Xref-XML2HTML-EN.asp?fileid=22220
Prof. Linda Nielsen on koostanut 60 englanninkielistä vuoroasumistutkimusta  
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/15379418.2017.1422414?journalCode=wjcc20
Phd. Malin Bergström (Karoliinan instituutti, Tukholma) on tutkinut kokonaisia ikäluokkia 172.000 lasta, 12 ja 15 vuotiaita.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3848933/
Vastaus kirjalliseen kysymykseen lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun uuden lain vaikutuksesta oikeuskäytäntöön 
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Documents/KKV_729+2021.pdf?fbclid=IwAR3nM80bcgovb2RyR4EBxOFAdRC-bRYGGSZbUylWg5Ad-DGtM9cBfMWDyno
Lasten oikeudet kooste
http://www.lastenoikeudet.fi/vuoroasuminen-lakiin-tutkimusten-ja-euroopan-neuvoston-suosituksen-mukaisesti/

Uusi-Suomi puheenvuoro 9.3.2022

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/author/petri-kolmonen/