Suomella ollut vaikeuksia noudattaa lapsen oikeuksien sopimusta

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta, ja lapsen oikeuksien päivää vietetään 20.11.

Suomi allekirjoitti lapsen oikeuksien lainvoimaisen sopimuksen jo vuonna 1991, mutta Suomella on ollut vaikeuksia noudattaa sopimusta, josta osoituksena YK lapsen oikeuksien komitean toistuvat moitteet, jotka liittyvät lapsen oikeuksien sopimuksen tuntemiseen sekä lapsen edun periaatteen noudattamiseen.

Samoin on tullut moitteita lapsen puutteellisesta kuulemisesta sekä mielipiteen selvittämisestä.

”Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.”

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

YK:n lapsen oikeuksien komitea onkin vaatinut, että tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tulisi tehostaa pyrkimyksiä varmistaa, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa toimintapolitiikoissa, ohjelmissa ja hankkeissa, ja että sitä sovelletaan niissä johdonmukaisesti.

Myös kaikkien tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulisi perustaa tuomioidensa ja päätöstensä oikeudelliset perustelut tähän periaatteeseen.

Suomella oli mahdollisuus korjata lainsäädäntöä paremmin huomioimaan lapsen oikeudet ja lapsen etu kolme vuotta kestävässä lainvalmistelutyössä, josta tuloksena 1.12.2019 voimaan astuva uusi laki lapsenhuollosta ja tapaamisoikeudesta.

Näin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan erittäin tärkeät muutokset jäivät tekemättä, kuten vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Lainsäätäjien olisi tullut huomioida paremmin laaja tutkimustieto vuoroasumisesta ja sen vaikutuksista lapsen hyvinvointiin sekä noudattaa Euroopan neuvoston suositusta vuoroasumisesta.

Vastaavanlainen laki otettiin viimeksi käyttöön kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa, jonka tuloksena huoltajuuskiistat, kustannukset sekä väkivaltaväitteet vähenivät ja lasten hyvinvointi parani.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antaa Suomelle langettavia päätöksiä enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä. Eikö ihmisoikeudet ole tärkeät Suomelle?

Petri Kolmonen

puheenjohtaja

Lastenoikeudet ry

https://www.kaleva.fi/lukijalta/mielipiteet/suomella-ollut-vaikeuksia-noudattaa-lapsen-oikeuksien-sopimusta/830394/

Lapset tarvitsevat isää

Uusi lapsenhuoltolaki astuu voimaan 1.12.2019 ja isillä oli kovat odotukset, että vanha yli 30 vuotta vanha laki perusteellisesti uusittaisiin vastaamaan paremmin tämän päivän olosuhteisiin ja laajaan tutkimustietoon, mutta niin moni isä joutui katkerasti pettymään. Erittäin tarpeellisia uudistuksia olisi ollut vuoroasumisen muuttaminen eron jälkeiseksi lähtökohdaksi, vanhempien hyvän käytöksen palkitseminen, eriarvoistavista lähi-/ etävanhempi termeistä luopuminen sekä vanhempien kohtelu taloudellisesti oikeudenmukaisemmalla tavalla. Kaikki nämä erittäin tarpeelliset muutokset jäivät tekemättä. Vastaavanlainen lakimuutos on tehty kahdessa Yhdysvaltain osavaltiossa jonka seurauksena huoltajuuskiistat-, kustannukset- ja väkivaltasyytökset vähenivät sekä lasten ja perheiden hyvinvointi paranivat. Nyt vastaavanlaista lakimuutosta suunnitellaan 20.ssa osavaltiossa.

Tiedämme rikostilastoista, että isättömyys johtaa rikoksiin, aggressiivisuuteen ja suoranaisiin hirmutekoihin. Vaikuttaisi siltä, että päättäjämme eivät ole tietoisia kuinka massiivisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta on kyse, kun rakenteellisesti syrjimme isiä. Erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa syntyvyys on historiallisen alhainen ja jopa pienten lasten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet tulisi isät ottaa mukaan tasavertaisina vanhempina.

Ei ole olemassa tieteellistä perustetta isien syrjimiseen vaan vanhakantaisia ennakkoluuloja ja myyttejä. Oikeudessa on yleistä valehtelu ja vanhemman mustamaalaaminen, koska siitä ei koidu seuraamuksia. Edes kiintymyssuhdeteoria ei tue isien syrjintää. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan lapset ovat hieman enemmän kiintyneitä omaan isäänsä, kuin äitiinsä (Van Ijzendoornja de Wolff, 1997) ja suomalaiset isät viettävät eniten aikaa lasten kanssa koko maailmassa jopa äitejä enemmän (OECD).

Olkaamme ylpeitä suomalaisista isistä ja hyvää isänpäivää kaikille korvaamattomille iseille! 

Petri Kolmonen

Lasten oikeudet ry, pj