Ilmastotalkoot

Suomella on kansainväliset (päästökauppasektori) sekä kansalliset tavoitteet (taakanjako) päästöjen vähentämisestä. Suomi on saavuttamassa vuoden 2020 päästövähennys tavoitteet (EU). Euroopan Unionilla on kunnianhimoisemmat tavoitteet vuoteen 2030 mennessä joka vaatisi myös Suomelta mittavia sekä monipuolisia toimia tuohon tavoitteeseen pääsemiseen. Suomi on siis oman velvoitteensa hoitanut, mutta sitoutuvatko muut teollisuusmaat Kioton sopimuksen tavoitteisiin. Yhdysvallat on irtisanoutunut sopimuksesta ja kehittyvissä maissa ei näytä olevan riittävää tahtoa lähteä ilmastotalkoisiin mukaan.

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) on varoittanut, että ilmasto lämpenee maapallolla nopeampaan, kuin aiemmin on ennakoitu (+2C) joka tulisi aiheuttamaan kuivuutta sekä sään ääri-ilmiöitä. Tämä taas puolestaan tulisi aiheuttamaan suuria väestöliikkeitä erityisesti Afrikasta Eurooppaan.

Suomi oman käsitykseni mukaisesti pystyy parhaiten vastaamaan haasteelliseen ilmastotavoitteeseen suosimalla suomalaista tuotantoa sekä investointeja tämän johdosta vähenisi sekä tuonnista johtuvat päästöt, että tuotannosta johtuvat päästöt. Tuotantoa tulisi olla siellä missä energiaa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä (suomessa vesi ja puu). Koska Suomi on vientiriippuvainen maa meidän intresseissä ei ole verottaa tai rankaista (tullit) niitä tuotteita jotka tulevat maista jotka eivät näytä piittaavan päästötavoitteista. Ainoa vaihtoehto näissä toimissa on toimia kansainvälisesti EU tasolla joka ei suoraan kohdistaisi vastatoimia Suomea vastaan.

Suomella on heikommat edellytykset vähentää päästöjä, kuin mailla jossa uusiutuvan energian tuotanto on ympärivuotista (aurinkoenergia). Suurimmat päästöt tulevat energiasektorilta (74%) johon sisältyy sekä polttoaine-, että haihtumapäästöt.

Mitä siis tehdä?

Suositaan suomalaista tuotantoa kuten kulutustuotteet (ruoka, vaatteet, tavarat), kotimaista polttoainetta, käytetään suomalaista raaka-ainetta rakentamisessa (puu), hoidetaan metsiämme (hiilinielu), siirrytään hiiliperäisestä energiantuotannosta uusiutuvaan, kehitetään edelleen hiilentalteenottoa, investoidaan uusiin innovaatioihin (clean tech), kevennetään vähäpäästöisten autojen verotusta. Suomalaista suosimalla emme menetä mitään vaan voimme saavuttaa jotain merkittävää emmekä vahingoita talouttamme. Lentoliikenteestä tiedämme, että sen hiilijalanjälki on niin mittava, että yksi lentomatka Aasiaan vastaa yli 10 vuoden autoilua. Onkin perusteltua harkita lentämisen kovempaa verottamista ainakin lomalentojen osalta. Etätyön mahdollisuuksia tulisi kartoittaa sekä suosia.

Mitä ei tule tehdä?

Liikkuminen (tie, raide) on ihmisten perustarpeita joka myös ylläpitää talouden toimeliaisuutta. Jo tällä hetkellä autoiluun kohdistuvat verot ovat suhteellisen korkeat (8 mrd), mutta silti tiestön korjausvelka kasvaa. Asumiseen on ehdotettu lisäveroja jotka pahimmillaan johtaisivat ihmisten ahdinkoon. On siis löydettävä uudenlaista ajattelua sekä kannustusta suosia suomalaista ja ekologisempaa elämäntapaa.

Jättäkäämme jälkipolville maa joka on elinkelpoinen.

Petri Kolmonen

Nurmijärven hyvinvointilautakunta

Keskustan eduskuntavaaliehdokas