Kategoria: Suositukset

Valtioneuvosto hyväksyi 14.3.2019 liputusasetuksen muutoksen siten, että jatkossa myös isänpäivä on virallinen liputuspäivä. Liputusasetusta on muutettu aiemmin vain kerran, joten kyseessä on merkittävä asia isyyden arvostuksen kannalta. Äitienpäivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1947.

Vaikka kyseessä onkin symbolinen ele, sen tärkeyttä ei tule väheksyä. Toivon, että tämä muutos viitoittaa yhteiskuntaa yhdenvertaisemman vanhemmuuden suuntaan.

Tutkimuksen mukaan isille tärkeintä elämässä ovat perhe ja lapset. Lapsille taas puolestaan hyvinvoinnin kannalta oleellisinta on hyvät ja lämpimät suhteet molempiin vanhempiin. Jopa oksitosiinin eli ”rakkaushormonin” määrää on tutkittu ja on todettu, että isät ja äidit erittävät yhtä paljon oksitosiinia, jota syntyy lapsen ja vanhemman läheisyydestä.

Koska tutkimukset ovat likipitäen täysin yksimielisiä siitä, että molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen kannalta on merkillistä, miten murros isyyden saralla näkyy niin vähän yhteiskunnan lainsäädännössä ja asenteissa. Isät ovat tänä päivänä yhdenvertaisia vanhempia äitien rinnalla.

Lapsenhuolto- ja tapaamisoikeuslakia uudistettiin ja uusi laki tulee voimaan 1.12.2019. Pyrimme vakuuttamaan lakivaliokunnan siitä, että yhdenvertainen vanhemmuus olisi lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta paras vaihtoehto heti ydinperheen jälkeen. Toimitimme muun muassa Linda Nielsenin 60 vuoroasumistutkimuksen metatutkimuksen sekä Malin Bergströmin koko ikäkauden kattavat tutkimukset. Laki ei ole riittävän yksiselitteinen ja antaa viranomaisille liikaa tulkinnan varaa.

Italiassa hallituksen esitys lähtee samoista lähtökohdista, kuin Belgiassa: vuoroasuminen eron jälkeen on oletus, josta poiketaan vain painavista syistä.

Vaikka muutokset tapahtuvat aivan liian hitaasti lasten ja isien näkökulmasta, niin iloitkaamme jokaisesta muutoksesta, jotka viitoittavat tietä yhdenvertaisempaan vanhemmuuteen!

Isät, olette todella tärkeitä ja rakkaita lapsillenne! Ja äidit myös!

Tutkimuksen mukaan käräjäoikeuden ensipäätöksissä oikeus määrää vain 13 prosentissa lapsen asumaan isälleen.

Vaikkakin kaikki käsittelyt yhteen laskettuna isien voittoprosentti nousee 27 prosenttiin, niin isille merkityksellinen osuus on ensikäsittely. Se pätee hänen erotessaan ja joutuessaan riitelemään oikeuteen. On laiha lohtu, että äitejä suosivien päätösten osoittautuessa toimimattomiksi, oikeus taipuu äitejä vähemmän suosiviin ratkaisuihin, kun samasta lapsesta joudutaan päättämään uudestaan. Tällainen käytäntö on epäoikeudenmukainen, kallis ja erolapsia ja -vanhempia kuluttava.

On myös tarpeen huomioida, että muutosoikeudenkäynneissä isien voitto-osuutta nostaa se, että isä joutuu puolustamaan lasten asumista luonaan äitiä todennäköisemmin. Helsingin hovioikeus siirsi asumisen äidiltä isälle vain seitsemän kertaa vuosina 2003–2006.

Asumisen voitto-osuus 25,4 ei siis kerro siitä, että Helsingin hovioikeus muuttaisi ratkaisuja isien eduksi, vaan siitä, että isä säilyttää jo kerran oikeuden myöntämän asumisen.

Tasapuolisen luonaoloajan määrääminen on todellisuudessa hyvin harvinainen poikkeus.

Lakimme vanhakantaisuudesta kertoo, että se ei edes tunne vuoroasumista. Se on onneksi muuttumassa — osin Isät Lapsen Asialla -yhdistyksemme tekemän työn johdosta.

Ei ole harvinaista, että isä kokee oikeudessa tuomarin pakottavan sopimukseen, joka ei vastaa hänen käsitystään lapsen edusta.

Palo-Revon tilastoanalyysissä paljastui muun muassa, että äidin tai hänen uuden kumppaninsa toteennäytetystä mielenterveys-, päihde- tai väkivaltaongelmasta huolimatta äiti sai lasten asumisen 32 prosentin todennäköisyydellä Helsingin hovioikeudessa 2003–2006. Vastaavassa tilanteessa ollut isä ei koskaan.

Myös yksinhuoltajuuden ja tehtävänjakomääräysten laaja viljeleminen antaa osviittaa ongelman luonteesta. On syytä huomata, että sekin on vastoin mm. Euroopan neuvoston päätöslauselmaa.

Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään?

Vanhempien tasavertaisuus ja lapsen etu lyövät kättä.

Uusi Lahti 27.11.2018

https://www.uusilahti.fi/jutut/kannanottoja_ja_kolumneja/lukijalta/art2501790

Toimin sote-asioiden ääressä ja ymmärrän, kuinka isoja ongelmia liiallinen alkoholinkäyttö aiheuttaa.

Olen yhtälailla huolestunut siitä, että alkoholi aiheuttaa ongelmia kymmenelle prosentille väestölle.

Alkoholin kokonaiskulutus on onneksi ollut laskusuunnassa ja väkeviä juomia kulutetaan vähemmän kuin ennen.

Olen pyytänyt keräämään tietoa omassa kunnassani juurisyistä, jotka aiheuttavat ongelmia perheissä. Nyt tuota tietoa ei ole päätöksenteon tueksi, jotta voisimme paremmin kohdentaa resurssit varsinaisiin syihin, jotka aiheuttavat liiallista alkoholinkäyttöä.

On toki helpompaa kiristää alkoholilakia, kuin tarttua varsinaisiin juurisyihin. Tässä kohtaa joudun turvautumaan intuitioon ja hypoteesiin.

Väitän, että onnistuneella kansallisella syrjäytymisen ja yksinäisyyden vastaisella kampanjalla saataisiin alkoholin kulutus puolittumaan ongelmaryhmässä. Saatiinhan Islannissakin nuorten juominen kuriin lisäämällä mielekkäitä harrastuksia ja asettamalla kotiintuloajat.

On hyvin yksisilmäistä ajatella, että alkoholinkulutus lisääntyy, jos Suomen alkoholin lainsäädäntöä viedään lähemmäksi eurooppalaista tasoa. Suomessa holhoamisesta on pitkää näyttöä ja tulokset ovat heikkoja. Muutenkin Suomi on pullollaan mitä eriskummallisempia sääntöjä ja normeja, joita joutuu selittelemään ulkomaalaisille.

Nuorten keskuudessa ei onneksi dokaamista enää pidetä trendikkäänä, ja kyse onkin asenteista.

Esimerkkejä löytyy useista eurooppalaisista maista, joissa ei ole juuri ollenkaan alkoholirajoituksia, mutta alkoholihaitat ovat vähäisiä.

Aikuiset. Toivon , että ajattelette lapsianne, kun avaatte pullon ja huolehditte, että lastenne ei tarvitse nähdä juopuneita vanhempia. Olettehan lapsillenne suurimpia roolimalleja ja idoleita.

Petri Kolmonen
Nurmijärven hyvinvointilautakunta
Keskustan eduskuntavaaliehdokas
Lasten oikeudet ry

Alkuperäinen artikkeli julkaistu Nurmijärven Uutisissa 29.12.2017.

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/blogi/592592-on-helpompi-kiristaa-alkoholilakia-kuin-tarttua-juurisyihin

Voitte jättää suosituksia tänne kommentteina. Kiitoksia!