On erinomaista, että pitkittyneitä huoltoriitoja käsitellään julkisuudessa. Niihin joutuneet lapset ja vanhemmat kärsivät suuresti. Siihen tulee kiinnittää huomiota ja tällaisiin riitoihin joutuneita lapsia ja vanhempia auttaa. Riitoja tulisi myös ehkäistä ennalta.

Etelä-Suomen Sanomien jutussa esitettiin monia hyviä ajatuksia kuten, että vaikeiden huoltoriitojen ratkaisuun tulisi luoda niihin keskittyneet maakunnalliset yksiköt ja että lasta ei tulisi vastuuttaa päättämään asumisestaan itse.

Jutusta sai vaikutelman, että pitkän huoltoriidan takana olisi aina kaksi riitaisaa vanhempaa. Se on yleinen väärinkäsitys. Pitkän huoltoriidan kokiksi riittää yksi vanhempi, joka katsoo vain omaa etuaan ja samaistaa lapsen edun omaansa.

Vanhempi voi esimerkiksi pyrkiä vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmastaan. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on kuvannut vieraannuttamista massiiviseksi lapsen emotionaaliseksi kaltoinkohteluksi.

Ehdotan, että tarkastellaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää molemmat vanhemmat elämässään?

Sellainen vahingoittaa lasta syvältä, ja sillä on pitkäaikaisia haitallisia seurauksia lapsen psyykelle ja muun muassa kyvylle muodostaa luottamuksellisia ihmissuhteita. Yhteiskunnan tulisi suojella lasta tällaiselta henkiseltä väkivallalta.

Jutussa epäiltiin asiantuntijalausuntojen merkitystä. Se on ikävää, koska ne sivuutetaan jo nyt liian helposti. Jos perheneuvolan tai sairaalan oikeuspsykiatrisen yksikön lausunto ei olisi merkityksellinen huoltajuudesta päätettäessä, niin mihin päätökset tulisi perustaa?

Toivon, että lukijat ymmärtävät kritiikin olevan paikallaan enemmänkin yksityiseltä sektorilta hankittujen arvioiden kohdalla.

Pitkittyneitä huoltoriitoja päiviteltäessä oikeuslaitoksen olisi syytä katsoa peiliin. Oikeudessa tavataan katsoa lapsen etua aikuisten näkökulmasta fokusoimalla vanhempien puutteisiin. Tosiasiallisesti vanhempia ohjataan moittimaan toisiaan.

Ehdotan, että siirrytään tarkastelemaan lapsen etua lapsen näkökulmasta: kuinka hän voi säilyttää eron jälkeen molemmat vanhempansa elämässään? Se säästäisi monta lasta ja vanhempaa pitkittyneen huoltoriidan kauheudelta.

Etelä-Suomen Sanomat 29.11.2018

https://www.ess.fi/Mielipide/art2502146

Suomi on saanut toistuvaa kritiikkiä Euroopan neuvostolta riittämättömästä perusturvasta mm. työttömyysturvan osalta jo vuodesta 2012 käsittäen edellisen ja nykyisen hallituskauden. Suomi on kuitenkin ohittanut kritiikin.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean uusimman maaraportin mukaan Suomen valtio ei noudata peruskirjassa turvattuja oikeuksia kaikkien artikloiden osalta.

Tästä syystä johtuen tuntuu käsittämättömältä miten rahaa tuntuu riittävän kaikkeen muuhun, kuin todelliseen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseen. Otan tässä muutamia esimerkkejä joita olisi syytä tarkastella kriittisesti, koska ovat verorahalla tuotettuja palveluilta.

• Aatteelliset yhdistykset kuten naisjärjestöt (miesjärjestöt eivät saa valtiontukea)
• Koulujen järjestämä oman äidinkielen opetus (Espoossa n. 40 eri kielellä)
• Maahanmuuttajien sosiaaliturva tulee olla samalla tasolla, kuin keskimäärin euroopassa joka onnistuu karsimalla kotoutumiseen käytettäviä menoja.
• Kansalaisuuden kriteerejä on tiukennettava mm. siltä osin, että henkilön tulee itse pystyä todistettavasti huolehtimaan omasta toimeentulostaan.
• Kehitysapurahaa on nostettava ja maahan omin toimin saapuneet on rinnastettava kiintiöpakolaisiksi
• Julkisen toimintoja on tehostettava ja karsittava. Työtehtävien/ tittelien listaa on karsittava ja keskityttävä laadukkaaseen perusturvaan.

Asioita joihin tulisi perusturvan lisäksi panostaa.

• Oikeusprosessin kestoa on lyhennettävä
• Oikeusturva tulee olla saatavilla kaikille kansalaisilla tuloista riippumatta
• Ennaltaehkäiseviin sekä varhaisiin palveluihin on panostettava
• Viranomaisten koulutukseen sekä päätösten seurantaan on panostettava
• Lapsiperheiden tukemiseen sekä lapsimyönteisen politiikan edistämiseen
• Omaishoidon tukemiseen

Lähteet:

http://www.eapn.fi/euroopan-neuvostolta-toistuvasti-kritiikkia-suomen-perusturvan-liian-alhaisesta-tasosta/

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005766087.html

Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman kykyä toimia huoltajana.

YHTEISKUNTAMME on käynyt läpi mittavia muutoksia liittyen vaikkapa naisten asemaan. Muutokset ovat välttämättömiä, kun yhteiskunta tosiasiallisesti muuttuu koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan.

Hyvä näin, mutta miksi isien arvostaminen ei heijasta yhteiskunnan muutosta vanhemmuuden saralla? Nykyisin isät ovat aktiivisia vanhempia ja haluavat ottaa lapsistaan vastuuta.

VÄITTEENI isien huonosta asemasta perustuu tutkimuksiin sekä tilastoihin, joiden mukaan sosiaalitoimi vahvistaa lähivanhemmuuden äidille 82 prosentissa tapauksista ja käräjäoikeudet antavat lähivanhemmuuden äidille 87 prosentissa tapaamis- ja huoltokiistojen ensiratkaisuista (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 2006).

Tasaveroinen vanhemmuus ei jatku eron jälkeen. Sukupuoli ei saisi olla määräävä tekijä, kun arvioidaan vanhemman ­kykyä toimia huoltajana.

Hallitus on tehnyt esityksen uudesta lapsenhuoltolaista. Yhdistyksemme on ollut asiantuntijakuultavana. Olemme yrittäneet oikaista virheellisiä tietoja sekä tuoneet tasaveroista vanhemmuutta käsittelevän parhaan kansainvälisen tutkimustiedon päättäjien saataville.

VUOROASUMINEN edistää lapsen hyvinvointia ja ehkäisee ­ennalta psykososiaalisia ongelmia. Muun muassa Curt Hagquistin laajan tutkimuksen (Karlstadin yliopisto, 2015) mukaan vuoroasuminen myös edistää vanhemman ja lapsen välistä läheistä suhdetta, ­joka on merkittävin tekijä erolapsen hyvinvoinnin kannalta.

Samaan johtopäätökseen päätyi Euroopan neuvosto vuonna 2015 kuultuaan asiantuntijoita. Se suositteli kaikille jäsenmailleen vuoroasumisen ottamista lähtökohdaksi vanhempien eron jälkeen. Lukuisat kansainväliset tutkijat kuten Linda Nielsen laajalla 60 tutkimuksen metatutkimuksella yhtyvät tähän näkemykseen.

Belgiassa lähtökohtainen vuoroasuminen on ollut laissa vuodesta 2006. Italiassa käsittelyssä oleva, hallituksen tukema lakialoite lähtee samasta päämäärästä. Yhdysvalloissa muun muassa Kentuckyn ja Arizonan osavaltiot ovat säätäneet lait, jotka edellyttävät molempien vanhempien luonaolo­aikojen maksimointia. Kanadassa oikeuskäytäntö suosii vuoroasumista.

USEIMMAT nykyiset huoltajuutta koskevat lait ja käytännöt syntyivät Suomessa aikana, jolloin ei ollut tutkimustietoa erolasten hyvinvoinnista.

Vastakohta tasaveroiselle vanhemmuudelle on viranomaisen tai vanhemman suo­rittama lapsen vieraannutta­minen. Vieraannuttaminen on vakavaa henkistä väkivaltaa ­lasta kohtaan. Meksikossa siitä voi saada 15 vuoden vankeustuomion. Brasiliassakin vieraannuttaminen on kriminalisoitu.

Jos vanhempi estää lapsen pääsyn toisen luokse Bel­giassa, seuraamuksena ovat tuntuvat sakot ja lapsen noutaminen virkavallan avulla.

Italiassa uuden lakiesityksen mukaan huoltajuus voidaan siirtää toiselle vanhemmalle, jos vanhempi syyllistyy vieraannuttamiseen. Suomessa poliisikin on hiljattain ottanut vahvasti kantaa vieraannuttamiseen sekä perättömiin rikosilmoituksiin. Yhteiskunnan tulee vihdoinkin tunnustaa, että isät ovat ­aivan yhtä tärkeitä lapsilleen kuin äiditkin.

Helsingin Sanomat 11.11.2018

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005895209.html

Markku ei voinut tietää, että tapaaminen kuopuksen kanssa ennen kevätjuhlaa olisi viimeinen – vieraannuttaminen on surullisen tuttua huoltajuusriidoissa ja ”massiivista kaltoinkohtelua

Vieraannuttaja pyrkii manipuloimaan ihmisiä sekä mustamaalaamaan kohdevanhempaa siten, että lapsi toteaa lopulta itse, ettei halua enää tavata tätä.

<b>Huoltoriidan kohteeksi joutuneista lapsista noin 30 prosenttia vieraantuu tavalla tai toisella toisesta vanhemmastaan. </b>

On arki-iltapäivä opiskelijoita vilisevällä metroasemalla. Markku näkee tutun näköisen hahmon silmäkulmastaan. Voisiko se olla? Hän huikkaa nimen, johon hahmo reagoi. Laiturilla seisoo Markun esikoinen, joka ei ilahdu isänsä yllättävästä kohtaamisesta.

– Lähestyin esikoistani, sanoin rakastavani häntä. Hän oli tuima, vihainen ja käski minun lopettaa yhteydenpidon. Surullista kyllä, ilahduin tästä kommentista. Sehän merkitsi sitä, että hän on saanut lähettämäni viestit.

Markulla on ensimmäisestä avioliitostaan kolme, nyt jo aikuisikään ehtinyttä lasta. Hän ei ole ollut tekemisissä yhdenkään heistä kanssa yli kahteentoista vuoteen – mikäli yksipuolisia tekstiviestejä sekä yllättävää kohtaamista metroasemalla ei lasketa.

Markun tapaus on aivan liian tuttu monille. Erossa lapset jäävät niin kutsutulle lähivanhemmalle, useimmiten äidille, joka alkaa vieraannuttaa lapsia toisesta, kohdevanhemmaksi kutsutusta aikuisesta.

Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Petri Kolmosen mukaan vieraannuttamisen tavoitteena on häiritä lapsen ja vanhemman välistä suhdetta tai pahimmissa tapauksissa tuhota se kokonaan.

– Vieraannuttaja pyrkii manipuloimaan ihmisiä sekä mustamaalaamaan kohdevanhempaa siten, että lapsi toteaa lopulta itse, ettei halua enää tavata tätä, hän sanoo.

Kolmosen mukaan Suomeen tulee vuosittain noin 30 000 uutta avioerolasta, ja huoltoriidan kohteeksi joutuneista lapsista noin 30 prosenttia vieraantuu tavalla tai toisella toisesta vanhemmastaan.

Markulle jäi muistoksi hänen ja kuopuksensa viimeisestä yhteisestä ajasta vain päivä ennen kevätjuhlaa kuvattu videonpätkä, jossa pieni lapsi näkyy.

– Tuota videota katsoessa ei uskoisi, että lapsen suhde isäänsä katkeaa lopullisesti seuraavana päivänä, Markku toteaa.

Lue Markun tarina ja koko artikkeli vieraannuttamisesta ilmaiseksi IL-uutissovelluksella >>

IL-uutissovelluksella löydät jutun sovelluksen IL Plus -osiosta

Iltalehti 29.9.2018

https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/48adf5e8-7748-4744-a400-39435f2ed6ee

Lakiesitys antaa erolapsille viimein kaksi eri osoitetta, mutta saa silti kipakkaa kritiikkiä.

Etäisien yhdistyksen puheenjohtaja pitää esitystä lapsen huolto- ja tapaamislaista ”valmiiksi vanhentuneena”.

Laki on muuttumassa siten, että jatkossa vanhemmat voisivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona. Nykyisin laissa ei ole lainkaan mainintaa vuoroasumisjärjestelyistä.

Oikeusministeriö esittää lapsen huolto- ja tapaamislakiin muutosta, jonka mukaan vanhempien sopimus lapsen vuoroasumisesta kirjattaisiin Väestörekisteriin. Samalla laki on muuttumassa siten, että vanhemmat voisivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen molempien vanhempiensa luona.

Nykyisin laissa ei ole lainkaan mainintaa vuoroasumisjärjestelyistä.

Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn syksyllä, ja muutoksien on tarkoitus astua voimaan aikaisintaan ensi vuoden huhtikuussa.

–  Lakimuutosesitys ei itsessään hirveästi muuta nykytilannetta. Se on kuitenkin merkittävää, että uusi laki tunnustaa sen, että meillä on lapsia, jotka asuvat kahdessa paikassa. Sen pohjalta voidaan kehittää palveluita ja tukia, sanoo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n toiminnanjohtaja Heljä Sairisalo.

Vuoroasumiseksi lakiesityksen mukaan katsotaan tilanne, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia ajasta toisen vanhemman luona.

Jatkossakin lapsella voisi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka.

Sairisalon mukaan lakimuutokseen vaadittaisiin tarkistusta perheille myönnettäviin tukiin ja palveluihin. Yhdistyksen mukaan jatkossa kummallekin vanhemmalle tulisi maksaa elatustukea, mikäli molemmat ovat elatuskyvyttömiä. Samoin vuoroasuminen tulisi huomioida toimeentulotuen suuruudessa.

Pienituloisten vanhempien asumistukea tulee korottaa, olivatpa he lähi- tai etävanhempia. Kumpikaan vanhemmista ei voi puolittaa asumiskulujaan joka toinen viikko.

Muitakin ongelmia vuoroasumisessa nykyään on. Esimerkiksi etävanhemman luota lapselle ei järjestetä koulukyytiä.

Etävanhemman pitäisi itse maksaa ja järjestää koulukyyti, mihin kaikilla ei ole mahdollisuutta. Tuntuu pahalta, että rahan takia vanhemmat eivät pysty jakamaan vanhemmuutta arjessa.

Isät Lasten Asialla ry:n puheenjohtaja Petri Kolmonen sanoo, että lakiesityksen suunta on oikea, mutta sisältö on pettymys. Yhdistys muodostaa asiasta virallisen kantansa tämän kuun aikana. Puheenjohtaja kokee lain olevan vanhentunut jo voimaan astuessaan.

– Suomeen tarvitaan laki, jossa lähtökohtana erotilanteessa pidettäisiin aina vuoroasumista. Nyt se on vain mainittu vaihtoehtona. Vuoroasuminen luo tasa-arvoista vanhemmuutta ja tasapainottaa valtaa vanhempien välillä sekä vähentää huoltajuusriitoja. Belgiassa on tällainen laki, ja siellä on saatu hyviä tuloksia, Kolmonen toteaa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vuoroasuminen on paras vaihtoehto lapselle, koska se aiheuttaa vähiten psykososiaalisia ongelmia.

Kolmosen mielestä lakiesityksen puutteena on myös terminologia. Laissa puhutaan edelleen lähi- ja etävanhemmista sekä tapaamisoikeudesta.

Miksi eron jälkeen pitää epätasa-arvoisesti jakaa vanhemmat kahteen kastiin? Jaottelu ei ole lapsen edun mukaista.

Isät Lasten Asialla ry olisi toivonut lakiin myös vieraannuttamisen selvää sanktiointia. Lakiesityksessä mainitaan lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta yhtenä henkisen väkivallan muotona.

– Vieraannuttaminen on iso yhteiskunnallinen asia. Nykyään on hyvin paljon isiä, jotka eivät ole nähneet vuosiin lapsiaan tapaamissopimuksesta huolimatta. Lakiesityksessä mainitaan, että sopimuksiin voidaan asettaa uhkasakko, jos on uhka, että tapaamiset eivät toteudu. Miksei kaikkiin päätöksiin automaattisesti uhkasakkoa? Kolmonen pohtii.

Isät Lasten Asialla ry kokee, että tuet kuuluisi jakaa tasan molempien vanhempien kesken.

– Myöskään elatusmaksuun ei ole enää perusteita vuoroasumisessa, Kolmonen sanoo.

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton Sairisalon mukaan liiton jäsenet pitävät lapsilisän jakamista haasteellisena.

Meidän pitäisi tunnustaa tosiseikka, että vuoroasuva lapsi on kalliimpi kuin kahden huoltajan kanssa asuva. Siksi vuoroasuvan lapsen vanhemmat tarvitsisivat molemmat lapsilisän, ei jaettua lisää.

Helsingin Uutiset 17.8.2018 – Miksi pitää jakaa vanhemmat kahteen kastiin?

https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/695110-miksi-pitaa-jakaa-vanhemmat-kahteen-kastiin-lakiesitys-antaa-erolapsille-viimein